Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja
Lähetä pikaviesti
Lisää kaveriksi
LadataanLähetetyt biisikommentit
Yhteensä 341 kommenttia.
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ei mikään hullumpi kappale, joskin omaperäisempi ote voisi olla eduksi. Sovituksessa on hyviä ideoita mutta myös pari kohtaa jotka olisi voinut miettiä uudestaan. Esimerkiksi alun ratsastuskomppi bassolla oli vähän kornin kuuloinen (en viittaa Korn-yhtyeeseen). Ei tuosta laulusuorituksesta kannata itseään piiskata, ihan mukavastihan sekin toimi loppujen lopuksi. Kompressointia olisi kylläkin voinut käyttää ja demolauluksi se on liian pinnassa peittäen itse biisin ajoittain alleen. Soitto on ihan mukavasti toimivaa, mutta äänenlaadussa on huomattavasti parantamisen varaa. Zoomin 505:n särön tunnistaa nopeasti, sillä kyseisessä multiefektissä on yksi muovisimman kuuloisista säröistä joihin olen törmännyt. Kitarasoolo ajaa asiansa, vaikkei mikään tajunnan räjäyttäjä olekaan. Miksaus ja masterointi ovat aika kiireessä tehdyn oloiset, välillä ääni särkee ikävästi. Ihan hyvinhän tämä kappale kulkee, mutta vielä on tekemistä. Lupaava yhtye on joka tapauksessa kyseessä ja luulen että kunnon studiossa voisi tulla hyvinkin laadukasta tavaraa. Odotellaan mielenkiinnolla mitä tuleman pitää! |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Voisin uskaltautua arvaamaan että Kotiteollisuutta on kuunneltu? Erittäin hyvin jyräävää vääntöähän tämä on, noissa riffittelykohdissa vaikutelma on vahvimmillaan. Tuota kritiikkiä laitteiden huonoudesta en kyllä allekirjoita yhtään, äänipuoli on kyllä erittäin hyvin nimittäin mielestäni kunnossa. Tämän paremmalta ei tämän tyylisen tavaran ole tarkoituskaan kuulostaa! Ainoastaan kertosäkeessä basson soundi olisi voinut olla vähän pehmeämpi, ja vastaavasti säkeistöissä ja riffeissä olisi särmää voinut vielä vähän lisätä. Sävellyspuoli, soitto ja laulu ovat kuitenkin sen verran hyvin kunnossa että kymppihän tästä on annettava, kun kappaleessa on vieläpä imuakin. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Loppujen lopuksi ei tämä yhtään hullumpaa ränkyttelyä ole. Aika mielipuolinen meininki on kappaleessa ja parissa kohdassa (kuten tuo 1:40 jälkeen alkava hidastelu) rupeaa pää nyökkimään hyväksyvästi. Hieno urkusoolo ja vieläpä ihan hauskalla soundilla. Vähän kummallisesti kappale vaan loppuu kesken, olisi tätä jaksanut vähän pidempäänkin kuunnella vaikkei suosikkilistani kärkisijoja hätyyttelekään. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Heti U2-tyylisestä alusta lähtien ovat odotukset todella korkealla kappaleen suhteen, eikä todellakaan tarvinnut pettyä! Omaperäistä, mukavasti analogisyntikalla höystettyä poppia on aina ilo kuulla, etenkin kun toteutus toimii näin loistavasti. Laulut toimivat kerrassaan mahtavasti, näin hyviä miesääniä ei osu mikseristä vastaan ihan joka päivä! Soitto on taidokasta ja kurinalaista, rummut ja basso toimivat loistavan hyvin yhteen. Myös sovitukset ovat hyvät, joskin parin kuuntelun jälkeen rupeaa lähes tauotta säksättävä filtteröity analogisyntikka tuntumaan hieman turhan runsaalla kädellä käytetyltä. Todella fiilis kappale tämä kyllä tosiaankin on, ja varsin potentiaalinen Greatest Bits- ehdokas. Ehdoton kirkas kymppi tipahtaa numeroksi ja fanilistalle ängettiin jo ensimmäisellä kuuntelulla. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ei yhtään pöllömpää chillailumusiikkia. Äänivalinnat ovat enimmäkseen onnistuneita, mutta leadit ovat jotenkin mielestäni hontelon kuuloisia. Ensimmäisellä kuuntelulla tuli jotenkin jäätelöauto mieleen. Samoin kahden päällekkäisen leadimelodian yhteenspoivuus ei ollut mielestäni aivan paras mahdollinen. Mukavan rentouttava pala tämä kuitenkin oli, ja alun rummutteluista ja efekteistä pitkä plussa. Mielellään tämän sen pari kertaa kuunteli. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aivan mainio kappale! Pieniä miksauksellisia seikkoja kuten vähän turhan kovalla olevia lauluja lukuunottamatta tästä ei kertakaikkiaan keksi mitään pahaa sanottavaa. Melodiat tarttuvat päähän kuin terva, laulut kuulostavat hienoilta ja taustatkin ovat ihanan nostalgiset. Basso on niin möyhevä (lieneekö tuollaista sanaa olemassakaan?) että ihan nuppi tutisee kuunnellessa. Tämän tyylistä musiikkia on hirmuisen vähän mikserissä, mikä on sääli. Tällaista pirteällä iskelmävivahteisella meiningillä toteutettua poppista kuuntelee erittäin mielellään. Tätä kuunnellessa tulee kyllä väkisinkin hyvälle tuulelle. Sanatkin ovat mainiot. Tässä olisi kyllä varsin potentiaalinen kandidaatti Suomen seuraavaksi euroviisuedustajaksi! :) |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kaunis kappale oli tämäkin, ja aiheutti kyseisen orkesterin fanittamisen. Mukavan pehmeästi rullaava poppis uppoaa allekirjoittaneeseen yleensäkin hyvin, ja tämä kappale oli selkeästi keskitasoa korkeammalla. Soitto, laulu ja biisimateriaali eivät edelleenkään jätä hirveästi toivomisen varaa, mutta jonkinlainen pieni yllätyksellisyys olisi kappaleen nostanut omalla asteikollani kymppiin. Nytkin päästään lähelle, mutta tuo rokimpi kappale kolisi silti paremmin. Sanat toimivat tässäkin biisissä hienosti. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mahdottoman hieno kappale se on tämäkin. Alun radioefekti häiritsi hieman aluksi, mutta toisaalta sen jälkeen äänimaiseman avautuminen kaikessa loistossaan kuulostaa sitäkin hienommalta. Biisin tarina on harvinaisen koskettava, ja huomaa että sanoituksiin on käytetty aikaa ja vaivaa. Yksi pieni asia tässä häiritsee, ja se on lopetus. Biisi tuntuu vähän lopahtavan kesken. Siitäkin huolimatta on kyllä niin hieno kappale jälleen kerran kyseessä, että tyhmäähän tälle olisi mitään muuta antaa kuin täydet pisteet. Näin hypnoottisen kauniita kappaleita ei olekaan Pop-kategoriassa vielä mikseristä vastaan tullut. Tämäkin jää soittolistalle pitkäksi aikaa. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Ei tätä kyllä kovin rankaksi voi sanoa, tällaista mukavan keveää suomipoppia tämä mielestäni oli. Laulu menee säkeistöissä välillä hieman epävarmasti, joskaan ei lainkaan häiritsevästi. Kertosäkeessä sitten kuulostaakin niin varsinainen laulu kuin stemmat ja soittokin aivan radiotasoiselta materiaalilta. Kitarasoolo on myös hieno ja luo biisin rankimpana kohtana mukavaa konstrastia kappaleen muihin osiin. Erittäin positiivinen yllätys tämä kappale oli, melodioita ja tarttuvuutta löytyi ja kappale jäi heti kertakuuntelusta päähän soimaan. Lisäkuunteluilla biisin terävin särmä hieman tylstyi, mutta selkeänä kympin kappaleena tämä silti pysyi. Pidin suuresti, täytyy tsekata yhtyeen muukin tuotanto lävitse! |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tuossa juuri alle viikko sitten tuli DJ Ungalon musiikkia tituleerattua 80-luvun euroviisukamaksi, mutta tämä on kyllä sellainen kappale että olisi varmasti nykypäivän viisuissa vahva voittajaehdokas! Eli kunnon megatuotettu hyperpoppibiisi on kyseessä. Tämä siis pelkkänä kehuna, sillä vaikka miten popin haukkuminen tuntuu nykyään olevan muotia, ei kunnon melodisen pop-musiikin teko ole missään nimessä helppoa hommaa. Tämä kappale todistaa Quaintin ammattitaidon biisintekijänä ja laulajana, jos joku sitä ei noista aikaisemmista kappaleista vielä kerralla uskonut. Kertosäe on saatu mahdottoman isoksi ja vaikka joku saattaisi sanoa soundeja imeliksi, niin minä ainakin diggailen niistä ihan kympillä. Ja kun kymppi kerran tuli puheeksi niin pakkohan se on jälleen kerran numeroksi antaa. Ei tästä mitään negatiivista sanottavaa kyllä keksi. