Pois ei pääse. Hyvin kolisee. Äänimaailma on hieno ja kehittyy aika yllättävästikin, mielenkiinto säilyy helposti koko kappaleen ajan ja luultavasti monet kuuntelukerrat kun siellä oli aika hyvin niitä kerroksia. Temppu piippauksen kanssa on loistava.
Taidokasta tunnelman luomista, tämä on kylmää ja ahdistavaa! Ikävää ikävää ikävää.

Loistava soundimaailma, pidän todella. Tilavaikutelmat toimivat erittäin hyvin, kappaleen rauhallinen eteneminen todellakin kärventää mieleen mielenkiintoisia maisemia. 2:45 tienoilla oleva örinä kyllä latistaa vähän korniudellaan, muuten erittäin hyvin toteutettua ääntä tosiaankin.

Puolivälin tienoilla alkaa hieno Akira Yamaoka -henkinen kaaos jyrätä päälle. Voin melkein tuntea kuinka päästäni lohkeaa pieniä palasia lattialle.

Noisehtavaa dark ambientia jossa ei onneksi, kuten valitettavan usein, ole kihiseviä diskanttisoundeja vaan erittäin tasapainoinen miksaus oivalla stereokuvalla ja selvästi tässä on tiedetty mitä ollaan tekemässä... Pärisee.

Lopun puhesample jätti ristiriitaisen fiiliksen.

Uaa, aika hienon kokonainen tuo hallin humina, hyvin tehty ääni. Piippaus taas ei sovi tähän tunnelmaan. joku höpisee toiseen korvana jotain sekavaa, se on hyvä. Tämä muuten saa naaman vääntelehtimään tämä juttu. Mun mielestä tässä kyllä ollaan isossa hallissa, piippaus kuuluu jostain muualta, ehkä se ei ole olennaista. Sinne halliin on suljettu kaikenlaisia henkiolentoja jotka nyt sitten lentelee ympärillä ja mutisee epätoivoaan korviin. Hallin seinustoilla on ovia joitten takaa kuuluu kirkumista sun muuta. Jotain koneitahan siellä lähistöllä on kun metalliseinät noin kumisee. Loppu meneekin sitten vaikeaksi, tulee turhan kaottista, häh, tuleeko ne koneet lähemmäs? Vissiin. Mun mielestä tässä biisissä lopussa tuli maailmanlopup tai jotain sinne päin viittaavaa.

Kyllähän tämä ahdistavaa oli ja muistutti vahvasti mielisairaalaa kaikkien piipitysten ja hullujen kuiskausten vuoksi. Sairaalan käytävät ovat pimeät ja kylmät ja seinät on tehty betonista ja ne ovat likaiset. Sairaalassa ei ole siivoojia näkynyt pitkään aikaan eikä siellä varmaan muutakaan henkilökuntaa ole enään jäljellä... ehkä heille on tapahtunut jotain. Makaan tässä pöydällä kunnes tulen hulluksi ja lopulta kuolen, koska ketään ei ole päästämässä minua pois.
Mukavan kuuloista äänimaalailua tämä oli.

Hm, erikoisen hyvin tässä on kyllä onnistuttu maalaamaan maisema ääntä käyttäen. Se ei kyllä ole mitenkään mairitteleva maisema.. klikkasin tuota hifi-nappia ennen kuin edes luin esittelytekstiä ja sulijn silmät.. ja kas kummaa.. heti tuli mieleen kalpeasti valaistu käytävä, jossain sairaalassa/mielisairaalassa, epäkunnossa olevia laitteita seinien vieressä piippaamassa, ja jokin on pahasti vialla. Biisin edetessä tunnelma on kuin jostain kauhuleffasta, jossa on esim. joku mielisairaala jossa on tapahtunut jotain kammottavaa, ja sen käytävillä sitten joku poloinen hortoilee... Ei oikein kuulu lempigenreihini tämä, tykkään kyllä vähän positiivisemmasta meiningistä, mutta isot propsit silti. Ehkä alan sittenkin ymmärtää tätä.