Kitarat kuulostaa herkulta, ja riffittely on mieluisaa. Lauluun kaipaisi vähän selkeyttä ja selkärankaa, tulee jostain sohvan pohjalta nyt :) Kyllähän tämä jää päähän soimaan, sikäli toimii helvetin hyvin.

Ton kaleerin jälkeen tää ei tunnu milleen... mitä ihmettä?? Mie oon nyt pettyny... :) Mut siis tämähän vaan kertoo minun musiikki mausta eikä mistään muusta... kokeilempa vielä muita biisejä :)

Johan pärähti perusriffittelyn saattelemana kappale kuulijan täräreihin. Melko uniikki soundi laulajalla, sellainen rock-effarimeisinki 20-vuoden takaa. Pikkasen tarkkuutta ja tempoa lisää ettei laahaile.

Tausta on vähän kulmikas, jotain garageband-henkeä havaittavissa. Laulu on vähän vaisu, kuulostaa makkarissa varovasti naapuria peläten lauletulta. Mamuääntämistä on kanssa havaittavissa. Ootko kokeillut vetää niin, että ääni lähtisi edes pikkuisen resonoimaan? Tällaiseen rock-meininkiin voisi sopia vähän railakkaampi laulusuoritus. Kokeile joskus vetää lujempaa ja rennommin, tietty aina biisin hengen mukaisesti.

Laulu on kyl miksattu ihmeellisesti, ehkä liian kovalla?. Ihan ok-biisi. Ei mitään paskaa eikä mahtavaakaan.

Ei hassumpi kipale, mutta omaan makuuni tässä on liian löysä soundi. Annetaan seiska hyvästä soitosta ja laulusta kuitenkin.

Mielenkiintoinen veto. Ei tää mitää lempigenreä ole mut ihan kuunneltava pätkä.

Alku lähti suorastaan Popedamaisella hardrockahtavalla voimariffillä liikkelle ja biisin mielenkiintoinen soundimaailma tunkee vankasti esiin - psykedeelistä Popedaa? :)

Itse asiassa varsin mieluusti tuli tämä biisi kuunneltua, tässä on jotain velmua mikä nappasi mukaansa!

Lähtipä iloisesti käyntiin. Oikein tempaisi mukaan. En nyt sitten hirveesti muuta löytäny mutta mielellään kuunteli loppuun asti. Se on aina tärkeintä.

Ei ihan omaa genreä, mutta kuullosti jotenkin luontevalta. Annetaanpa tälle kappaleelle kannustava kasi!

ihan jees soundit biisissä, ehkä jokseenkin vähän liian perinteisen kuuloinen. tulee mieleen liian moni jo olemassaoleva bändi.

Hyvin toimii. Sopivasti erottuu massasta. Biisi kulkee ja osaamista on.

Mielenkiintoinen tarina. Biisinä toimivaa perusrokkia. Toi mieleen monet muut suomirockbändit joten olisin toivonut biisin olevan vähän omaperäisempi, mutta pidin kyllä.

Laulusta tullee mieleen joku Juice Leskisen ja Michael Monroen sekotus. Mainio ja oikeinkin rempseä suomirock-kipale. Rock rock!

Jeah svengi bebe. Tuo lauluääni kuulostaa jotenkin tekaistulta, ei omalta ääneltä ja ääntä vois koittaa avata kunnolla mikkiin kuiskuttelun sijaan.

en tykänny tästä eka kerralla ku kuulin, mut nyt tää kuulostaa paljon paremmalta, mut jotenki kliseinen toi melodia ja laulu, sori! mut saundit on taas ihan omaa luokkaa ja noi kitarasoolot ja saundit on aivan helvetin kovia, mut psykonautin tasolle tää ei yllä mun mielestä lähellekkään, mua kiinnostais mitä laitteita oikein käytät ku sun biiseissä on ihanku "oikean" studion taso?

Jos jotain kehittävää tähän pitäis sanoa, niin tää kaipasi sellaista sliipattua poppisoundia.

Kertsistä tuli hyvin vahvasti mieleen Neljän Ruusun Popmuseo.

