Thanks erittäin hyvistä huomioista! Se pianoriffi on muistaakseni tehty soundipaketista joka on äänitetty jonkin vanhemman vuosikerran Wurlitzerista. Biisi lähti syntymään pianosta ja kun olin lisäillyt aihioon vähän rumpuja, niin nehän kuulostivatkin vähän höyryveturin vetämältä junaletkalta. Ykkösversio kuulostaa minustakin paremmalta pillejä lukuun ottamatta. Täytyy pitää tuo mielessä jos vielä palaan tähän biisiin uudestaan.

Olen kasvanut n. 200 m päässä pienestä paikallisesta rautatieasemasta, joten sikäli tekstin viitekehys on hallussa.

Luet pahuksen tarkasti aivoituksiani. Tekstin henkilö (en kuitenkaan minä itse) lähtee liikkeelle vähän kauempaa eli Helsingistä ja päätyy Kouvostoliiton kautta juurikin Parikkalan seutuville, josta joskus käännyin muutamankin kerran Savonlinnaan päin ihan vaan työasioissa. Osuit siis napakymppiin tekstin suhteen. Tekstin päähenkilö on saanut tietää olevansa vakavasti sairas, ja päätti sen vuoksi vielä kerran käydä vanhassa kotipuolessaan; siksi lopussa todetaan niin varmasti ettei henkilö ikinä palaa sinne takaisin.

Suurlähettiläät on/oli yksi parhaimmista kotimaisista pillibändeistä, vaikka joku saattaakin olla sitä mieltä, että pojat soittavat torvilla ryyditetty iskelmää. No ei se mitään, siihen samaan viitekehykseen omatkin tekeleeni kuuluvat jos niikseen tulee. Kyllähän minä vähän mietiskelin sovitusta tehdessäni sitäkin, miten Suurlähettiläiden kaltainen bändi tämän saattaisi soittaa.

Makuasioita sanoi mäyräkoira kun muniansa nuoleskeli.. Noh, sama koskee toki muzakkiarvostelujakin. Kuuntelin eka ykkösversion, ja sitten tän 2.0. ja ehkä se ekan sähköpianoriffi tai arpeggioko lie, on ainakin meikälle mieluisampi. Tässä pilliriffit taas erottuvat terävämmin, ja niitähän, kuten tullut mainittuakin toisaalla, käytät sekä hyvällä maulla, että sopivan paljon.

Teksti se on tässäkin mielenkiintoinen. Junaan hypättiin kenties Kouvostoliitossa ja juna vei jonnekin Parikkalan seutuville, - jollei peräti Pohjois-Karjalan tanhuville saakka..? Joka tapauksessa sinne, josta kohtuullisen onnellisen lapsuuden, keskikoulun ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen nostettiin kytkintä, lopullisesti. Ihanan lämmin kuvaus sekä rautatieromantiikkaa, että kotiseutunostalgointia! :-)

Tarina puettuna funk-kuosiin ja täyskonetaustaan jätti oikeastaan vain kaipauksen wahwahilla maustettuun sähkökitaraan, kenties jopa sooloiluun? Muuten orkestrointi kuulosti juurikin oikealta tähän saumaan. Olet tietysti oikea solisti näinkin henk.koht. (?) tulkintaan, mutta toki voin kuvitella luomumman Suulähettiläät-tulkinnankin, jossa Jussu Pöyhönen kertoo samaa tarinaa, kenties junamatkan Uudeltamaalta Lounais-Suomeen päin suuntautuen..