Mämmiä saatana, huutaa hilpeä herrasmies Pieksämäki/Imatra-akselilta juuri ennen kuin rämähtää baarijakkaralta ketoon. Ja kun nyt vallankin musiikkiin liittyvässä formaatissa ollaan , mainittakoon kiinnostukseni suuntautuvan vahvasti raskaampaan osastoon, eritoten döödis/bläkkis/folkmetalli-meininkiin, joskin kepoisempikin kurmu ja konemusatkin saattaa päivästä riippuen tulla kysymykseen. Vaikka arkielämässä vaikutankin lähinnä visuaalisen ilmaisun puolella, olen nyt muutaman vuoden ajan kiukutellut myös mikin ja kynän välityksellä viisihenkisessä Pieksämäkeläis-MtLpumpussa nimeltä Tuhat talvea.