Tässä biisissä on paljon pikkuisia asioita, jotka tekevät siitä mielenkiintoisen, esimerkiksi säkeen taustalla olevat vongutukset. Pianon ääneen olen noin yleensäkin heikkona, ja tässä kun vielä on tämmöinen ihanaisen pehmoisen pumpulinen saundi niin ei mahda muuta kuin tyksiä.

Miinuksena tästä jää semmoinen ehkä hieman liian yllätyksetön maku, mitään ravisteluja tai paljoa muutoksia ei biisin aikana tapahdu. Toisaalta kyllähän tämmöistä seesteistä menoa aina vajaan neljä minuuttia kuuntelee.