Aah. Raskasta.

Kuten jo ylhäällä mainittu.
Tämän toteutustaso on todella korkealla, soittotaidoista puhumattakaan.

Mielenkiintoinen yhdistelmä melodiaa ja voimaa, kaunista ja rujoa...

Silverine täältä raskaimmasta päästä uppoaa entistä paremmin, ja jollain tapaa vokaalit pääsevät murjoviempien kitaroiden keskeltä oikeuksiinsa ehkä paremmin kuin "sileämmissä" biiseissä. Tyylikäs ja korvia hivelevä riffittely soljuu kuin rannikkotuuli olkien keskellä, ja onnistuu ainakin tämän kuulijan korvaan yhdistämään Danzigvaikutteita jopa Rage Against the Machine-tyyppisiin sfääreihin. Silti, kokonaisuus pysyy kasassa ja onnistuu muistuttamaan kaikista eniten nimenomaan Silverineä eikä mitään muuta. Ehdottomasti lisää tällaista!

Tykkäsin tuosta kitara riffistä erikoisesti "hypnoottinen" yeah! Kokonaisuus hyvä ! Ja laulaja bueno!

Huh. Kylläpä jyrää mainiosti. Tätä biisiä pitäisi kuunnella silloin, kun on ankara ahdistus päällä. Tuotannollisesti huipputasoa, laulu sopii kappaleeseen täydellisesti ja teknistä osaamista löytyy vaikka kuinka paljon.

Ja tuon repäisyn muusta yhteydestä kuulee, sillä kappale tuntuu olevan yksi osa suurempaa kokonaisuutta. Yksistään se ei anna ehkä ihan kaikkeansa, mutta se tuskin on edes tarkoitus. Pitänee ostaa levy ja kuunnella se kokonaisuutena.

Tämä bändi tekee alusta alkaen vaikutuksen, että nyt puhutaan muusikoista joilla on jo näkemystä, kokemusta ja ilmaisuvoimaa. Ensimmäisen säkeen mukavasti efektoitua laulua säestää todella mureat kitarariffit ja basso, maukasta!

Kertosäkeeseen siirtyminen tapahtuu kuin varkain, ja on varsin nerokas sekä omaperäinenkin. Loppua kohden biisi ei missään vaiheessa pääse turruttamaan vaan pienillä koukuilla soitannassa ja soundimaailmassa mielenkiinto säilyy loppuun saakka. Sovitus on kerrassaan loistava, diggaan itse tällaisesta meiningistä todella paljon.

Vaikutteissa mainittu Danzig ei ole itselle niinkään tuttua musiikkia, tästä tuli mieleen sekä vokaaleista että riffistä oma kestosuosikkini Stone Temple Pilots, laulaja veti lopussa hyvinkin Weiland -tyylisesti, mutta omalla persoonallisella tavallaan. Muutenkin näkisin bändin vaikutteet tuolla 90-luvun alkupuolella, mutta jotenkin tästä on onnistuttu saamaan modernilla tavalla yhtyeen itsensä kuuloinen biisi.

Soundimaailma pelaa todella hyvin, rumpuihin olisin tosin kaivannut enemmän "potkua". Soitannasta ja performanssista ei ole mitään pahaa sanottavaa, päin vastoin meininki on rennon leppoisa mutta esitys tiukka. Niin pitää ollakin kun puhutaan yhtyeestä joka on levynkin jo julkaissut.

Tämä potkii, suosittelen!

Vähän turhan hidastempoista minun makuuni. Tuo vokaalien efektoiminen kuulosti ihan hyvältä, näinä pieninä annoksina. Sanat meni minulta ainakin niin yli, etten yritä edes niitä kommentoida. Bändinä Teillä tuntuu olevan asiat kohdallaan, sillä sen verran rennolta meininki kuulosti.

