Mikseri.net

#2 kirjoitettu 09.07.2004 16:35

Tourette kirjoitti:
Mun teoria on se, että ihmisillä on vaikeuksia hyväksyä muutoksia, oli ne negatiivisia tai positiivisia.

Toinen syy on brassailu: "mä tykkäsin Toolista jos silloin alkuaikoina ja olin silleen et tä on tosi siistii musaa, mut nyt kun se on suosittuu ni siit on tullut ihan kakkaa"


Todentotta! Tuossa piilee pieni totuuden jyvä!

Itse tosin kyllä ihan oikeasti, näin trancen kohdalla, pidän vanhoista ehkä enemmän. Vaikea sanoa. Kuitenkin tämä voi johtua siitä, että sen aikaiset tsipaleet jäivät lähinnä radiosta kuultuihin. Nykyään, kun pääsee levykauppaan ja muutenkin tiedän enemmän mitä hakea on tämä uudempi jotenkin hohdotonta. Kuitenkaan ei täysin sitä menettänyt ole uusikaan!

#3 kirjoitettu 09.07.2004 16:35

Eihän ne vanhat albumit aina oo parempia. Se riippuu ihan bändistä.
Useinhan ne on ne fanit jotka alko kuuntelee niitä bändejä silloin kuin ekat levyt ilmesty, eivätkä enään ymmärrä bändien uudempia tyylejä, jotka sanovat niitä vanhoja paremmiksi. Itselläni on suht laaja musiikkimaku joten pystyn sopeutumaan uudistuksiin. Joskus kuitenkin vanhat levyt todellakin on parempia kun uudet,

Muutama esimerkki bändeistä joiden vanhat albumit ovat parempia kuin uudet:

Sneaker Pimps: Eka albumi oli paras, mutta sen jälkeen kun Kelli Dayton lähti bändistä alkoi ala-mäki, kun uusi laulaja ei ollut läheskään yhtä lahjakas.

Run-D.M.C: Aluks oli hyvii biisejä, mutta sitten se menikin siihen että yritettiin vaan väkisin ratsastaa omalla maineellaan ja musiikki jäi toissijaiseksi.

Oasis: Pari viimeistä levyy on ollut vaan yrityksii saada takas sitä mainetta mitä kahdella ensimmäisellä levyllä oli, eikä oo uskallettu kehittyä tarpeeksi.

On niitäkin bändejä joiden vanhat albumit eivät ole läheskään saman tasoisia kuin uudemmat. esmi. manicstreet preachers ja faith no more.

#4 kirjoitettu 09.07.2004 16:40

Tourette kirjoitti:
Mun teoria on se, että ihmisillä on vaikeuksia hyväksyä muutoksia, oli ne negatiivisia tai positiivisia.


Jos on alkanut pitämään jostain yhtyeestä näiden ensimmäisten levyjen myötä, muutos johonkin toiseen voi luonnollisesti vieraannuttaa. Eihän se ole lainkaan sanottu, että saman yhtyeen täysin erilainen uusi levy kolahtaa sammallailla kuin ensimmäinen. Vaikka arvostan suuresti yhtyeitä jotka kykenevät muuntautumaan näennäisen rajattomasti mihin suuntaan vain tahtovat, olen kuitenkin varuillani kaikkien tyylimuutosten suhteen lempi bändeissäni. Niin harvat nimittäin pystyvät menestyksekkäästi muuttamaan musiikillista suuntaansa. Jos tuo kuitenkin onnistuu, niin eipä minulla sitten ole pahaa sanaa sanottavana. Yleensä kuitenkin tahdon tiettyyn pisteeseen asti tietyiltä artisteilta tietynlaista musiikkia. Jos vaihtelua kaipaan, kuuntelen eri bändejä.

Lisäksi kaikilla maailman muusikoilla on tietty rajallinen aihio (toisilla tosin laajempi kuin toisilla), minkä puitteissa nämä kappaleensa tekevät ja jotkut eivät yksinkertaisesti pysty luomaan mielenkiintoista materiaalia samoista aineksista kuin tietyn määrän. Näin siis alkuajan materiaalista löytyy ne parhaat jutut.

