Itämainen intro, jota seuraa mahtipontisempaa orkesteriosuutta, josta siirrytäänkin sitten kasaripoppiin ja lopulta metalliin. :) Lauluihin olisin toivonut melodisempaa, puhtaampaa otetta ja vähemmän sähköistä soundia, mutta makuasia. Kitarasoolot tässäkin huippuluokkaa ja todella iskevää ja tanakkaa meininkiä. Tyylikäs kosketinosuus vielä tuossa 4:30 ja todella räjähtävät kitarasoundit ainakin minun laitteilla kuunneltuna.

Pakko mainita kappaleen alussa oleva orchestraali(0:19-1:02) jossa on jotain mystistä vetovoimaa... kuuntelijat voi varmasti aistia iloa,surua,toivoa,epätoivoa,rakkautta tai vihaa tuosta lyhyessä pätkässä jossa yhdistyy jollain hienolla tavalla mahtipontisuus ja rauhallisuus.