Säkeistö kuulosti niin pirun hienolta. Eipä tämmöiseen niin hirmu usein mikseri.netissä törmää. Ihan luksus kamaa. Jälleen kerran. Mukavan rankka biisi..

jätkäthän parantaa koko ajan tuotannon laatua! svidun siistit skebat ja vakaalit! soundit sopii todella mahtavasti! täys kybä!

Aivan loistavaa! Tän mä kuuntelen vielä heti uudelleen!!!

No tää on taattua Silverineä. Kertosäkeessä huomioni kiinnittyi taustahälyyn, onko ne syntikat vai joku enkelikuoro...? Oli miten oli, nätin kuulosta. Biisissä ei todellakaan ole tyydytty mihinkään tavanomaiseen, vaan se on erikoiseksi hiottu ja treenattu. Niinkuin koko bändi. Ottakaa muut mallia ja luokaa oma tyyli!!!!

Dikkaan nyt ihan kybällä laulajan otteesta, alussa tulee mielen panteran cowboys from hell:n cemetery gates, vaikka en sitä olekkaan kuunnellut aikoihin!

Yeah, sielä oli makoisa soolonlirautus varustettuna jonkinmoisilla stemmoilla.

Pikkasen monipuolisempi olisi saantu riffikirjasto olla makuuni vaikka on tämä näinkin hyvä. Biisi tarkoituksella tehty vähän junnaavaksi?

Melkein kymppi mutta ei ihan ;)

Loistava biisi! Laulaja mielestäni älyttömän hyvä! Tätä lisää. Odottelen innolla uusia tuotoksia.

Oi voi.
Ja tähän pitäisi sanoa jotain rakentavampaa kuin
"Tämä on täydellinen"
kö?
Se nyt olis sama kuin opettaisi mummoaan tuuppimaan rollaattoria, joten aivan törkeän rakentavuusminimin alituksen ja säälimättömän miinusryöpytyksen uhallakin sanon vain

Tämähän ON täydellinen

ugh olen puhunut (raipan iskuja?)

kappaleessa laulajalla on mielestäni kivan ns. "käheä" ääni... hyvä melodia vaikka oisi ehkä kaivannut vähän jotain lisää mutta toimii mainiosti näinkin... miksaukset on suht onnistuneet ja hyvä soolo :)

Tökkivät rummut, sieltä groovea ei juurikaan biisille tipu. Tiukkaa kitarointia, ja riffi on mieleeni. Melodialtaan biisi jää kyllä varjoon, eikä anna minulle oikein mitään. Soundipuolesta paha sanoa, kun kuuntelen luureilla, mutta ainakin tässä kuullostaisi että rummut ja laulu hukkuvat välillä pahasti kitaroiden alle, mutta kuten todettu, luureilla on vaikea todeta oikeaa tilannetta. Ihan käypä biisi, joskin ei vaan ihan minua miellyttävä, mutta enpä käy haukkumaan.

Kyllä nyt laulaja vetää vielä paremmin kuin aiemmissa kipaleissa. Uskomattoman tyylikästä äänenkäyttöä. Biisikin on jotenkin kierosti yksinkertaisen kiemurainen, mutta hyvin tarttuva. Hidasta ja raskasta ja ah, niin kaunista.

Laulajan tiety "iisiys" on hyvä vastapaino taustan jyrälle.
Laulaja on hyvä.
Erityisesti falsetin rajamailla kiepunta on makeeta.
Ja kertsin pitkälinjaisuus on hyvästä.
Skebasoolo,YES, ei mitään liian tilulilua.
Kaiki osat sopivilla paikoillaan ja hyviä.
Thanks

Taa laulaja on kylla 11. Hieno dynamiikka ja vari. Ja sellainen hauska ikaankuin uninen olo -- vaikka drivea kylla on.

Hieno riffipohjaisen biisi. Kerto sointukulku (em -- g --em --a) tosi iskeva hyvilla kaannoksilla. Toimii.