Jotenkin tässä biisissä sun laulujen äänitys iski eniten korviin. Ei sillä, että voksut olis huonot, mutta tässä kaivattais vähemmän kompurointia.

Hyvä groove biisissä kyllä. Pidin erityisesti kertsin menosta vaikkei siinä mitään atomia halkaistukaan, mutta toisaalta miksi tarvisi.

hyvät soundit rummuissa ja kitaroissa... ihan ok biisi kokonaissoundiltaan!

Mä haluan muuttaa Rockramaan! Vähänkö olis siistii kuunnella Maanalaista Armeijaa livenä. Se olisi myöskin todennäköisesti musiikiltaan parempi paikka, jos M.A. on suosituin bändi! Tää on kyllä loistava idea... mitenköhän tarina kehittyy? Oon aina digannu tällaisista" aivot avoimeksi yleisölle" -projekteista. Mitä enemmän avaa omaa sisäistä maailmaansa, sen parempi. Ja nyt ollaan jo aika syvällä Zombien mielessä...ja vaikuttaa todella mielenkiintoiselta. Mun mieleen piirtyi mahtavat visiot jostain mielen syövereistä tän biisin avulla... tää on ihan scifiä.

Mainsteam = päähöyry, vitun kirjotusvirheet.. Mutta lisään vielä että tässä on just semmonen rokkimeno mitä olen Soraa ja mursketta- biisillä ja parilla muullakin itsekin hakenut. Toimii.

Zomby jaksaa aina yllättää. Aavikoiden ja avaruuden kautta rouheaan suomirokkiin. Mainsteamia kamaa voimakkailla saundeilla maustettuna. jees.

Periaatteessa tässä biisissä on sama ongelma kuin monessa muussakin proggiksen biiseissä mitä olen kuunnellut. Liikaa vääntöä. Vähemmällä lopputulos olisi siistimpi ja hallitumpi ja mukavampi kuunnella. Lähinnä tämä siis pätee laulutulkintaan, leadikitaroihin ja efektien käyttöön. Sinällään biisi itsessään on ihan kelpo biisi. Mutta uskoisin henk. koht. että esim. laulussa vähempi ähkiminen kuulostaisi paremmalta. Paitsi tietysti jos se liittyy johonkin biisin sanomaan mitä en käsittänyt. Samoin leadikitaroissa on kyllä meininkiä, mutta valitettavasti niiden ohessa tulee roima annos hälyääntä joka muuttaa äänimaiseman sekavaksi.

No huh, mun otsatukan rippeet heilahti takavasemmalle tuon säälimättömän tuulikonestartin johdosta. Aivan kympillä lähtee liikkeelle. Jotenkin säkeistöön vähän tipahtaa meininki, mutta tuolta tuo taas tulee tuo alkuosa ja vie mennessään. Tää on loistavaa materiaa! Sanat on muuten aika jees myös, vaikka tuo rockrama-idea on vähän semmonen kulmakarvaa nostattava, mut muuten erittäinkin onnistunutta veistelyä.

Kertsi on omaperäisen tarttuva. Yeah mikä soolo!!. Tässä on kyllä sellaista vähemmän kulunutta tatsia. Kesähitiksi tää kyllä kelpaisi. Väliriffi toimii. Biisi on ns. helposti lähestyttävää mallia, mutta tarjoaa kulutuskestävyyttä ja mielenkiintoa. Myöskin "pakko kuunnella uudestaan" -ominaisuus on biisissä tarjolla.

Tällainen aika perinteinen suomirock-poljento ei toimi yhtä hyvin teille, kun teidän huuruisempi flow. Soitossa tapahtuu välillä ihmeellisiä muljahduksia ja muutenkaan jotenkin groove ei ole mitenkään paras mahdollinen.

Perussäkeen hivenen Neil Youngin tuotannon mieleen tuova soitanta toimii mallikkaana keveästi, mutta kokonaisuus on jokseenkin levoton. Tämä ei omaa korvaani miellytä yhtä paljon kuin monet muut raitanne.