Biisi on niin hämäränhyssyä, tekee hyvää kuunnella välillä tällaistakin, omanlaistaan sielunmaisemallista hipsuttelua.

Pidän tunnelmasta.
Hämyä, jotain unenomastakin biisin yleisilmeessä.

Psychedelic.... Biisi löntystää kuin blues raskaimmillaan ja omaa psykedeelistä mönjää paljon... Erittäin kova veto... Itseasiassa tässä on paljon parempi soundi maailma onnistunut kuin ennen..

Todella siistiä lofi-bluesmeininkiä. Koska sanallinen arkkuni on hyvin köyhä, tyydyn vain heittelemään vertailukohtia ilmaan: Tom Waits, Captain Beefheart, Robert Johnson... Onhan noita. Vähällä saatu paljon aikaan ja kaiken lisäksi homma toimii.

Oli kyllä, kunhan oletusten ja asenteiden vankilasta irtautui, erinomaisen kiehtova ja mielenkiintoinen elämys. Outoja tunnelmia, lapsenomaista kokeilullisuutta ja leikkiä. Kiitos.