Komeasti lähtee iso riffi isolla kädellä jyräämään. Soitossa ei yhäkään ole mitään vikaa. Tällainen korkeampi ja ohuempi (lue: herkempi) ei tosin meikäläisestä sovi teille yhtä hyvin kuin se matalampi ja paksumpi laulutapa, jota vaikkapa "Lovessa" (ja tässäkin paikoitellen) kuultiin. Noihin keveämpiinkin kohtiin olisi käynyt paremmin möreä Type O Negative-/Moonspell-puhelaulu.

Kappaleen edetessä löydän siitä yhä enemmän hilpeitä kasarisävyjä ja mieleen nousee vahva mielikuva isosta läjästä pitkätukkia takomassa pirkunsarvia ilmaan ja vaikka Ozzystä lavalla. Odottelin ehkä jotain pientä progetwistiä tai poikkeamista perinteistä, mutta ne jäivät toisiin ralleihin.

Tämä ei ollut parhaita biisejänne, joita olen kuullut, mutta silti todella hyvin ja ammattitaidolla tehtyä kamaa. Milläs asteikolla siis arvostelisin? Silverine- tai "mitä pitäisin jos kuulisin sattumalta radiosta" -asteikolla sellainen seiskapuoli, Mikseri- tai omakustanneasteikolla kirkas ysi.

Silverineä varmaan raskaimmillaan näistä mikserin biiseistä. Tässä on mielestäni parhaat laulusuoritukset näistä, vaikka eihän ne muissakaan ole huonoja. Tässä biisissä on enemmän variaatioita äänenkäytössä ja kun miehellä on noin hieno ääni on kiva kuulla kun sitä käytetään. Biisi on sellaista Silverinen keskitasoa aavistuksen parempaa ja silti parhaimmistoa koko mikserin tasoon verraten. Elikkäs takuuvarmaa ja hienoa musaa.

Tämähän kuulosti ihan menevältä musalta. Kivan kuuloinen kaikenkaikkiaan, vaikken tällaista musiikkia yleensä kuuntelekaan. Hienot sanat ja hyvin selkeät myös. Kitara oli todella hyvän kuuloinen.

mukava pläjäys, mutta ei yltänyt aivan samaan tunnelmaan kuin Driven ja Teaser. Lyriikoista pidin kovasti.

Laulajan ääni on mielestäni tosi hyvä!siitä heti iso plussa.toine plussa on kertsi josta jotenki tykkäsin tosi paljo,vaikka ei ollukkaa mikää hirveen erikoine.tausta pianot on sitte kolmas plussa ja neljäs se että biisissä tuli paljo kivoja pikku yllätyksiä niinku pikasia skitta sooloja.hyvää musaaha tää on,ei voi muuta sanoo;mut silti jäi sellane tunne et joku pieni ja tärkee osa ois jääny puuttumaa,mut en osaa sanoo et mikä...

No niin, emäntä saatiin keittiöön. Eipä ollut yllätys että taattua Silverine-laatuahan tämä oli. Ja kymppi tuli annettua ihan oikealle biisille. Seuraavan hitin sitten haukun lyttyyn ihan vaan virkistäväksi vaihteluksi, ok?

Shine -biisi lumosi minut kerran. Ei tässäkään mitään huonoa ole, aijemminkin kehutut laulusuoritukset varsinkin on Jei, mutta, mutta.. piru viekoon sen Shine -biisun...

Saateri, kaikki kehuu. Pitäisi haukkua ihan periaatteesta. Ei nyt kuitenkaan pystynyt kuuntelemaan kun muija alkoi ruikuttamaan. Krediitit elämäntyölle tässä vaiheessa.

Mukavan hidas tempo ja sitäkin raskaampi meno. Hyviä kitara riffejä monessakin kohdassa.