Hombre Muerto muokkasi viestiä 16:41 09.07.2004

Tuli vielä mieleen, että muusikollahan on periaatteessa koko siihenastinen elämänsä aikaa valmistella debyyttiään, kakkosalbumi taas täytyy kyhätä vajaassa parissa vuodessa...

#5 kirjoitettu 09.07.2004 16:42

Ennen levyttämistä on varmaan moni bändi treenannut vuosia niitä samoja biisejä, kun taas toisen levyn biisit täytyy tehdä vuodessa tai parissa... Ja varmasti se nuoruuden into on myös tosi.

#6 kirjoitettu 09.07.2004 16:47

Joiltain artisteilta vaan loppuu ideat ajan myötä. Tai sitten niiden uudet ideat on vaan paskoja Pitkän linjan taiteilijoillahan tämä näkyy erilaisina "laadullisina" kausina, mutta nykyään sellaista on vaikea havaita. Nykyään kun saa parin huonon levyn jälkeen kenkää levymerkiltä.

#7 kirjoitettu 09.07.2004 16:53

Tourette kirjoitti:
Se olisi kyllä ahdistavaa olla menestyvässä bändissä, jossa täytyisi pitää samaa linjaa vuodesta toiseen, ettei vain fanit kaikkoa.


Parhaat bändit osaa uudistua eivätkä ajattele vain sitä mitä tänhetkiset fanit ajattelee. Tossa yhden tyylin soittamisessa on sekin ongelma, että tietyn pisteen jälkeen niitä faneja ei enään tulekkaan niin paljon kun soittaa vieläkin sitä "samaa biisiä uudella nimellä" mitä soitti jo 80-luvulla.

Carey M kirjoitti:
Nykyään kun saa parin huonon levyn jälkeen kenkää levymerkiltä.

Oikeastaan sitä kenkää saa parin huonosti menestyneen levyn jälkeen. Huonoja levyjähän voi tehdä vaikka kuinka paljon kunhan ne vaan menestyy.

#8 kirjoitettu 09.07.2004 16:59

mulla tuli heti mieleen tämä bändi: Rasmus

Ekat kaksi levyä todella hyvää kamaa, kolmas menettelee, mutta sitten he alkavat tekee kakkaa poppia :'( itkettää

#9 kirjoitettu 09.07.2004 17:07

JHA kirjoitti:
Omasta mielestäni Ritarikunnan Saranat avaavat sanat -levy on kaikkein paras. Ensimmäisiä levyjä siis kyseiseltä porukalta. Kyllähän noissa uusissakin on todella hyvää meininkiä ja melskettä, mutta tuo nyt on vaan kolahtanut minuun koviten mitä heiltä löytyy.


Ennen ku niillä oli levytyssopimusta ja musiikkia sai esim. mesta.netistä niin silloin se oli minusta paljon laadukkaampaa kuin mitä he tekevät nyt. Tyyli vaan muuttui erittäin paljon.

#10 kirjoitettu 09.07.2004 17:16

Tuli mieleen, että kemikaali veljekset on myös muuttanut tyyliään paljon, eka ja toka levyt ovat ehdottomasti vieläkin ne parhaimmat, mutta vaikka tyyli onkin muuttunu _todella_ paljon niistä uusimpaan silti heidän musiikkinsa kiehtoo minua

#11 kirjoitettu 09.07.2004 17:25

Kotiteollisuuden sivuilla saa lukea jatkuvasti marinoita siitä kuinka ennen oli niin hyvää ja nyt se on ihan paskaa, kun siitä tuli kuuluisa.

Tuntuu välistä että ne ketkä kuuntelivat bändiä ennen kuuluisuutta (ja tämä ei koske vain Kotiteollisuutta) luulevat omistavansa bändin. Joitain tuntuu häiritsevän se kun ns. tavallinen kansa tykkääkin samasta musasta kuin he. Onko se sitten heiltä pois jos bändi myykin platinaa? Minun mielestä pitäisi olla vain ylpeitä ja onnellisia bändin puolesta, kun kansa oppii tykkäämään hieman erilaisesta musiikistakin.

Itse olen oppinut kuuntelemaan ko. bändiä vasta parin viimeisen levyn aikana, vaikkakin olen kuullut ja sivusta seurannut bändin kehitystä ennen kuin niillä oli edes levy-diiliä. Ja itse olen täysin sitä mieltä, että kaksi uusinta levyä on niiden parhaat ja olen erittäin onnellinen poikien menestyksestä. Enkä minä omasta mielestäni kuulu tähän ns. tavalliseen kansaan tai niin kuin sanotaan tuulipukukansaan.

