Varsin asiallista ja tiukkaa rokkia. Tuo alun huohotus pisti hieman arveluttamaan, mutta hyvinhän tää koko paketti toimii. ammattitaitoinen vokalisti ammattitaitoisen bändin kanssa.

Teidän biiseistä, mitkä olen kuullut, tämä on heikoin.
Se ei kuitenkaan tarkoita biisin olevan huono.
Vaikka aiemmissa kommentoinneissa olen hehkuttanut, mutta (ainakin) kerran vielä..
Laulajan ääni on todella makea.

Idea ei auennut ensimmäisellä, eikä toisellakaan kuuntelukerralla. Teeman löytäminen ei ollut niin helppoa, kuin metallissa yleensä, joskin se oli jokseenkin pieni ja yksinkertainen. DMS maalailee biisessään utuisia pelkokuvia, joita on miellyttävää kuunnella.

Intro turhan pitkä. Sävellys jää hieman etäiseksi, vaatisi useamman kuuntelukerran. Kuitenkin hyvä toteutus soundeiltaan ja hyvä laulaja. Kertsissä aika paljon tavaraa ja jää hieman epämääräiseksi.

Niin kuin kokonaisuuden muissakin osissa alku lauluineen maalailee hennosti ja sitten mennään lakeuksiin, jotka ei sitten ole mulle niin tärkeitä, tämä ei kylläkään kovin raskaaksi äidy, mutta edeltävistä episodeista Who am I oli muistaakseni tätä idearikkaampi.

Verset on aika tylsiä ja kertosäe mitäänsanomaton. Veikkaan ettei tämä ole teidän ykköshittinne, joten en teilaa heti alkuunsa koko projektia vaan kuuntelen jonkin toisen kappaleen.

Jep tässä oli paljon kohtia johonka lähti tosi hyvin mukaan... Tässä on aika hyvä meno kylläkin! Hyvä "pysähdys" tossa 3 minuutin kohalla!

taas DMS:ää ja nyt ei läheskään niin ok kuin ne toiset. ihan mieleenkiintoisesti elektroniset rummut säkeistössä. muuten liian "kaupallinen" biisi mun makuuni. sävellyksessä on kyllä hyviä pointteja

Verrattuna aikaisemmin kuulemiini TDMS:n piiseihin tämä oli selkeä pettymys. Intro on vielä ok, vaikka sekin tuntuu jotenkin irralliselta. Piisistä jää mieleen ainoastaan tylsähkö kertsi. Rima on korkealla, mutta pystytte parempaan.

Jaa. Biisin säkeistö kuulosti korviini jonkin verran Kemopetrolilta, mutta kertosäkeessä polkaistiin sitten vähän säröäkin peliin, ja ymmärsin, miksi biisille on annettu genreksi hard rock. Vaikka siitä oltiin kyllä kaukana.

Kertosäe olisi voinut olla ehkä pikkasen reippaamminkin repivä, ei välttämättä säröpuuroa hyödyntäen vaan mielummin hieman päällekäyvemmällä menolla. Taustalta kaikui kuitenkin lupaavaa räyhäämistä, sitä olisi voinut pistää enemmänkin pintaan. Muutenkin minun puolestani bändi voisi karsia hieman radioystävällisyydestään ja lähteä reippaasti tutkimaan kokeilevampaa osastoa, kun siihen suuntaan tuntuu olevan kiinnostusta. Tässä oli pikkasen turhaa varmaan päälle pelailua ja miellyttämisenhalua, ja se ei minua miellytä.

Soundit, soitto, laulajan tulkinta, tuotanto ja sovitus olivat kaikki kuitenkin sen verran kovaa tasoa, ettei tosikaan. Tunnelman luonti on bändillä hanskassa, ja hyviä ideoitakin tuntuu löytyvän - jään odottamaan niiden jalostumista.

Tää on ilmeisesti jonkinlainen jatkumo jollekkin toisella biisillä? Ep:nne on varmaan hyvä kokonaisuus.
Tässäkin on vähän sama fiilis kuin edellisessä biisissä jonka kuulin, hyvin tehty,mutta ei herätä oikein minkäänlaisia viboja. Alussa mulla tuli jopa Kemopetrol mieleen...

Olihan tässä mukavasti kaikkea pikkukikkoja, mutta loppupeleissä aika "tavanomainen" biisi, mikä ei mun sanastossa tarkoita mitään negatiivista.

Hyvä groove tuntuu olevan tässäkin vedossa ja vokaaleissa löytyy potkua, hyvä äänenväri arvon vokaalineidolla! Kokonaisuutena hyvä biisi, josta löytyy persoonallista otetta - nippu erilaisia vaikutteita ollaan saatu sovitettua hyvään synteesiin. Jotenkin tuntuu tällä hetkellä, että tästä saattaa kuulla vielä muuallakin kuin mikserin demoissa...