Ihana soundimaailma. Se pianonuotti oli todella hyvä koukku(tai mikälie soitin). Sopivan synkkää, muttei blackilldeath-tavalla. Undefined on hyvin kuvaava nimi tälle, harvoin on näin sujuva sanojen ja biisin harmonia. Jyrää hitaasti ja varmasti jossain määrittelemättömässä sielun huoneessa. tammina on laulajana samanaikaisesti herkkä ja Mies, mikä on todella harvinaista positiivisessa mielessä. Olette eksentrinen ja samalla koukukas yhtye. Se on todella mahtavaa.

Tässä taas vannotaan heavy rockin nimeen Silverinen kautta...

Täytyy kyllä sanoa, että Shinen jälkeen oli vaikea kuvitella yksikin tapa, jolla Silverine voisi laittaa enää paremmaksi. Ja perkele, miten väärässä voi ihmislapsi olla. Suoraan sanoen täydelliset soitinsuoritukset säestävät ulinamaista laulua siihen malliin, että on enää vaikea arvostella Izzin örinöitä. En tiedä, palaanko enää ikinä tästä ennalleni. Enkä edes tiedä, haluanko.

Tuli fiilis, et black sabbath kohtaa grungen. Vaikuttavaa!!

Silverinen kappaleita tuntuu aika hämärältä arvostella näin jälkikäteen, kun tätäkin biisiä on kuunneltu jo kuukausitolkulla CD:ltä. Vähän sama kuin yhtäkkiä pitäisi vaikka Metallican Enter Sandmanista keksiä jotain tarinoitavaa. Ei helppoa, mutta yritetään.

Biisinvaihdos levyllä on niin toimiva, että itse asiassa ensimmäisillä kerroilla kuunnellessani en edes huomannut että kappale vaihtui. Hetken aikaa vaan ihmettelin että mikäs tämä tällainen väliosa tässä kappaleessa on. Erittäin hyvin levyllä tämä biisi täyttää paikkansa, ja monen monta kertaa tosiaan on levy soittimessa pyörinyt ja tulee pyörimään. Itsenäisenä kappaleena tämä ei ihan samalle tasolle omalla asteikollani yllä kuin esimerkiksi loistavat Love, Change sekä Teaser, vaikka erittäin hyvä kappale tämäkin on.

Erityisesti tässä kappaleessa miellyttävät korvaa kertosäkeen laulumelodiat, ja tottakai säröbasso. Muiden kappaleiden arvosteluissa onkin yhtyettä tullut jo sen verran reippaasti ylistettyä, että todettakoon tässä vaan että perkule, homma toimii. Tältä yhtyeeltä on lupa odottaa suuria.

en tiedä mistä tuli mieleen metallican load/reload aikakausi. en sano että oisi huonoa pikemmikin päin vastoin. raskaan laahaava meno ja saundikin on viimosenpäälle tälläseen "stereon nappulat kaakkoon" piisiin.
HYVÄ!!!

jotenki toi fretless basso potkii paremmin ku noissa muissa biiseissä.. jotenki tuli mieleen babylonwhores johtuen ehkä tosta hidastempoisuudesta. mun mielestä ehkä paras biisi tähän mennessä teiltä.. lukeutuu ehkä levyn 'taiteellisimpiin' biiseihin?

se vielä et mitä enemmän tänne ilmestyy teiltä biisejä ni sitä raskaampia ne tuntuu olevan:D

tää on paras silverinen biisu minkä mie olen kuullu! soolo olis voinu olla jtnkin erilainen. tai ei välttämättä. äh. ei mua kannata kuunnella, en mie mikään ammattilainen ole muita arvostelemaan. mut ainakin tykkäsin tästä biisistä :D se on ainut huomioimisen arvoinen juttu koko kommentissa :DD