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Pistetäänpä nyt myös kirjallisena tälle kappaleelle arvostelua kun kappale on tässä useamman kerran jo tullut kuunneltua. Mukavan synkkä vääntöhän tämä on, vaikka tuotantopuoli jättääkin melko lailla toivomisen varaa. Soittopuolen tarkkuudesta löytyy oikeastaan kappaleen eniten huomauttamista ansaitseva puute. Melkoisen koneellisen kuuloiset rummut nyt tietysti vetävät omaan, tappavan tarkkaan sekvensserityyliinsä, mutta muut soittimet eivät varsinkaan typlajyräkohtiin pääse oikein kelkan kyytiin ja lopputuloksena on melkoisen sekavan kuuloinen rytmi. Myös kertosäkeen fillittely on mahdollisimman epäsopiva kappaleeseen. Myös kertosäkeen jälkeen tuleva looppaus takaisin alkuun on vähän oudon kuuloinen. Tai ei oikeastaan niin vähänkään. Hitusen sellainen "leikkaa & liimaa"- olo tulee kun kappale pyrähtääkin uudestaan alkuun samoilla sanoilla. Yhdistäminen on vielä mennyt vähän pieleen, rikkoen rytmin. Tuotannollisten ja soitannollisten seikkojenkin läpi on kuitenkin nähtävissä toimiva kappale, ja on tässä melodista ideaakin mukana. Kuten jo radiossa tuli todettua, kasi miinus on arvosanani ja kahdeksikkoon se pyöristettäköön. Kas näin. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Hittolainen kun joku meni mainitsemaan tuon Huonosti käyttäytyvien miesten tunnarin, nyt kuulen sen koko ajan tuohon päälle vaikka riffi ei olekaan kuin hieman samansuuntainen. Samat kommentit käyvät oikeastaan tähän kuin tuohon Nitroonkin, eli kyseessä on erittäin menevä, energinen ja sävellyksellisesti onnistunut rokkiveisu myöhäisen 80-luvun tyyliin, mutta rytmilliset mokat astuvat kympin tielle. Tuntuu siltä, että fillikohdat ovat kaikkein ongelmallisimpia, sillä tasaisemmissa kohdissa komppi ja rytmi pysyvät vakaina kuin peruskallio. Sanatkin tässä toimivat hieman paremmin kuin Nitrossa, ja erityisesti kertosäkeen melodia on erittäin hyvä ja tarttuva. Harmittavan lähelle kymppiä ylletään. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Hämmästyttävää, miten näin tasokkaalla yhtyeellä voi olla noin selkeitä ongelmia soiton rytmityksen kanssa. Sääli, sillä tiukemmin soitettuna tämä olisi aivan selkeä kympin kappale. Sävellyksellisesti ja sovituksellisesti ei tästä juuri korjailtavaa keksi, mitä nyt alku lähtee vähän oudosti käyntiin. Laulajalla on hieno ja myös persoonallinen ääni ja mies osaa myös käyttää sitä hienosti. Sanoitukset toimivat suurimmaksi osaksi hyvin, mutta tuo "aika pahalta / tosi pahalta" -riimitys onnahti kyllä aika pahasti. Kun ottaa huomioon miten nuoret tyypit ovat asialla, uskaltaisin vaikka laittaa rahaa likoon sen puolesta että kunhan yhteissoiton rypyt saadaan siloiteltua ja rytmi toimivammaksi niin näistä kundeista vielä kuullaan. Ehkä kannattaisi treeneissä panostaa enemmän muiden soiton kuunteluun? Vai olisiko kyse studiojännittämisestä? Oli miten oli, hieno kappale on kyseessä, hieno yhtye samoin. Seuraan mielenkiinnolla mitä tuleman pitää. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Ei lainkaan hullumpi kappale, varsinkin laulaja loistaa! Melodiat ovat myös toimivia, mutta yhteensoitossa on vielä hiottavaa, vaikka sekin paikoitellen toimii varsin mukavasti. Soolo toimii hienosti vaikka onkin hieman yksinkertainen, sillä tämäntyylisessä musiikissa ei tarvitakaan mitään hienostelevia kikkailuita. Kolmannen kuuntelukerran jälkeen biisin melodinen kantovoima paljastaa todelliset kyntensä, eivätkä pienet rytmistiplut häiritse enää yhtä pahasti kuin aluksi. Aluksi olin antamassa tälle kappaleelle kahdeksikon, mutta kyllä tämä pidemmän päälle toimii sen verran hienosti että kyllä tämä nyt yhdeksikön ansaitsee. Tässä on kuultavissa soittamisen riemua ja tunnelmaakin on tähän hieman lyhyeksi jäävään kappaleeseen saatu mahdutettua mukava määrä. Lupaava yhtye, jolta varmasti pian saamme kuulla vielä toimivampaa materiaalia! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Silverine on kyllä tällä hetkellä mikseriläisistä artisteista ykkössuosikkini. Miehet ovat taikoneet kadehdittavan hienoja kappaleita, joissa ei ole yhtäkään huonoa osa-aluetta. Sävellyksiä, sovituksia, soittoa ja laulua myöten kaikki pelaa sataprosenttisesti. Niin myös tässä kappaleessa. Kertosäkeen melodia pistää totisesti kylmät väreet selkäpiihin, ja tunnelmassa löytyy. Hienoa, että olette myös tehneet nämä kappaleet ammattistudiossa, jotta niistä saa täyden ilon irti. Itsellänikin Silverinen levy hyllyä koristaa. Eikä edes demohyllyä, vaan kaupasta ostettujen levyjen joukkoon tämä sujahti kun postin setä sen minulle kiikutti. Eikä muuten häpeä siinä seurassa lainkaan. Harmittaa vaan, että en älynnyt pyytää signeerattua versiota, se voisi muutaman vuoden päästä olla jonkin sortin keräilyharvinaisuus! :) Tai tarkemmin ajateltuna tuskin niin harvinainen sittenkään, sillä luulisi tämän levyn menevän melkoisen hyvin kaupaksi. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aika perinteisellä kevyellä suomipop-linjalla ollaan liikkeellä, ehkä vähän turhankin tutuilla resepteillä tosin. Laulu on sangen pätevän oloista, soitto samoin, mutta tuosta leadikitaran äänestä en kyllä hirveästi lämmennyt. Kappale oli kyllä ihan hyvä melodioiltaan ja yleisfiilikseltään, mutta tarttumapintaa ja koukkuja ei kyllä ainakaan oma korvani tästä löytänyt. Mielellään tämän sen pari kertaa kuunteli kylläkin, eli huonoksi ei missään nimessä voi sanoa. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
909-henkiset rummut ovat kyllä vähän oudon kuuloiset tämäntyylisen kappaleen päällä, mutta toisaalta niiden luoma kontrasti räkäisen huuliharpun ja blues-tyylisen laulun kanssa on jotain mitä ei ihan joka päivä tule vastaan. Valitettavasti kappale jää loppua kohden vähän junnaamaan paikoilleen, eikä alun luomaa "ohoh, tämähän on kieron kuuloista" -fiilistä saada pysymään ihan loppuun asti. Synteettiset torvisektiot luovat ihan kivaa lisämaustetta, mutta ehkä vielä jokin yllätys olisi ollut lopussa kiva. Hauska velttoilukappale tämä joka tapauksessa on, tätä pitäisikin kuunnella riippumatossa loikoillen boomboxista, pina colada kädessä hulatyttöjen parveillessa ympärillä. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Ohuet rumpusoundit vähän häiritsevät kokonaisuutta, mutta muilta osin tämä on kyllä erittäin kelpo kappale. Kertosäe on vallan mainio niin sävellyksiltään kuin sanoituksiltaan, jotka luovat mukavasti samanlaista tunnelmaa mikä soitannosta välittyy. Stemmatkin toimivat hienosti kertosäkeessä, ja kunnollisilla soundeilla toteutettuna tätä voisi kuvitella kuulevansa vaikka radiosta. Säkeistökään ei todellakaan ole huono, vaikka ei aivan kertosäkeen rinnalle ylläkään. Varsin hyvälle maistuva poppisrokki tämä on, ja herätti mielenkiinnon myös yhtyeen muuta tuotantoa kohtaan. Positiivinen ysi nassahtaa! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kuten nimikkobiisissä, myös tässä kappaleessa on ihan luvattoman hyvin toimiva meininki. Kertosäkeen soundit ehkä saisivat olla vielä hieman isommat, mutta jos kyseessä on tosiaan treeninauhoitus niin turhahan sellaisesta on ruveta nipottamaan. Melodisia ideoita löytyy tästäkin kappaleesta kasapäin. Pääriffi on erittäin hieno ja koukuttaa biisiin mukaan heti lähtöviivalla. Kertosäe niin ikään iskee kuin purkupallo. Soitto ja laulu toimivat niin hyvin että mitäpä niistä sen enempiä höpöttämään. Harmittavinta tässä kappaleessa on oikeastaan pituus, jota olisi omaan makuuni saanut olla vielä ainakin parin kertosäkeen verran lisää. Mutta ainahan voi kuunnella kappaleen alusta uudestaan. Kovaa kamaa. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kertakaikkisen hyvän kuuloista ameriikan malliin tehtyä rockpoppia! Särökitarat istuvat kappaleeseen varmasti kuin mummo kiikkustuoliin, luoden juuri sellaisen atmosfäärin kappaleeseen kuin tämän tyylisessä biisissä pitääkin olla. Tämä on kuin suoraan jonkun rakkauselokuvan lopputeksteistä. Melodiat ovat mainiot, soittotaidossa löytyy ja laulaja on erittäin ammattitaitoinen niin äänenkäytön kuin lausumisenkin osalta, vaikkakin olisin mielelläni kuullut miekkoselta enemmänkin tuota kovempaa laulettua osuutta. Sen verran vakuuttavaa tavaraa tämä on, että pakko tuonne fanilistalle on liittyä ja tutustua tulevaankin materiaaliin, jota toivottavasti on tarjolla pian! |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä on kyllä varsin tutun oloinen pläjäys, taisi joskus olla eri kuvauksella liikkeellä? En nyt ainakaan äkkiseltään tunnista tässä mitään oleellisempia muutoksia edelliseen kuin että muistaakseni tuo örmyämiskohta on tässä versiossa pidempi. Eikä mielestäni oikein istu tähän vieläkään. Kitara- ja rumpusoundeista pidän suuresti, syntikat ovat vähän turhan ruotsinlaivamaisia edelleen. Takaperin vedetyt pätkät kitarointia luovat hyvää tunnelmaa, mutta enemmän särmää ja säröä olisin jossain välissä kaivannut. Nyt kokonaisuus oli aika ohut ja lötkö verrattuna siihen mitä se olisi voinut olla. Yli keskitason ollaan, kuitenkin. Mukavasti massasta tämä yhä erottuu. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aivan ylimagea 80-luvun fiilis on taas kerran saatu luotua MDE:n laboratoriossa! Vaikka koukkuja ei kappaleessa juuri olekaan, on lopputulos kuitenkin niin päätähuimaavan nostalginen, että moinen ei haittaa. Vähän ennen kahta ja puolta minuuttia lähtevä basson ja syntikan unikkakohta on myös todella mainio, samoin kuin sen jälkeen tuleva leijuva kitarointiosuus. Ja sen jälkeen tuleva progehtava syntikkasooloilu. Hittolainen, on tämä kyllä hienon kuuloinen kappale. Vaikka musiikkinne toimii hienosti instrumentaalinakin, olisi kyllä hieno kuulla miltä tämäkin kuulostaisi kunnon sielukkailla funk-tyylisillä vokaaleilla varustettuna. Hienoa, hienoa! |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ei tämä kappaleena ole lainkaan hullumpi gootahtava rokki, mutta toteutus, sovitus ja laulu jättävät toivomisen varaa. Alun riffi tulee yksinään ehkä vähän turhankin pitkään. Taustat ovat ikävän keinotekoisen kuuloiset, joskin trackerilla tehdyksi ihan menettelevät. Eniten tässä kappaleessa oikeastaan häiritsee laulu. Ääni on ihan passelin goottimainen, mutta vireessä on suuria ongelmia. Etenkin säkeistöissä laulu tuntuu menevän aivan eri sävellajista kuin taustat. Parempi toteutus ja tarkempi laulu niin tämä voisi yltää hyvin johonkin yhdeksikköön saakka, sillä itse biisi ei ole hullumpi. Erityisesti riffi toimii. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Veneficus hallitsee kyllä harvinaisen hyvin tunnelman luonnin äänen avulla. Jo ensimmäisellä kuuntelukerralla tämä aaltomaisesti kasvava ja lopuksi hiipuva industrialteos vakuutti painostavalla tunnelmallaan, mutta vasta kolmannella kerralla koko kappaleen säröinen, häiriöisen valvontakameran kaltainen tunnetila pääsi valloilleen. Tätä ei juuri auta kuunnella hiljaisella, sillä vasta nupit kaakossa tämä teos pääsee oikeuksiinsa. Varsinaista tarkkaa mielikuvaa tämä ei valvontakameravisiota lukuunottamatta luonut, mutta olisihan se tyhmää antaa mitään muuta numeroa kuin kymppiä kappaleelle jota kuunnellessa syke nousee parinkymmenen yksikön verran. Veneficuksen teoksissa on mielestäni parasta se, että mikään äänen taajuusalue ei nouse häiritsevästi muiden yli muutoin kuin hetkellisesti. Miellyttävän tunteen luo korville tämän tyylinen äänimaailma, vaikkakin tunnen henkilöitä jotka luultavasti olisivat eri mieltä kanssani... |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Pastori tuossa ehtikin jo hehkuttaa että kuulostaa Goo Goo Dollsilta, mutta täytyy kyllä sanoa että siinä tapauksessa on tutustuttava myös GGD:n tuotantoon, sen verran mahtavan kuuloista materiaalia on tämä! HMS nousi kyllä näillä kappaleillaan välittömästi henkilökohtaisessa mikseri-taulukossani varsin korkeille sijoille. Tulee mieleen sana jota käytän erittäin harvoin, mutta joka kuvaa teidän musiikkianne varsin osuvasti: ihana. Mikserissä on monen monta kertaa tullut vastaan yhtyeitä, jotka ovat muuten todella laadukkaita mutta joku pikkuasia jää häiritsemään. Tässä ei näitä pikkuasioita löydy etsimälläkään. Tämä kappale soljuu korvakäytäviä pitkin pehmeästi kuin silkillä päällystetty... no, jokin joka voisi soljua korvakäytävässä. Edes konerummut eivät häiritse pätkän vertaa. Mielestäni ei soittimen arvoa vähennä se että se on synteettinen, kunhan se kuulostaa hyvältä. Ja nämä soittimet todellakin kuulostavat. Laulajan ääni hoitaa viimeisetkin pisteiden muruset kirkkaasti kotiin. Että pitääkin olla ihmiselle noin hieno ääni annettu. Tyylitajukin on vielä viimeisen päälle hanskassa. Lopputuloksena jälkeä jota ei voi kuin kadehtia. Tai voipas: diggailla, fanittaa ja paiskata kympillä. Ottakaa koppi. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Vähän hajanainen kokonaisuus. Aluksi lähdetään liikkeelle vähän Britney- henkisellä taustalla, ja välillä vaihdetaan saman sointukulun päällä rankempaa vaihdetta silmään. Vähän paikallaan junnaavan sävelkulun päälle lisätyt kitarat kuulostavat kyllä niin keinotekoisilta että melkein uskaltaisin arvailla niiden olevan digitaalisesta äänilähteestä peräisin. Varsinkin leadikitara on melkoisen vaivautuneen kuuloinen. Rumpujen filtteröinti on aluksi ihan hauskan kuuloista mutta pidemmän päälle tyylikeino kääntyy aika pahasti itseään vastaan. Kertosäkeen parasta antia onkin se, että korvat saavat vähän lepotaukoa noista rummuista jotka muuttuvat pidemmän päälle lähes piinallisen kuuloisiksi. Taajuusalueeltaan kappale on muutenkin liikaa keskittynyt keskiäänien alueelle, ja esimerkiksi säkeistöissä loistaa basso poissaolollaan. Tämän kappaleen eduksi voitaneen laskea se, että ainakin se jää päähän soimaan. Toisaalta neljän kuuntelukerran jälkeen se ei ole mikään ihmekään, sillä vaihtelua ei kappaleessa juuri ollut ellei tuota tyylin vaihtelua lasketa mukaan. Jotain melodista lisäkivaa tähän olisi hyvä saada, vaikka edes jonkinlainen väliosa ennen kertosäettä. Myös lauluilla saadaan usein tehtyä ihmeitä. Ei tämä missään nimessä toivoton kappale ole, mutta hiomisen lisäksi kaipaa hieman järeämpienkin työkalujen kosketusta. Yleisistä asenteista huolimatta pop on vaativa laji eikä hittinikkareiksi tulla hetkessä. Tsemppiä jatkoon ja eikun lisää biisiä kehiin! Kappaleita tekemällä sitä kehitystä tapahtuu. |
6
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Laulajalla on hyvä ja persoonallinen ääni, vaikka aika kapealla alalla liikutaankin. Kappaleessa parhaiten toimii säkeistö, kertosäe sen sijaan on vähän yllätyksetön melodisesti. Soitto myös kulkee hienosti, mutta soolo kuulostaa vähän oudolta. Asiaan saattaa vaikuttaa miksaus ja kitarasoundit, jotka ovat välillä melkoisen puuroiset, erityisesti soolon kohdalla. Enemmän alapäätä saisi reilusti olla miksauksessa, ja kaikua voisi myös hieman vähentää. Lupaavaa materiaalia kuitenkin, pienellä sävellyksellisellä hionnalla ja lisäsovituksella tästä saisi varmasti erittäin hienon kappaleen. Säkeistön osalta asia onkin jo kunnossa. Pitänee kuunnella muutkin kappaleet. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Onpas melkoisen jykevän kuuloinen kappale ja hyvillä naisvoksuilla vieläpä! Kertosäkeestä tulee hieman Evanescence mieleen, mutta tässä tapauksessa se on kyllä varmaan laskettava positiiviseksi puoleksi koska biisi ei muilta osiltaan ole tätä nyttemmin jo surullisenkuuluisaa nu-metallia. WandaT:n lyriikatkin toimivat hienosti niin sisällöltään kuin soinnillisesti musiikin kanssa yhdistettynä. Viidettä kertaa tässä kuuntelen kappaletta eikä kyllästymisen merkkejä ole havaittavissa. Se jos mikä on hyvä merkki. Voi olla että täytyy jossain vaiheessa vielä tarkistaa onko tuo yhdeksikkö sittenkään riittävä numero... |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hmm, maukas sekoitelma hentoa ja raakaa. Hieman Apulanta ja kumppanit tulevat mieleen. Huilu on erittäin hauska ja toimiva lisä kappaleeseen. Soitto menee paria pientä rytmillisesti hajanaista kohtaa lukuunottamatta hienosti ja äänimaailma kantaa kappaletta hyvin. Kertosäe on hyvä ja jää tehokkaasti päähän soimaan. Laulajan ääni on miellyttävän karkea kovissa kohdissa ja myös rauhallisempi laulanta sujuu kiitettävästi. Sanatkin ajavat hienosti asiansa. Äänenlaatu nyt ei ole ihan paras mahdollinen, mutta hyvä siitäkin huolimatta ja itse biisihän tämän tyylisessä musiikissa on tärkeintä. Ja se biisi sattuu olemaan varsin hyvä. Ei teillä satu uudempaa materiaalia olemaan? |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ei tässä kyllä ainakaan liian vähää bassoa ole, ainakin omissa stereoissani jytisee niin että paikat irtoilevat hampaista. IDM:ää ei nyt hirveän paljoa ole tullut kuunneltua, mutta siitäkin huolimatta uskaltaudun ihmettelemään noita soundivalintoja. Vanhat Last Ninja- pelit mieleen tuova pimputus oli hauskan kuuloinen, mutta basso on kyllä melkoisen ohukainen, kuulostaen jostain Casion halpissyntikasta kaivetulta. Välillä melodiat menevät omituisesti ristiin luoden epävireistä tunnelmaa, lieneekö sitten tarkoituksellista? Bassorumpu jytisee ehkä liiankin kanssa, elementit huutavat hoosiannaa tätä kuunnellessa. Kolme kertaa kuunneltuani en oikeastaan mitään kummempia tunnelmia saa tästä irti, ja oman näkemykseni mukaan juuri tunnelma on musiikissa tärkeintä. Siksi ei ylletä kuin seiskaan. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä on soittolistalla roikkunut niin pitkään, että pitänee vihdoin kirjoittaa arvostelu. Alku on kerrassaan mainion epätyypillistä psykeä kolmijakoisine rytmikuvioineen. Soundit ovat mukavan orgaanisia niiltä osin kuin on tarvis. Alun "esileikin" jälkeen seuraava täyskäännös tyylissä perinteisemmän psyken suuntaan nostaa joka kerta niskavillat pystyyn, pelkästään positiivisessa mielessä. Lopun droppi takaisin a-osan tunnelmiin toimii upeasti. Synkeän psykedeelinen tunnelma säilyy tiiviinä alusta loppuun. Eipä tästä hirveämmin nuristavaa kyllä keksi. Ai niin, emäntä pyysi kertomaan, että tästä tulee ihan Riverdance mieleen. Päätä itse, otatko kohteliaisuutena. :) |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aina välillä mikserissä osuu vastaan kappaleita jotka vakuuttavat jo ensimmäisen kertosäkeen kohdalla. Tämä kappale on yksi niistä. Alkuun meininki kuulostaa vähän turhan progeilulta mutta kun kertosäe alkaa niin kyllä leuka tipahtaa. Näin tarttuvia ja hyvin koukutettuja kertosäkeitä luulisi saavan ainoastaan rahalla, mutta nähtävästi Cosbyn veljekset ovat ainakin tämän asian suhteen omavaraisia. Kappaleen alku ja lyriikat ovat ehkä hiukan oudoksuttavia, joka saattaa pelottaa konservatiivisempia levy-yhtiöitä mutta muuten kyllä suosittelen ehdottomasti lähettämään tätä johonkin sillä laadukkaalle, suomeksi lauletulle rokille on tällä hetkellä kysyntää. Tämä kappale ainakin sisältää juuri sopivassa mittasuhteessa omaperäisyyttä ja melodista tarttumapintaa ja onnistui ainakin oman mielenkiintoni herättämään kyseistä yhtyettä kohtaan. Narisemista en tästä keksi keksimälläkään. Tai no, ehkä kertosäe olisi voinut vielä yhden kerran tulla loppuun, nyt biisi loppui vähän yllättäen. Mutta tämähän on vain minun mielipiteeni. Tässäpä teille kymmenen pistettä ja uusi fani. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kas niin, kunnollisella äänenlaadullahan tämä kappale potkii kuin silmätipat oluttuopissa! Jätkillä on kyllä hienosti soittimet hallussa, biisimateriaali vallan loistavaa ja laulaja tykittää menemään sellaisella voimalla että ei voi kuin kyyristyä ihaillen nurkkaan. Vaikka kappaleiden pituudesta onkin tullut kritiikkiä niin itse sanoisin näiden biisien olevan juuri oikean mittaisia. Ei tämän tyylisen musiikin kuulukaan olla mitään kolmen ja puolen minuutin poppispaloihin jaoteltua pikkukivaa siivousmusaa. Tämä on taidetta, ihmiset. Kuunnelkaa tätä sillä korvalla. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämähän oli itse asiassa varsin mielenkiintoisen kuuloinen noiseilu. Mieleen tulee vähän vanha Commodore 64-peli Impossible Mission, jossa on sähköä ampuvia robotteja joiden ääni tulee tästä vähän mieleen. Tällainen pehmeämpi noise on omaan mieleeni enemmän kuin harshimpi vinguttelu, jollaiseksi tämäkin tosin lopussa muuttui. Alun äänimaailma miellytti tuota loppua enemmän pehmeällä rikkoutuneen maadoituksen meiningillään. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
![Charayana - Liberation [original vocal mix]](http://files.mikseri.net/m/9bf/120000362070.jpg "Charayana - Liberation [original vocal mix]") |
Olen aina vähän ihmetellyt, miksi melodista trancea aina kutsutaan pilkallisella "kiksu"- nimellä. Ihan kuin melodisuus olisi jonkinlainen heikkouden merkki trancessa. Tässä kappaleessa melodioita löytyy ja ne ovat kauniita ja luovat hyvän tunnelman. Koko biisin ajan vallitseva kauniin uninen fiilis upeilla naisvoksuilla kuorrutettuna on jotain sellaista jota mielellään kuulisi useamminkin. Varsinkin kahden minuutin jälkeen tuleva hiljainen fiilistelykohta on kerrassaan upea. Omasta mielestäni kappaleen leadit ovat juuri aiheeseen sopivan kuuloiset, ei näin rauhalliseen kappaleeseen mikään hervoton "resonanssit täysillä"- supersahailu istuisi. Nyt on löydetty ainakin omaan korvaani optimalinen sekoitus pehmeyttä ja särmää. Myös padit kuulostavat harvinaisen hyvältä, pysytellen taustalla liikaa huomiota rohmuamasta mutta täyttävät sieltäkin käsin kappaleen äänimaailmaa hienosti. Liberation on ehdottomasti VBV-nimikkeensä ansainnut biisi. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Päämelodia on ihan toimiva, mutta kokonaisuus on hieman nykivän kuuloinen. Tuo kolmen minuutin kohdalla tuleva paussi antaa jo ymmärtää kappaleen loppuvan mutta eteenpäin sitä vaan jatketaan. Paljon hyviä juttuja tässä kappaleessa on, mutta vähän pistävät kyllä korvaan tuo pianon ja sinällään kaunisäänisen ksylofonin palapelimäisyys. Rumpubiitti kuulostaa hyvältä ja luo hyvän pohjan kappaleelle. Tämä pitäisi kyllä varmaan kuulla myös räppien kera, tulee tästä taustasta nimittäin ainakin utelias olo että millaiset bustaukset tähän oikein sopisivat. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Melko lailla hämärää tavaraa tämä kappale, tulee mieleen se olotila mikä iskee kun on neuroosi liiasta kahvinjuonnista. Sovitus on myös aika kokeellisen kuuloinen, pari rumpufilliä ovat ehkä liiankin oudossa paikassa keskellä kertosäettä. Säkeistön kitaraleadi on varsin mielenkiintoisen kuuloinen. Tähän kun saisi vielä laulut päälle niin tulisi oikea häröilyn odysseia. Rummut saisivat olla joko aidomman kuuloiset tai vielä ufommat. Tässä on kyllä kappale joka pistää pasmat sekaisin. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Tuo kielisoitin on selkeästi tämän kappaleen kantava voima ja se tekijä mikä nostaa tämän kahdeksikoksi seiskojen laajasta suosta. Pidemmän päälle ehkä hiukan ärsyttävän kuuloinen kilkutus mutta jääpähän ainakin harvinaisen tehokkaasti päähän soimaan. Jotenkin omituinen tunnelma tässä biisissä on, ja sehän on oikeastaan vain hyvä asia. Tulee mieleen joku 80-luvun alun pornoleffan fiilistelykohtaus. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kunnon ameriikanmeininki on tähän teokseen saatu luotua! Hyvin toimivat riffittelyt ja hieno koukutus kertosäkeessä eivät jätä juurikaan valinnanvaraa, pakko se on kymppi tällekin antaa. Viekää tuhkatkin pesästä. Bassottelu kuulostaa erityisen hyvältä tässä biisissä eikä muukaan bändi edelleenkään tosiaankaan kalpene kaupallisten kilpaveljiensä rinnalla. Tästä yhtyeestä tulemme varmasti vielä kuulemaan. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Parodia on huumorin ehkä haastavin tyylilaji. Vähän liikaa jos korostaa homman nimeä ei lopputulos naurata ketään, ja toiseen suutaan mentäessä on vaara että vitsi jää ymmärtämättä ja tekijät leimataan vaan hölmöiksi. Tässä kappaleessa liikutaan aika lähellä tuota mystistä viivaa, ja lopputulos tuotti suurta hupia ainakin allekirjoittaneelle. Toteutusta olisi sen verran voinut parantaa, että sanoista olisi saanut paremmin selvää, mutta tässäkin muodossa villakoiran ydin tuli ainakin omasta mielestäni riittävän hyvin esille. Kommentteja lukiessa ei voi välttyä tunteelta, että näin ei ole käynyt kaikkien kohdalla. Siitä huolimatta piristävä kappale, joka tulee varmasti myöhemminkin kuunneltua. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hieno tuo Kingston Wall-tyylinen väliosa! Muutenkin erittäin hyvin jyrää tämäkin biisi. Laulajasta saadaan tässä biisissä ehkä jopa enemmän irti kuin Changessa. Vaihtelua piisaa kuten myös koukkuja. Enpä muuta numeroa tällekään kappaleelle keksi kuin kympin. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Jaahas, tästä on jo aika vaikea sanoa onko tehty tosissaan vai ei. Ihan hauskaa kannanottoa aivan hulvattoman taustan päälle, mutta on tämä kyllä aika raskas kappale useampaan kertaan kuunneltavaksi. Ei aivan chilliä materiaalia, siis. Viihdyttävää meininkiä tämä kyllä oli, siispä leikin että tuo kategoria on jokin aivan muu ja annan kasin. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Taidokasta thrashiahan tämä tosiaankin on ja vauhtia piisaa! Laulajalla on hienosti hallussa niin matalampi ärinä kuin korkea falsettitemppuilukin. Soittajat myös hallitsevat hyvin oman reviirinsä, etenkin rumpalin tuplajyrät kuulostavat mainiolta. Pistää hyvin jalan vipattamaan tämä kappale, mutta kolmannen kuuntelun jälkeen tuntuu että kappaleesta on kuullut jo kaiken mitä sillä on tarjottavana. Yhteenvetona erittäin hyvä riehuntaheavykappale, jonka ainoa kompastuskivi on muuten toimivien riffien lyhyt uutuudenviehätys. Täytyypä kuitenkin ottaa kovalevylle talteen ja katsoa miten toimii ennen seuraavaa baarireissua! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Syntikkapadit kuulostavat kivalta, bassolinja ja leadit sen sijaan vähän ärsyttäviltä. Basso sen heikkouden ja mielikuvituksettoman sävelkulun takia, leadi taas liiallisen korvaanpistävyyden vuoksi. Rakennetta voisi myös miettiä tarkemmin, kappaleen eri osat tuntuvat alkavan välillä aivan vääriin aikoihin. Vaihtelevuutta olisin myös toivonut kappaleeseen lisää, kuten myös pituutta. Vähän säätämällä tästä saa kyllä varmasti vielä ihan hyvän. Jos bassolinja pysyy tuollaisena, kannattaa muuten varmaan ottaa siitä tuo delay pois. Sotkee ikävästi yleiskuvaa koska aina sävelen vaihtuessa delay aiheuttaa riitasoinnun. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ilmeisesti aika nuoret kaverit asialla? Täytyy myöntää että lupaavaa materiaalia ovat keitelleet! Soitossa on vielä pieniä stipluja havaittavissa, varsinkin loppupuolella rumpalin pasmat menivät aika pahasti sekaisin, mutta punkahtava biisimateriaali on kyllä varsin toimivaa ja laulaja vetää asenteella. Jatkakaa samaan malliin, pientä lisätreeniä niin ollaan pitkällä! |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Olihan tässä hetkensä. Valitettavasti vaan tämänkin olisi pystynyt tekemään huomattavasti paremmin. Ilmeisesti eJaylla ollaan liikenteessä? Jos tuon laatuiset samplet tekisi itse, niiden päälle voisi hyvinkin jo rakentaa kappaleen mutta nyt niiden idea ei aivan jaksa kantaa. Puheenpätkä on harvinaisen huonosti muuhun kappaleeseen sopiva ja loppupuolella koko kappaleen pysäyttäminen mölinän ajaksi ei tunnu oikein hyvältä idealta. Välillä tosin kappale rullaa ihan mukavasti eteenpäin, mutta rakenteessa on silti vielä petrattavaa. |
6
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Kovaa on vääntö ja biisi toimii kuin vatsa rankan lauantai-illan ja extramausteisen makkaraperunasatsin jäljiltä. Tuplat pituutta perään ja vähän lisää vaihtelua niin kymppi häämöttää! Kategoria on ehkä hieman väärä, ehdin jo pelästyä kun huomasin genren vasta play-nappia paineltuani mutta korvat eivät kuolleetkaan. Kokeellista progea midisoundeilla, tämä jäi ainakin mieleen. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ei ehkä tarttuvinta Silverineä, mutta ei näin hienosti jyräävälle kappaleelle kyllä kehtaa muuta antaa kuin kymppiä. Väliosa jossa vain syntikka ja rummut jatkoivat muiden huilatessa antoi kappaleelle erittäin hyvän hengähdysraon joka usein tämäntyylisessä musiikissa unohdetaan. Esimerkillistä rokkia tämäkin kappale ja ansaitsisi enemmänkin huomiota. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Nyt täytyy kyllä ääneen ihmetellä että mitä tämäntasoinen tavara oikein mikserissä tekee? Mars levyttämään siitä että pääsen levyhyllyäni täydentämään! Tämä kappale on Faith No More- henkisenä rokkipläjäyksenä kyllä aivan ehdotonta mikserin parhaimmistoa joka suhteessa. Soitto ja laulu ovat täysin ammattilaistasoa ja noin tehokasta kertosäettä ei ole aikoihin kuultu. Koskettimet luovat kertsiin sellaisen fiiliksen että neljännelläkin perättäisellä kuuntelulla kylmät väreet kulkevat niskassa aina kertosäkeen tullessa. Vaikka miten yritän niin moitittavaa tästä ei löydy niin millään. Brilliant. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jaha, kitara on näköjään onnistuneesti risteytetty kissan kanssa. Tällainen kitaralla tehty noise kuulosti yllättävän toimivalta ratkaisulta. Vaikea numeroin kyllä edelleenkään arvostella. Hyvin vonkui kuusikielinen. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Alku oli aika lupaavan kuuloinen, mutta meno hyytyi loppua kohden aika pahasti vaihtelun puutteen takia. Välillä melodiat myös menivät aika pahasti ristiin tehden lopputuloksesta melkoisen sekavan kuuloisen. Myös tuon "leadi"-soundin volumen vaihtelu kuulosti hiukan epäilyttävältä. Enemmän tähän pitäisi saada sisältöä mutta jos kappale on noin vanha niin saattaa olla tietysti hiukan hankalaa. |
6
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ei taida ihan trancea kyllä tämä olla. Tuo lauluosuus on kyllä niin selkeästi "lainattu" että langettaa epäilyksen varjon biisin muidenkin osioiden päälle. Onnistuneita soundejahan nuo ovat mutta eräs nelikirjaiminen e:llä alkava ohjelma tulee ikävästi mieleen. Omaperäisyys on yleensä se millä nämä kappaleet elävät mutta tässä valitettavasti ei sellaista löytynyt. Sorry nyt kovasti, mutta vitosta parempaan ei tällä kertaa ylletä. |
5
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kauniit melodiat, upea biitti ja hienot äänivalinnat. Ainoa mikä vähän syö tästä tunnelmaa on ajoittainen saumojen erottuminen. Hyvä fiilis silti. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Noise-hoppi tosiaankin rankaisee! Jos ootte possee laittamassa kasaan niin meitsi haluu kyllä tulla fiittaan! Propsei, rispektii ja muita voimasanoja! |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Erittäin hienoa ja hypnoottista trancettelua. Psyykkinen energia lähti virtaamaan hienosti ja pääsin 9 minuutin ajelulle maahan jossa ei tarvitse kiroilla töiden parissa. Paluu arkeen oli ankea. Mahtavasta tunnelmasta ja hienosta äänimaailmasta onnittelut ja 10 pistettä. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ideaa kappaleesta löytyy, ja paikoitellen fiilistä on saatu mahtumaan mukaan kerrassaan kiitettäviä määriä. Naisvokalistilla on erittäin nätti ja sensuelli naapurintytön ääni, joskin valitettavasti laulun roolia ei ole mielestäni tehty tarpeeksi isoksi. Homma kompastuu pahimmin tuohon ylisoittamiseen. Vähän yksinkertaisemmilla sovituksilla paketti pysyisi varmaan paremmin kasassa. Tällaisenaan tuo rytmin hajanaisuus on suorastaan häiritsevää, joten vaihtoehtoina ovat joko sovitusten yksinkertaistaminen tai todella sinnikäs yhteensoiton treenaus. Oikeastaan voisin suositella tasapuolisesti molempia. Ehdottomasti kuitenkin hommassa on havaittavissa kehityspohjaa, ja väitänkin että jos kaverit jaksavat treenikämpän saranoita kuluttaa tarpeeksi ahkeraan, on vuoden, parin sisään tässä jo sellainen paketti että oksat pois. Omat instrumentit tuntuvat olevan hyvin jo hanskassa, mutta yhteistreeni on aina yhteistreeniä. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aika kikkaileva kappale popiksi tämäkin on, mutta erittäin viihdyttävää musiikkia tämä on silti. Alun tinapillin kaiku oli hauska idea, ja kasapäin muitakin hienoja oivalluksia oli biisiin saatu mahdutettua, kuten kertosäkeen hienot sweeppaavat padit. Laulajan ääneen kun vielä saisi lisää vahvuutta ja soundipuolta paremmaksi niin tämä olisi ehdoton kympin kappale. Nytkin on nuin lähellä... Pitää kuunnella muutkin kappaleenne ja tämänkin suhteen palata kenties vielä astialle sillä tämä paranee kuuntelemalla, joka on todella hyvä merkki. Levylle tämä oli tallennettava. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