#12 kirjoitettu 09.07.2004 17:46

Tourette kirjoitti:
Mun teoria on se, että ihmisillä on vaikeuksia hyväksyä muutoksia, oli ne negatiivisia tai positiivisia.

Toinen syy on brassailu: "mä tykkäsin Toolista jos silloin alkuaikoina ja olin silleen et tä on tosi siistii musaa, mut nyt kun se on suosittuu ni siit on tullut ihan kakkaa"


Vrt. Dimmu Borgirin wanhaa uuteen, kyllä se huomaa että uus on kuraa siihen verrattuna.

#13 kirjoitettu 09.07.2004 18:37

Kyllä vuodet ovat tylsistyttäneet monia bändejä.
Ekalla levyllä juttu, ideat ja henki on vielä tuore
+ motivaatio/näyttämisenhalu korkealla.
Jos bändi on ns. tiukka yhden genren bändi,
ei tavallisesti voi odottaa kuin alamäkeä.
Piristysruiskeina joillain bändeillä ovat toimineet
miehistönvaihdokset, esim. Motörhead oli kuin
uudestisyntynyt uuden rumpalin myötä. Silloin.
(jonkun mielestä ei..)

Rasittavimpia ovat kehäraakit bändit, jotka kynsin
hampain tukan harvetessa yrittävät pysyä "ajan hermolla",
eivät tiedä kumartaa vaiko pyllistää, bändit jotka
ovat hukanneet "juttunsa".
Tietysti vuodet tekevät tehtävänsä itse kullekin ja
muuttua saa/pitää. Kätevimmin se käy niiltä bändeiltä,
jotka ovat biiseissään yhdistäneet useita tyylejä jo
alunperinkin..

Länkynlänkyn.

#14 kirjoitettu 09.07.2004 20:28

Kehityskaariahan on monenlaisia, tämä vanhat albumit ovat parempia kuin uudet on vain yksi esimerkki isosta ja kaoottisesta aiheesta ..

Kyllähän fiksu kuuntelija osaa miettiä mitä artistien päässä (ja levyllä) liikkuu vaikka ensimmäinen ja toinen levy eroaisivat toisistaan kuin yö päivästä. Omaa 'faniuttansahan' voi aina punnita.

#15 kirjoitettu 10.07.2004 03:56

Anthouse kirjoitti:
Radioheadilla sama. Bends ja OK Computer ovat vaan niin vitun kovia levyjä, nuo uudet eivät yllä niiden tasolle ollenkaan.


Kyllä muuten aivan tasan helveteikseen yltävät. Kid A ja Amnesiac ovat upeita levyjä, ja mielestäni ehdottomasti bändin parhaat. Levyt ovat yksinkertaisesti hyvin erilaiset ja Bendsiin ja OK Computeriin verrattuna todella vaikeat. Hail to the Thief on bändin huonoin tekele sitten Pablo Honeyn, mutta paskanmarjat, eipä neljästä edellisestä levystä voi pahemmin enää parantaakaan. Nyt on Radiopäällä vaikeat oltavat.

Jäbä ei vaan niinkö tajuu. Tapellaanko?

#16 kirjoitettu 10.07.2004 11:46

Giraffe kirjoitti:
Anthouse kirjoitti:
Radioheadilla sama. Bends ja OK Computer ovat vaan niin vitun kovia levyjä, nuo uudet eivät yllä niiden tasolle ollenkaan.


Kyllä muuten aivan tasan helveteikseen yltävät. Kid A ja Amnesiac ovat upeita levyjä, ja mielestäni ehdottomasti bändin parhaat. Levyt ovat yksinkertaisesti hyvin erilaiset ja Bendsiin ja OK Computeriin verrattuna todella vaikeat.


Todellakin. Kid A on ylivoimaisesti bändin paras albumi, eikä Bends tai OK Computer yllä lähellekkään sen tasoa.

#17 kirjoitettu 10.07.2004 13:58

Zatt kirjoitti:
Mainstream musassa on se vika että sillä yritetään miellyttää kaikkia tai enemmistöä... Tässä menee bändeillä se uskottavuus ja laatu.




