Vittu tästähän tulee mieleen sumuiset krapula-aamut, mikä ei sinäänsä ole huono asia.
Ismo Alankoa muistuttavaa fiilistelyä.
Voisin ihan hyvin kuvitella kuuntelevani tätä parin viinapullon jälkeisenä aamuna.
Hyvää paskaa perkele.

Noni, täs on meininkii, tulee mieleen täst Eva Cassidyn Wade in the water, en kyllä tiedä miksi. Ehkä kun ite oon tehny tän tyylisen sovituksen siihen kitaran kanssa =) Sanat on myös hyvät. Miksaus seminice, siihen kannattaa kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomiota! :)

No tämä! Menevä mut ehkä surullinen ja ehkä ironen (en tosin nauranu).

Sanat on hienot, mun mieleen, mut lauluissa kaipaan vieläki sitä selkeyttä ja voimaa. Varsinki tällasessa biisissä.

Tän biisin taustamusiikista ei taas oo MITÄÄN valittamista. Hiton rento. Tykkään kyl. Tässä koko biisissä on jees tunnelma. Vähän yllätyinki näistä biiseistä ku kuuntelin joku puol vuotta sitte www.myspace.com/sammyt...

Ihastuttavan ankeaa ja maalaista menoa. Tulee välittömästi taas lakeudet mieleen. Suomalainen mies, viinapullo ja heinäpelto. Äijä saa näihin aivan törkeän hienoa fiilistä kyllä. Jos itsellä olis vähänkään herkempi mielentila niin epäilemättä sielun syövereistä kumpuais kyynel jos toinenkin.

voi saakeli tää laulusoundi on niin magee...huolentonta melankoliaa.haikeaa ja hienoja melodioita. hyvät sanat myös.

Aika haaleaksi jääpi minunkin kommentti. Ei sillä, etteikö olisi syksyinen ja mukava biisi, mutta en saanut toisenkaan kuuntelukerran yhteydessä tunteita heräämään oikeen suuntaan tai toiseen. Tosin, puusammakkoa oli mukava bongailla, ja instrumentitkin olivat omalla tavalla "tuoreita", koska ovathan ne hieman harvinaistumaan päin.
Näin pikkuisen sulateltuna voisin kyllä kuvitella itseni istumassa syksyisen pariisin kahvilan terassilla, viiksekkäänä, baskeri ja raitapaita päällä. Pelottavaa. Siitä plussaa!
Ja kyllä, olen ristiriidassa.

Alku sai enemmän kyllä virneen naamalle kuin haikean syystunnelman, mutta syystunnelman silti. Oikein veikeä biisi, jäi vaan koko ajan odottamaan tuohon jotain hieman alavireistä, laiskaa mieslaulua. Mutta toimiihan tämä ilmankin:) En tästä nyt mitään valittamista kyllä löydä, mukavaa fiilistelyä.

Tosi hieno meininki läpi biisin, just tommonen vähän haikee tunnelma. Soitto on päällimmäisin puolin melko jämäkkää ja rytmi pysyy yllä kappaleen läpi. Melodiat on hyviä ja tukevat mainiosti just tätä biisin haikeutta. Omasta mielestä olis voinu vielä enemmän kehittyä joihinkin suurempiin osiin mutta kyllähän tää tälleenkin fiilistelynä toki toimii.

Heti alusta ymmärtää kuka on säveltänyt biisin, ja soundi on niin mukavasti kotiutunut jo aivonystyröihin että tietää että hyvää on tulossa! Tyypillistä 8-Bit BassDrumm soundia, ainoastaan mitä puuttuu on se Karmainen laulu ääni.

Letkeetä menoa, rennoin ranteisin, vähän vinossa mutta silti päämäärä mielessä. taattua 8-bittiä. Voin suositella varauksetta. Hyvä melodia. Hurjapään voi käsittää monimielisesti. Loppu kyllä ku seinään. Trilogia tekeillä vai? Kelepaa.

Eipä minulle tätä biisiä kuunnellessa ensimmäisenä tullut hurjapää mieleen. Vähän hämäsi tuo nimi. Rento ja yksinkertainen biisi, hyvää fiilistä tässä on kyllä, tunteella purkitettu. Sopii mainiosti rennosti ohi kulkevaan päivään.

Hieno tunnelma hienolla musisoinilla. En oikein osaa yhdistää musiikkia nimeen, mutta se ei ole hirveän olennaista minusta.

Laulusoundi tässä ekana kiinnittää huomion, ei ihan perinteisin. Minua nuo korkeat soundit välistä ärsyttävät, olisin laittanut ne erikseen laulun kans, tai pienemmälle. Laulussa olisi voinut olla enemmän dynamiikkaa, vaikka se varmaan kuuluu biisin ajatukseen että vedetään tälleen koko ajan. Plussaa siittä että on soitettu monenlaisia soittimia ja kaikki itse.

Hieno kipale! Pidän kovin haitarin äänestä (itsellänikin oli semmoinen akustinen projekti yhden kaverin kanssa joka soitti haitaria) ja se sopii mainiotsi etenkin tähän biisiin.

Väsyneestä laulusoundista plussaa myös!