En nyt tiedä voiko tätä ihan noiseksi sanoa, sen verran rauhallista minimalismia tämä oli. Valitettavasti kappale kävi vähän tylsäksi loppua kohden kun mitään muutosta ei tapahtunut missään vaiheessa. Ehkä tämän päälle voisi kasata jotain perinteisemmän noisen elementtejä? | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tässäkin kappaleessa laulajan ääni on se asia mikä ensimmäisenä herättää huomion. Näistä kahdesta maistiaispalasta pidin ehkä tästä kappaleesta enemmän. Laulajan äänestä kuulee tosiaan että potentiaalia on, kuulisin mielelläni Andoralta myös vähän rokkaavampaa materiaalia missä vokalisti pääsisi kunnolla revittelemään! Melodialtaan biisi on aika vaikea popiksi, mutta omaperäisyyshän on positiivinen asia. Soundillisesti tähän voi sanoa aika pitkälti samat sanat kuin tuohon ylempään viisuun. Tuo lopun kertosäettä edeltävä pysäytys ja kappaleen varsinainen loppu ovat kylläkin huomiotaherättävät mutta ehdottaisin silti vielä harkitsemaan niiden olemassaoloa, ne aiheuttivat kuulijassa melkoisen hämmennyksen. Lupaava, erittäin lupaava on tämä tuore orkesteri. Kappaleissa on jo tunnelma kohdallaan, ehkä pienillä koukuilla saisi vielä mieleenpainuvampaa jälkeä aikaan. Onnea matkaan, suunta ainakin on oikea! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Onpahan muuten upeaääninen laulaja! Kappalekin on mikserissä valitettavan harvoin vastaan tulevaa sielukasta chillailupoppia, mainiotunnelmaista sellaista vieläpä. Erittäin mielelläni antaisin kympin, mutta muutaman pikkuseikan takia sormeni vastustavat tätä korkeimman numeron käyttöä, jonka suhteen olen huomannut muutenkin tulleeni melko kitsaaksi viime aikoina. Kappale kasvaa aina kertosäkeeseen tultaessa todella hienosti, mutta säkeistöön takaisin tultaessa meininki tuppaa hieman pysähtymään. Soitossakin on ajoittain pientä tarkkuuden puutetta vaikka ruodussa hyvin yleisesti pysytäänkin ja soitto tapahtuu hyvällä maulla. Kappaleen rakennetta olisi ehkä voinut vähän vielä monipuolistaa, kertosäe varsinkin olisi saatu vielä mielellään vetää toiseen kertaan lopuksi. ABABA- rakenne oli vähän yllätyksettömän kuuloinen. Vielä soundipuolelle voisi sen verran antaa vinkkiä että kompressointi olisi ollut hyvä idea varsinkin rummuille ja bassolle. Kaikuakin olisi ehkä voinut vähän reippaammin olla tämäntyylisessä tunnelmoinnissa. Kaikenkaikkiaan kyseessä on kuitenkin erittäin hieno biisi joka paranee useamman kuuntelukerran jälkeen vielä entisestään. Nämä kaksi kappaletta onnistuivat luomaan suuret odotukset bändin tulevaisuudelle, kunhan pikkuasiat vielä saadaan hiottua kohdilleen. Liityn fanilistalle ja odotan innolla tulevaa materiaalia! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Erittäin hieno ja rauhallinen tunnelmapala! Ainoastaan äänimaailman ja sävelkulun pieni yllätyksettömyys ja parissa kohdassa erottuvat soiton epätarkkuudet erottavat tämän kympistä. Täytyypä tutustua muihinkin yhtyeen kappaleisiin. Urusta tykkäsin kovasti. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aavemusiikin mestari Haava ei tälläkään kertaa tuottanut pettymystä, tunnelma kappaleessa on harvinaisen karmiva. Mieleen tuli hylätyssä talossa jokelteleva kummitusvauva. Kappale vähän antoi odottaa että lopussa olisi tapahtunut jotain dramaattisempaa, mutta näin ei kuitenkaan käynyt. Yllätyksellisyyttä sekin, I guess. Hieno, ahdistava fiilis kuitenkin, siitä pointsit. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mysticin kahvikuppineuroosin linjoilla jatketaan tässäkin kappaleessa, pari pannua on ilmeisesti taas tullut nieleskeltyä ja sen seurauksena päässä surisee jo aika kiitettävästi. Tiku ja Taku vetävät punk-asenteella rokkitaustan päälle, tästä pitäisi kaiketi jo huolestua. Taustat toimivat tässä kappaleessa mielestäni hiukan paremmin kuin tuossa ensimmäisessä. Varsin metka teos, mutta pidempään kuunnellessa tulee päähän aika höpö olo. Mielenkiintoista, mielenkiintoista. Pitääpä palata vielä myöhemminkin tämän yhtyeen tuotannon pariin, kappaleet eivät näköjään ihan heti kuuntelemalla lopu... |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hienosti toimiva kappale, hyvää mäiskettä ilman turhaa hienostelua. Melodiatkin ovat yksinkertaisuudessaan toimivia. Pari pientä stiplua on soitossa havaittavissa, mutta muuten sekin toimii kivasti. Sovitukset ovat myös kunnossa. Kuunteluaddiktiota ei tosin ihan pääse syntymään, mutta hyvä biisi tämä on silti. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Varsin hyvin jyräävä kappale, joka valitettavasti ei ihan jaksa pitää höyryä yllä loppuun asti. Alku lähtee aika yllättäen liikkeelle, joka sinänsä on positiivista. Mitä sitä suotta aikailemaan kun joskus se junttaus kuitenkin pitää aloittaa! Masteroinnissa taitaa tosin olla jotain häikkää, kuulostaa nimittäin siltä kuin ainakin biitti särkisi paikoitellen. Melodiset elementit kappaleessa ovat toimivia mutta eivät spektaakkelimaisia. Biitti on kuitenkin mukavan intensiivinen, ehkä jopa liiankin. Mahtaakohan se olla exciterin tai jonkun vastaavan läpi ajettu? Hienosti toimiva kappale joka tapauksessa vaikka ei ihan kirkkaimpaan kärkeen ylläkään. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Todella taidokkaasti hoidettu toteutus. Sekä fiilis että soitto ovat kunnossa mutta kympistä tämän erottavat hieman sisällötön melodia ja sinällään erittäin taidokkaan laulajan lievä rallikuski-englanti. Pätevä valinta viikon biisiksi tämä kuitenkin on. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Äänenlaadulliset seikat ja miksaus ovat tässäkin kappaleessa selkeästi heikoin lenkki, mutta hyviä sovituksillisia ja soundillisia ratkaisuja on kuitenkin havittavissa. Biisinä ei ehkä ihan yhtä vahva kuin olisin Waurion tuotannon perusteella odottanut, mutta nättejä melodioita on tähänkin saatu mahdutettua. Päähän tämä ei ihan kyllä jää soimaan, mutta mielellään tätä silti kuuntelee. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Alun perusteella ehdin jo odottaa Kauko Röyhkän laulua. Hyvä ja tehokas riffi potkaisee biisin hienosti käyntiin eikä lankoja päästetä myöhemminkään kappaleessa käsistä. Myös aavistus Faith No More- vaikutteita on aistittavissa. Melodiat ja sovitukset toimivat hienosti, ja soittajat hallitsevat hommansa todella kiitettävästi. Tämä on sellainen yhtye että siihen täytyy tutustua tarkemmin. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Nätti, melodinen kappale, jollaisia tulee ihan liian harvoin mikserissä vastaan! Enemmän saisi olla bassoa, mutta tuotannolliset seikat mielestäni ovat tällaisissa teoksissa sivuseikka. Laulaja kuulostaa ajoittain vähän kuin joutuisi laulamaan liian matalalta, mutta muuten ääni on hienon herkkä ja pehmeä. Koneita ja aitoja soittimia on yhdistelty kekseliäästi, sello varsinkin iski meikäläisen makuhermoon kuin kuusimillinen poranterä. Sovitukset ovat hyvät ja kappale paranee kuuntelukerta kuuntelukerralta. Kyllä tämä kympin ansaitsee. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hauska kappale tämäkin on, mutta saman artistin Kalmisto Ska oli kyllä muistaakseni aika lailla samanlainen kappale. Ainakin tätä kuunnellessa tuli heti sellainen olo että enkös minä ole kuullut tämän ennenkin? Melodia ja koominen kalman tunnelma kuitenkin toimivat tässäkin kappaleessa hienosti, vaikkakin välillä homma tuntuu vähän turhankin irtonaiselta. Positiivinen ysi, kuitenkin. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ihan mukavaa soundtrackailua hyvillä soundeilla, mutta kuunteluaddiktiota ei pääse syntymään. Lisäksi muutama tuotannollinen outous kuten loppupuolella padien fade-outin palaaminen töksähtäen kovemmalle tasolle rokottavat vähän pisteitä. Kivan melodista musiikkia kuitenkin, ei siinä mitään. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tuo rumpukomppi tekee tästä kyllä enemmän Difficult Listeningiä. Tätä kuvastaa hyvin se, että mielestäni parhaat kohdat biisissä olivat ne, joissa rummut lopettivat ja muu melodinen, mukavan vellova äänimeri pääsi pääosaan. Sävellyksellisesti Easy Listening- tyyliin lähes koukuton kappale onnistuu herättämään huomiota häiritsevällä tavalla lähinnä juuri noiden rumpujen ja loppupuolella mukaan astuvan, aivan toiselta planeetalta olevaa melodiaa vetävän leadisoittimen avulla. Näitä lukuunottamatta kappale on juuri sellaista mukavaa taustajumittelua jonka tahtiin voi vaikka katsella pihalla telmiviä (parittelevia?) oravia. Jotain voisi noille rummuille tehdä, nyt ylletään "vain" kahdeksikkoon. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Haa, tämä biisi minun on pitänytkin kommentoida ja nyt se tuli ringistä vastaan! Erittäin sujuvaa perussuomirokkia on Tseikkareilta taas tullut, laulajakin kuulostaa tässä biisissä paremmalta kuin koskaan. Pastorikin vetää hartaudella hienot bassokuviot ja tuo sähköpiano on hauskan kuuloinen. Sävellyskin on hyvä ja kertosäkeessä on nasta koukku. Rokkiurku tuo hyvää lisäväriä biisiin. Ainoa huomautettava oikeastaan löytyy vähän koppimaisista rumpusoundeista mutta eivät nekään nyt mitkään huonot todellakaan ole. Hyvää työtä! |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Juhla-arvostelu: 300:s jonka arvostelen ja 350:s jonka kommentoin! :) Noise kuuluu niihin kategorioihin joita kohtaan minulla oli mikseriin tullessani suurimmat ennakkoluulot. Tästä huolimatta mikserissä on muutama noise-artisti jotka ovat onnistuneen vakuuttamaan minut tämän kyseisen genren tyylikkyydestä, ja yksi näistä artisteista on Veneficuksen projekti DiversAeon. Mielestäni hyvä noise on kuin ambientin epämuodostunut velipuoli jota säilytetään hämähäkinseittien täyttämällä ullakolla jonne päivänvalo paistaa vain harvoin ja paistaessaan luo ilmassa leijuvaan pölyyn aavemaisia valopatsaita. Tämä kappale sopii harvinaisen hyvin tähän kyseiseen mielikuvaan. Ulkona vallitsee epämiellyttävä räntäkeli joka loppua kohden vaihtuu raastavaksi raekuuroksi kera ukkosen. Velipuoli kyyhöttää nurkassa ulisten hiljaa itsekseen, leikkien samalla resuisilla, useita vuosikymmeniä nähneillä leluillaan. Puolenvälin jälkeen myrsky ulkona yltyy ja saa vanhan vintin ovet liikkumaan itsekseen ruosteisilla saranoillaan ja velipuoli alkaa ääntelehtiä itsekseen nyt hermostuneempaan sävyyn. Ainut katosta roikkuva lamppu heiluu itsekseen heittäen seinälle aavemaisia varjoja, vilkkuen välillä päälle ja pois. Ulkona vain ääriviivoiltaan erottuvat kuuset huojuvat mustana massana kaukana siintäviä kaupungin valoja vasten. Sitten yhtäkkiä koittaa hiljaisuus ja kappale loppuu. Tämä on se syy miksi en anna kappaleelle kymppiä, sillä tilanne jää ratkeamatta. Olisin vielä parin minuutin pituista jatkoa toivonut, jossa joko myrsky olisi hijalleen antanut myöten tai sitten jotain dramaattisempaa olisi tapahtunut. Nyt biisi loppui vähän kesken nostatuksen ja jäin odottamaan kliimaksia. Vaikka pituus loppuu kesken, on tämä kuitenkin erittäin hieno, laadukas ja tunnelmallinen noiseteos jonka kaltaisia kuuntelen myös tulevaisuudessa mielelläni enemmän. Jatka ihmeessä samaan malliin, mutta älä pihtaile pituuden kanssa. I have all faith in you! :) |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kaunis, erittäin kaunis kappale. Tähän kun saisi utuiset Enya-laulut päälle niin nirvana saavutettaisiin takuuvarmasti. Nytkin on kymppi todella lähellä. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä kappale osui aika epäkiitolliseen väliin, edellinen kappale oli Haavan uusi noiseteos johon verrattuna tämä oli hieman huvittava. Lyhyessä ajassa mikserin kommenttiringistä minulle muodostuneen käsityksen mukaan noisen pitäisi olla synkkää, riipivää ja ahdistavaa. Tämä ei kyllä ollut mitään niistä, tämä oli lähinnä hassu. Varsinkin kun biisi loppui välillä ja alkoi taas uudestaan. Tästä biisistä tuli jostain syystä mieleen steppaava pelle. Kun viimeinen lopetus tuli, puolittain odotin että vielä se nurkan takaa hiipii takaisin steppaamaan isoine kenkineen. Kiitos kuitenkin mielikuvasta. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Ihan vahingossa tämäkin sattui tulemaan vastaan kun uhkailitte Iconcrashin kappaleita ruveta varkaisille. Elkää hyvät miehet hulluja puhuta, teillähän on todella hienoa materiaalia! Kappalekuvaukset meinasivat pelottaa pois mutta onneksi päätin kaikkia ennakkoluuloja uhmaten downloadata kappaleen. Ainoa paha asia mitä tästä hakemallakaan löytää on ajoittainen rytmin hakeminen sekvensserin ja rumpujen välillä. Muuten tämä on silkkaa platinaa. Paradise Lost tulee mieleen, eikä ihan vähänkään. Laulaja vetää todella hienosti, soitto kulkee ja biisi on mukaansatempaava. Erittäin hieno saavutus josta palkintona kymppi, fanitus ja linkkivinkki profiilisivulleni. Aivan mahtavata! Hyvä jätkät! |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Epäonnistunut my ass... Tämäkin biisi on aivan mainiota tykitystä. Teillä taitaa olla rima aika korkealla jos tähänkään ette ole tyytyväisiä. Hommatkaa nyt hyvät ihmiset se levytyssopimus että saan tämän kunnollisissa kansissa hyllyäni koristamaan. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Haa, uutta Quaintia! Tätä onkin odoteltu! Pettymystä ei tuoteta tälläkään kertaa. On todellinen ilo huomata, miten vaihtelevaa musiikkia yhtyeeltä löytyy. Tässä biisissä on jälleen kerran aivan mahtavat melodiat ja kertosäkeessä on loistavan koukun lisäksi aistittavissia tunnelmia myöhäiseltä 70-luvulta. Laulu kulkee edelleen upeasti. Ei tästä mitään negatiivista kyllä saa puserrettua. Ehkä olisi kertosäettä loppuun voinut vielä vähäsen venyttää. Quaint on yksi siitä kourallisesta mikseriläisiä artisteja joiden levyn ostaisin kaupasta hetkeäkään epäröimättä. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Täytyy tässä tilanteessa yhtyä Jonkan sanoihin, erittäin pätevä soitannollisesti ja tuotannollisesti, mutta tarttumapintaa on valitettavan niukasti. Melodiat ovat sinällään miellyttävän kuuloisia ja toimivia, mutta päähän tämä ei jää soimaan eikä koukkujakaan oikein löydy. Pienenä kuriositeettina mainittakoon, että kompista tuli hätkähdyttävän vahvasti mieleen Leevin kappale Itkisitkö Onnesta. Voi olla, että tätä biisiä tuli alitajuisesti verrattuna kyseiseen klassikkoon, ja tuskin on hirveä loukkaus jos toteaa että ihan siihen ei ylletä. :) Edelleenkin kyllä hyvin kulkevaa ja pirteää meininkiä, odotan noita kahta seuraavaa nauhoitustanne innolla! |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Armoa! 27-minuuttinen kappale kommenttiringissä? No, ei voi kuin laittaa soimaan ja kuunnella. 