Mitä rumpuraidoille tapahtui? Kuulostavat kuin tulisivat matkaradiosta toisessa huoneessa. Ohuet ja pienet. Toisissa biiseissä ei ollut näin. Jotkut kohdat ovat toki selkeästi efektoidut tuollaisiksi, mutta että kaikki? Kertsissä pitäisi tulla täysillä, nyt ei tule.

Ei oikein iske tämä biisi, liian varmanpäälle vedettyä. Ei sitä hämyilyväliosa tai megafonitaustalaulu pelasta, jos kertsi on halpaa iskelmää. Petyin. Tuotanto ja soittotaito on kuitenkin yllämainittuja lukuunottamatta A+. Sormi oli jo nelosnapilla, mutta antaa nyt olla.

Noooh, mitäpä tästä tällä kertaa, äsköhän kommailin jotain voimakkaasti. Noh, laulajan lauluääni soi varsin söpösti. Kertosäkeen taustalauluissa on nyt hieno efekti, jota olisi voinut nostaa ylemmäs että toi kertsi olisi saanut kaipaamaansa potkua lisää. Toi liidilaulun melodia kun ei siihen tällä(kään) kertaa riittänyt. Hyvän tunnelman muuten olette saaneet tähän aikaiseksi. Pelkästään sen takia tämä biisi ei huku keskinkertaisuuden kehnommalle puolelle. Melkein hyvä, muttei kuitenkaan. Ei huono.

Intro toimii taas aivan äärettömän hyvin. Jazzahtava tunnelmointi myös saa lumottua mielen täysin. Teidän materiaalinne puree kyllä suoraan ytimeen. Raskasta rokkia ei sulateta vain sellaisenaan ja pelkiltään vaan annetaan vastapainoa ja kontrastia kevyemmistä osioista, jotka liimaavat kaikki osiot yhteen tiiviiksi kokonaisuudeksi. Ilo kuunnella tällaista vaihtelevaa ja taidokasta musiikkia!

Tämä olla hankala, koska vaikka itse tykkäilen mykket, puutteita silti on..Missä majaa pitää se majavan hampaiden lailla puun kaarnan kuoriva alabassoisa jytke? Toki nyt on erittäin selvä alapää, mutta tähän sopis kyllä enemmän potkua..Rumpusoundit tässä eniten kusee, basari ja virveli-toinen on hukassa ja toinen kuulostaa samusirkalta krapulassa..Mutta kyllä silti mahtavaa!

Tämä on paljon parempi kuin se äskeinen kappale. Tässä on tajuttu jättää noi rääkynät taka-alalle ja panostaa puhtaaseen lauluun, joka on aina parempaa. Ei nyt mitenkään kauhean omaperäinen meno tässäkään, tuttua ja turvallista.

Harmi että noin hyvänkuuloiset soundit, bändi ja varsinkin laulajan ääni kaatuvat huonoon biisiin.
"I'm etherial" kun kuullostaa vain jotenkin niin laimealta, vähän kuin tämän vuoden euroviisubiisi.
Eli jos Hanna Pakakrinen ja Lordi yhdistyisivät, se olisi aika lähelle tätä...

8 tulee hyvästä lauluäänestä ja bändin osaamisesta, itse biisi floppasi.

Kolmas putkeen tullut hard rock -biisi täällä. Ja valitettavasti täytyy sanoa, että hyvin samanlaisia polkuja kaikki täällä kulkee. Teillä on laadukasta naislaulantaa ja tietynlaista groovea enemmän kuin muilla, mutta vielä pitäisi sen osuutta saada kasvatettua. Esim. kertsi on aivan liian perusmeininkiä, kun taas säkeissä on persoonallisempaa menoa. Soundit ovat hivenen rasittavan kuuloiset, kun jotenkin niissä on turhia suhinoita liikaa, jotka eivät ole kuitenkaan sellaisia lämpimän rouheita ja miellyttäviä.

Tässä biisissä on ihan mieletön drive, tulee mieleen alkupään Guano Apesin tuotanto. Säkeistöissä on samanlainen meininki, ehkä vähän ahdistavampi, synat tuovat kivasti oman lisänsä. Bassossa on kivan junnaava jazz-meininki. Soundeissa on vartta, mukavan "räkäiset". Moni voisi nähdä saman huonona asiana, mutta mielestäni se tuo yhtyeellenne särmää ja iskevyyttä. Minä ainakin samaistun helposti musiikkiinne, täydellisillä soundeilla samaa ei välttämättä tapahtuisi. Vitun hyvä biisi!

Hyvältähän tää kuulostaa edelleen. Leppoisampi silti parempi!