Kuin osa suurempaa kokonaisuutta, jonka palanen ei oikein avaudu. Kiehtova äänimaailma, jotenkin 80-l henkinen, jota itsekin tavoittelin mutta ei oikein irronnut näin kuulaasti.

Hieno biisi. Tässä kyllä yhdistellään kaikenlaista jännää, tai siis mun korvat ja aivot hakee automaattisesti vertailukohtia. Laulusta tulee etäisesti mieleen Hearthill, kun taas soitannosta ja äänimaailmasta ajatukset lennähti 80-90 lukujen taitteen Daniel Lanoisin tuottamiin levyihin. Sanoitukset on mielen synkkyydestä huolimatta aika pop-purkkaa ja kokonaisuus on tutun tuntuisista elementeistä huolimatta uniikki. Lopun "helkutti irti" -meiningistä iso plussa.