5 minuuttia: Hmm, mitään ei ole vielä tapahtunut. Sama porina jatkuu mikä alussa alkoi. Välillä se kävi jossain muualla. 9 minuuttia: Välillä äänimaisemassa vieraileva ujellus tuo hyvin pientä lisäväriä. En edelleenkään pääse tunnelmaan sisään. 14 minuuttia: Jotain tuli taas lisää. Huomaan ajattelevani öistä keidasta aavikolla. Ulinoiden voimakkuudessa havaittavissa variaatiota. 18 minuuttia: Tajuan etten tule keksimään tähän kappaleeseen mitään rakentavaa sanottavaa. Pyydän nöyrimmästi anteeksi ja painan stop-nappulaa tunnustaen tappion hetkellä heikkouteni. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Isompaa kasvatusta olisin toivonut, ihan söötti melodia tässä kylläkin on. Tuo kitara kuulostaa kyllä aika muoviselta ja rummut ovat myös vähän oudot. Bassot puuttuvat myös kokonaan, joka on ehkä biisin huonoin puoli. Pohja on hyvä, mutta kaipaa lisää tavaraa. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Taidolla tehtyä sidittelyä tämä on, pari melodista valintaa tosin hieman oudoksuttavat. Hyvin kulkee eteenpäin ja nostalginen olo tuli tätä kuunnellessa. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Taidokasta kitarointia ja kivasti melodioita, mutta olisi kiva kuulla näitä biisejä myös laulullisina. Pelkkä leadikitaran vingutus rupeaa kyllästyttämään aika nopeasti. Vaihtelua tässä on paljon kuten progessa kuuluukin, joidenkin mielestä ehkä jopa liikaa. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Varsin kauhuleffamainen tunnelma on saatu aikaan taas kerran, mikä ei Haavan kappaleissa ole tosin yllätys. Voisin kuvitella, että tältä on tuntunut Arthur Dentistä ja Ford Prefectistä kun heidät pakotettiin kuuntelemaan Vogonien runoutta. Rumaa, mutta tunnelmallista. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Laulajalla on kyllä harvinaisen outo tapa ääntää, vähän tulee Kirka mieleen (ei hyvä asia). Itse kappale on ihan hyvin soundein toteutettua poppista, mutta jää vähän tasapaksuksi dynamiikan vaihteluiden puuttuessa. Soitto sujuu kuitenkin hyvin ja sävellys on ihan ok. Sovituksia vähän monipuolisemmaksi ja kertosäe isommaksi niin tästä tulee hieno balladi. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Yksinkertaisuudessaan siisti bassokuvio luo hyvän pohjan biisille, jossa on kieltämättä epätoivoinen tunnelma. Voksut ovat erittäin hyvät, soundipuolella ei tarvitse häpeillä ja sovituksellisestikin kappale on ammattitaitoisesti kasassa. Excellent, me like muchos. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kansa huutaa tähän biisiin lauluja! Tämähän kuulostaa enemmän kuin vähän Portisheadilta. Jos downbeat on tämmöistä niin pitääpä ruveta tutustumaan genreen tarkemmin... |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Pirteää ja rehellistä suomirokkia on mikserissä valitettavan vähän, mutta onneksi tähänkin kategoriaan kuuluvia artisteja osuu välillä vastaan. Alun pientä rytmillistä stiplua lukuunottamatta soitto on taidokasta. Ei ehkä virtuoosimaista, mutta ei suomirock olekaan mikään kikkailulaji. Melodiat toimivat hyvin, miksaus ja masterointi on hyvin hoidettu ja sovituskin on kunnossa. Turhan lyhyeksi kappale jää, ehkä kertosäkeen olisi voinut vielä loppuun vetää sävelaskeleen ylempää? Basson soundista ja soitosta erityismaininta. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ihan mukavia soundeja ja vaihteluakin löytyy. Diggailin noista puhesampleista erityisesti mutta enemmän bassoa tämä tarvitsee mielestäni. Nyt oli aika middle-voittoinen soundi. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tykkäsin kovasti, erityisesti noista ambientti-väliosista ja syntikan nupit on osattu käännellä mukaviin asentoihin. Melodista tavaraa ja tunnelmakin on mukavan rauhallinen. Tätä on kiva kuunnella näin "rankan" työpäivän jälkeen. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Erittäin kivasti toimivaa chillailumusiikkia, tämän voisi antaa soida taustalla looppina varmaan vaikka miten pitkään ennenkuin rupeaisi häiritsemään. Aktiiviseen kuunteluun tässä ainakin omaan makuuni on liian vähän vaihtelua, mutta koska en genreä niin tarkkaan tunne niin jätän pisteiden annon väliin. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Marccusin tyyli on nopeasti tunnistettavissa. Soitto, tuotanto ja lauluääni ovat miehellä hienosti hallussa, mutta englannin lausuminen on edelleen vähän rallikuskimaista. Marccusin muista kappaleista löytyi myös enemmän tarttuvuutta kuin tästä biisistä, joka koukkujen puutteessa jää hieman vaisummaksi esitykseksi verrattuna muihin herran tuotoksiin. Huonoa biisiä kyseinen seikka ei kuitenkaan tästä tee. Hyviä melodioita tässäkin kappaleessa on, varsinkin (melkoisen synteettisen kuuloisen) torvisektion ja urkujen vetämät kuviot miellyttivät. Basso myöskin groovaa hienosti. Rummutkin toimivat, mutta tuo väliosa missä hi-hat lähtee vetämään puolitempossa kärsii hieman meiningin pysähtymisestä. Keskitasoa huomattavasti parempi kappale tämä on, mutta Marccusilta olisin odottanut vielä parempaa. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
![Popinski - always welcome [featuring hot sensation]](http://files.mikseri.net/m/62a/110000362578.jpg "Popinski - always welcome [featuring hot sensation]") |
Toimivaa riehuntamusiikkia, toimisi varmaan mainiosti jonkun Matrix-tyylisen leffan taustalla. Mielikuvia tästä syntyy ja niissä vilkkuvat nahka ja kromi. Ensimmäinen kuuntelukerta jätti vähän kylmäksi mutta toisella kerralla rupesi jo jalka tamppaamaan ja pää nyökyttelemään hyväksyvästi. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hyvää ja sielukasta aaränbiitä, voksut kuulostavat varsinkin hienolta. Tämän voisi kuvitella kuulevansa MTV:ltä. Näin pakkasten paukkuessakin on kappaleeseen lataunut lämpö aistittavissa. Groove on hyvä. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tutun kuuloista instrumentaalista progeilua, yksi kappale tässä ehtikin jo ringissä olla välissä. Tämä toimii mielestäni biisillisesti paremmin kuin tuo edellinen, Tässä on koukkua ja särmää, tykkään myös tuosta rokkiurusta. Vaihteluakin on, välillä tuli humppaa ja mitä ihmeellisimpiä rytmipohjia. Tämä sopisi hienosti Joonas Hytönen- Show:hun! ;) |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Matematiikan tunnit olivat kyllä koulussa aikanaan niin tylsiä ettei mitään rajaa, ei ihan tämän kappaleen mukainen tunnelma tule mieleen niitä muistellessa. Tässäkin kappaleessa on vaihtelua reippaasti, soiton ja soundien ollessa tuttua, korkeaa tasoa. Hyvin toimivaa progea, biisikään ei ollut liian pitkä. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Taidokasta tiluttelua hyvillä soundeilla, kyllä tämän progeksi tunnistaa. Itse vaan olen vähän sitä mieltä että tällaisissa saisi olla laulukin mukana, tuota pelkkää instrumentaaliprogea on tullut kuultua sen verran yliannostus. Hyvä meininki tässä kyllä on, ei siinä mitään. Ysi on hyvä numero. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kuten kappaleen kuvauksessakin on meille kerrottu, tulee väistämättäkin mieleen Freud Marx Engels & Jung- niminen laulu- ja soitinyhtye. Biisissä on älyttömän hyvä koukku. Sovitukset toimivat hyvin. Motkottamista löytyy vain alun epävireisyydestä (piano virityksen tarpeessa?) ja välillä laulumelodiat kuulostivat vähän oudolta. Joka tapauksessa, tällaista aitoa, rehellistä ja vielä taidokastakin suomirokkia on mikserissä sen verran vähän, että taidan nyt vihdoin liittyä tuonne fanilistan jatkeeksi! Odotan innolla niitä kolmea muuta uutuuskappaletta. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Nätti kappale ja hyvä ääni naisvokalistilla, joskin vähän turhan tasainen. Biisissä saisi muutenkin olla vähän enemmän dynamiikkavaihteluita. Positiivinen olo tulee tätä kuunnellessa. |
9
|
|
