Nimes hiekkaan piirtelin

2:59
0.00   261 kuuntelua

Kappaleen sanat

Jälleen, matkan mä teen
avoauton pysäköin.
Taas meen, luo viileän veen
soutuveneen äyskäröin.
Mökkiin astelen,
kukat kastelen.
Pihaa haravoin,
vapaa olla voin.
Mut’ luona harmaan puuliiterin
sahapukin siirtelin
ja nimes’ hiekkaan piirtelin.
Armaan nimen hiekkaan piirtelin.

Rantaan käyskentelen
kumiveneen katsastan.
Santaan kun astelen,
kivellä mä ratsastan.
Vajaan kävelen,
vislaan sävelen.
Huvimajaa silmäilen
kohta siellä löhöilen.
Mut’ luona harmaan puuliiterin
sahapukin siirtelin
ja nimes’ hiekkaan piirtelin.
Armaan nimen hiekkaan piirtelin.

--- intro + soolo ---

Lähisaareen rantaudun,
soputelttaan kaivaudun.
Teltan kaareen luo seinustan,
Wunderbaumin ripustan.
Iltapalaan kajoan,
uneen vajoan.
Aamukalaan halajan,
sitten mökkiin palajan.
Taas luona harmaan puuliiterin
sahapukin siirtelin ja
nimes’ hiekkaan piirtelin.
Armaan nimen hiekkaan piirtelin.

Kommentit

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

AnttiJ 03.10.2019
Kiitoksi kovasti palautteesta! Se aina erittäin tervetullutta ja arvokasta.

Näiden omien biisien höylääminen jäi vähän vaiheeseen kun uppouduin covereiden ja TOP:n syövereihin.

Itselläni on vahvasti takaraivossa juurikin TOP:n tapa tehdä pillibiisejä. Niissähän tärkeysjärjestys on lukemani mukaan Castillo&Kupkan biisiaihio, Garibaldin rummut, Prestian basso, pilliarrit ... vokalisti ja soolofonisti selviävät miten taitavat ... ja viimelopuksi tulevat urut ja kitara, jotka ovat pitkälti komppi- ja tukitehtävissä (mm. taustalaulu). Vähän tämä tietysti ensi alkuun kyrsi minuakin, kun olen enimmäkseen ollut kitaristina (vähän myös basistina, ja hädän tullen jopa urkurina), joten ymmärrän oikein hyvin mitä tarkoitat ;-)
0   +1 +2
 
digius 03.10.2019
Tässäpä kuvastuu oikeestaan Suomen satavuotinen historia (sori mahtipontisuus). Siis tarkoittaen kaupungistumista, ja sitä, että hyvin monilla meistä on maalaistaustaa, ainakin mummolan tai kesämökkeilyn merkeissä. Tarina siis kontekstissa luontainen ja sopivassa kontrastissa pop-soul-funk-asuun puettuna. Joku voisi sanoa että teksti istuu yhtä hyvin kuin se ensmäinen kaupasta haettu rippipuku romuluisen teinipojan harteille, mutta minä en, hra paratkoon, sano niin!

Olitko tähän versioon tyytyväinen? En ainakaan hoksannut 2.0 versiota, tai sitten olen puolisokeakin jo. Tämän miksauksen olit joka tapauksessa saanut hyvin workkimään: kaikki erottui bassoa myöten mukavasti. Urut on näissä paikallaan, torviarreista puhumattakaan. Ja urut tais mennä ainakin paikoin unisonossa pianon kanssa, kiva tehokeino! Aina mä vaan jään niitä skittasaundeja kaipaan, josta kaino anteeksipyyyntö. Symppistä stuffia, sano amerikkalainen, ja samaa mieltä asiasta oon minäkin! 8.5 bojoa!
0   +1 +2
 

Viimeisimmät kuuntelijat