Silta

Nyt kun on paremmat laitteet, jotka tuottavat paremman palautteen korviin niin voi opetella tuottamaan parempaa ääntä. Sehän ei tietenkään heti onnistu, kuten huomata saattaa. Lyriikathan ovat käytännössä tarinan ja buddhalaisen manuaalin yhdistelmä. Biitti: hippi.

- Lyriikat -

Intro/prologi/mikälie:
Edes ilta kohta ja vedenpinta hohtava
horisontis nään taivaan meren hiljaa kohtaavan
Hetken viimas olla saa lemmen, vihan, kova maa
Mennes Sillan kohdalla pysähdyn kirjoittaan
Teksti saa todistaa nyt näkyni voimaa
Kynä rytmin soittaa, yhä syklin toistaa
Sydän yksin koittaa sykäyksin voittaa
Lapsuuden unelmiin en yltänyt milloinkaan

Chorus:
Katsoen silmistä suoraan uhrini sisimpään
Katsoen ihmistä joka pelkää siipiään
Kaakeleilla joskus katsoin syyllistä peilistä
Muistellen eilistä nyrkit läpi seinistä
Heti pitää huilaan luistaa vauhdilla töistään
Vapaana saa muistaa kuinka nauttia öistään
Lepo, nyt kun palaan viimein sinne
Jätin riimein itse perinnön viimeisille

Verse 1:
Pyhä tyyli loistaa syvän myytin voimaa,
hyvä synnin poistaa, ymmärrys innoittaa.
hylätyn virvoittaa tällä köyhäl' aavikol
Pohjolan rallissa jos ei löydä varikkoo
mut löytää maaliin jo nöyrä maallikko,
riimi kerrallaan tajunta pöytälaatikkoon
Vaikka puoliks pielessä nuotin vierestä,
taittaa luovin mielessään luodin kielestä.

Sydämes' huoli painaa, tiensä luoti kaivaa
aika pysähtyneenä vietän vuosii aikaa.
Oivallus ohjaa kynää kuin ruori laivaa
kun musiikki puolivainaan huolii maailmaan.
Ikuisen hetken vailla velkaa olen
Lapsi tässä ja nyt taivaaseen katsoen
Saan kai vain olla hiljaa kasvokkain
rakkaintain monta iltaa katsoo sain.

Chorus:
Katsoen silmistä suoraan uhrini sisimpään
Katsoen ihmistä joka pelkää siipiään
Kaakeleilla joskus katsoin syyllistä peilistä
Muistellen eilistä nyrkit läpi seinistä
Heti pitää huilaan luistaa vauhdilla töistään
Vapaana saa muistaa kuinka nauttia öistään
Lepo, nyt kun palaan viimein sinne
Jätin riimein itse perinnön viimeisille

Verse 2:
Lapsena alkaa sai koulumatkani raskain
Ja tais liian varhain ja aivan kuin varkain
hitaasti mutta varmasti muuttaa kantani
siihen mikä todella on mulle parhaaksi
Arbeit macht frei koulun opetus kallein
haudata sisäisen lapseni aattelin, muutuin ahneeksi
Uneen ego mulle kalterit rakensi
Kunnes pelontunteet paperiin sanelin

Kaikilla muodoillani dharmaa palvelin
Vaikka aiemmin karmaa harhaan pakenin
Nyt anteeksi saaneeni koen valheeni
Ja ymmärrän paremmin monet haaveeni
Salassa elin, odotin ja vaikeuden kestin
Kiirastulet poltti pahaa karmaa ja kohta
Unelmat toteutui kun tien luo kaikkeuden etsin
Viisas unelmoi saada vapaana olla

Chorus:
Katsoen silmistä suoraan uhrini sisimpään
Katsoen ihmistä joka pelkää siipiään
Kaakeleilla joskus katsoin syyllistä peilistä
Muistellen eilistä nyrkit läpi seinistä
Heti pitää huilaan luistaa vauhdilla töistään
Vapaana saa muistaa kuinka nauttia öistään
Lepo, nyt kun palaan viimein sinne
Jätin riimein itse perinnön viimeisille

Verse 3:
Paineella runosuonesta virtaa elämän alkuteksti
Kaikella muutos nuoresta hiljalleen vanhukseksi
Kun jo huomenna ehkä eessä tuho, kuolema ja tyhjyys
egon kylmyys yöhön yhtyy, hyvyys siitä syntyy
ja synkkyys on päättynyt, on suunta elämän kääntynyt
Tää syvyys tunteiden, jotain lapsesta säästynyt
sulaa muutokseen sisäinen maailma jäätynyt
Mietin et jonkin täytyy olla tän harha näyn syy

Orja pienimielinen himon kiihkeiden liekkien
Aikaa vietti miettien, viimein tiesin virheeni
Ollakseni miehinen lapsena kielsin itseni
Aiemmin kehää tieni kiersi, ties minne viekin viel
Kehnoja sanoja, pahoja tekoja, armosta elon sain lahjana
Varjona valossa, saan kohta kadota pelostain vapaana
Ahneus siten loppuu, eloonjäämisvietti väärä
vankeus itsen, siitä eroon pääsin tieni päähän

Chorus:
Katsoen silmistä suoraan uhrini sisimpään
Katsoen ihmistä joka pelkää siipiään
Kaakeleilla joskus katsoin syyllistä peilistä
Muistellen eilistä nyrkit läpi seinistä
Heti pitää huilaan luistaa vauhdilla töistään
Vapaana saa muistaa kuinka nauttia öistään
Lepo, nyt kun palaan viimein sinne
Jätin riimein itse perinnön viimeisille