Ok, tämäkin oli erittäin loistava biisi. Sopivan rankaa mun makuun, ja vaikka reenimusaksi. Laulajan äänestä tykkään ja soundimaailmassa ei ole moittimista. Pieni rutistus tohon kitarasooloon, eli joku nopeampi vaihe, niin seki olis ollu täydellinen. Pientä miinusta tuli, ehkä pikkasen tasapaksunoloisuudesta.

aika mukava tuo raskaampi tausta, kitarat erityisesti... hyvät sanat.. laulaja tekee taas hyvin osansa... vaikka raskaampi biisi onkin, ni tästä tulee aika kiva fiilis kun tätä kuuntelee... mut hyvähän tää on :)

Sitä taattua itteensä taas pukkas tulee. Intron melodia oli bueno, mut ite olisin laittanu korkeemman stemman lisäks ni olis erottunu paremmin ku nyt oli vähän tasapaksu kontrasti ko. intron ja versen välillä, mut mun mielipide ja voi olla et teijän mielestä ei sopis tyyliin. Verse oli mun mielestä erityisen catchy, mut chorus jäi vähän laihaks ja sehän oliki näköjään sama riffi ku intros, eli pieni vivahdus jotain ääntä uupu. Mut nää nyt oli soundimaailman juddui, biisi oli anyways maukasta ja miehekästä menoa!Just tässä vaihees biisin loppu tulee kolmannen kerran ja jostain back of my mind tuli tosi huumori deja vu, viis viimestä nuottii tai sointuu tai whatever olis suoraan "beat it" kertsistä, please forgive me that! Respect!

Hienolla tavalla raskasta. Hyvät soundit. Basso jyskyttää hienosti. Kitarasoolokin oli hienoa revitystä. En tiedä, vetää tällä hetkellä nyt aika sanattomaksi. Hyvä biisi, vaikka ei kyllä aivan ylläkään omien suosikkieni joukkoon Silverinen tuotannosta. Pitää varmaankin levynne kohtapuoliin tilata.

perkules, lomailun jälkeen ensimmäinen biisi minkä kuuntelen kuulokkeilla. Vähän hidastempoisempi Silverine styge tällä kertaa. AIC the Dirt levy tuli vähän mieleen ja grungahtava STP. Olisi saanut olla piirun verran ilkeämpää menoa kun tummissa syvissä vesissä kerran uiskennellaan-"there´s no dark side of the moon-it´s all dark" niinkuin Pink Floyd asian toteaa.
Tamminan tulkinta on kyllä niin professonaalia tässä maassa, että siitä 9.

hevirokkia. helvetin hyvän kuuloinen biisi itseasiassa, laulupuoli pääsee hyvin oikeuksiinsa tässä kipaleessa ja soundimaailma on erittäin laaja ja helvetin hyvin mietityn kuuloinen, eikä kuitenkaan väkisin tuotetun kuuloinen. raskasta mutta silti rokkenroll-asennetta, kuin tehty musiikkimakuani ajatellen. rock on!

Argh! Pakko ladata... Mahtava biisi, säikähdin tosin vähän aluksi kun oli kajarit liian kovalla. =D
Mutta joo kyllä tässä on todellakin ainesta... Vähän särkee minulla mutta auto cd:lle menee...
Shine nyt tämän edelle menee vielä, se on sen verran legendaarinen kappale... =)
Mutta tätä hevimpää kamaa täytyy kyllä saada lisää, todella... siis en voi muuta sanoa... Mahtavaa!

Kuulostaa helvetin hyvältä

Hyvä tavara sen kun jatkuu :) onnea uralle ja menestystä 10 tulee

tää on raskaampaa kun muut biisit silverinellä, mutta sopii joukkoon erittäin hyvin, laulu on jälleen loistava ja mukavasti vaihteleva jaksaa kevyesti kuunnella lopuun asti vaikka mennäänkin hitaammalla temmolla. weri kut mä tulen aunakin keikalle tikkurilaan.

Toim.huom.
Kyseessä ei ole levyn päätösraita vaan
2. biisi..(Loven jälkeen)