Nyt menee kyllä aikamoiseks yleistykseks. Laatu menee heti jos on yks hitti? Mainstreamhan on ihan mitä vaan kunhan se menestyy, eikä kaikki mainstream musa oo vaan sitä että yritetään mielyttää mahdollisimman monia, eikä nekään joissa yritetään sitä ole automaattisesti paskaa.

#18 kirjoitettu 10.07.2004 14:00

Zatt kirjoitti:
Mainstream musassa on se vika että sillä yritetään miellyttää kaikkia tai enemmistöä... Tässä menee bändeillä se uskottavuus ja laatu.


Paskapuhetta. Tai ennemminkin olisi hyvä määritellä käsityksesi mainstream-musiikista, ennen kuin rupeaa tuollaisia aivopieruja päästelemään.

Yrittääkö esimerkiksi The White Stripes miellyttää kaikkia, nyt kun he ovat nousseet koko kansan tietoisuuteen, eli ns. mainstreamiin? Onko jo edellämainittu Radiohead yrittänyt miellyttää kaikkia, kun ovat konelevyjään väkerrelleet?

Bändien nouseminen valtavirran suosioonhan tunnetusti _on_ täysin heidän vikansa, ja heti kun he nousevat valtavirran suosioon, heidän uskottavuutensa ja laatunsa kärsii. Välittömästi.

Kyllä vain.

#19 kirjoitettu 19.07.2004 10:29

Tourette kirjoitti:

Miksi vanhat albumit on aina muka parempia?


Tuolta kysymykseltä syö pohjaa se, että näin ei suikaan aina (eikä edes yleensä )ole. Joskut vanhat lätyt ovat parempia, josut uudemmat. Kävin tossa omaa levyhyllyä läpi, ja tähän tlokseen pädyin oman satunnais otokseni kanssa.

#20 kirjoitettu 19.07.2004 11:52

Itse väittäisin että useimmissa tapauksissa bändin toinen albumi on se uran paras. Ensimmäisellä on kyllä se nuoruuden into ja kellarissa vuosien saatossa kyhätyt biisit mutta usein enemmän hosuttu kuin harkittu toteuttamispuoli. Sillä saadaan kuitenkin kosketusta albuminteon ihmeelliseen maailmaan. Sitten halutaan tosissaan räjäyttää potti ja ensimmäisen julkaistun albumin tuoma itsevarmuus saa homman toimimaan selkä suorana! Muutamia esimerkkejä (Huom. EP-julkaisuja ei lasketa):

Korn: Life Is Peachy (2.)
Tool: Aenima (2.)
Cradle Of Filth: Dusk...And Her Embrace (2.)
Nine Inch Nails: The Downward Spiral (2.)
Marilyn Manson: Antichrist Superstar (2.)
Cypress Hill: Black Sunday (2.)

Sehän nyt on selvää ettei tämä nyrkkisääntö läheskään aina päde, mutta väittäisin että todennäköisimmin bändin kuin bändin toinen albumi on uran paras!
Kommentoikaa.

#21 kirjoitettu 19.07.2004 13:57

Samuel Raggy kirjoitti:
Itse väittäisin että useimmissa tapauksissa bändin toinen albumi on se uran paras. Ensimmäisellä on kyllä se nuoruuden into ja kellarissa vuosien saatossa kyhätyt biisit mutta usein enemmän hosuttu kuin harkittu toteuttamispuoli. Sillä saadaan kuitenkin kosketusta albuminteon ihmeelliseen maailmaan. Sitten halutaan tosissaan räjäyttää potti ja ensimmäisen julkaistun albumin tuoma itsevarmuus saa homman toimimaan selkä suorana! Muutamia esimerkkejä (Huom. EP-julkaisuja ei lasketa):

Korn: Life Is Peachy (2.)
Tool: Aenima (2.)
Cradle Of Filth: Dusk...And Her Embrace (2.)
Nine Inch Nails: The Downward Spiral (2.)
Marilyn Manson: Antichrist Superstar (2.)
Cypress Hill: Black Sunday (2.)

Sehän nyt on selvää ettei tämä nyrkkisääntö läheskään aina päde, mutta väittäisin että todennäköisimmin bändin kuin bändin toinen albumi on uran paras!
Kommentoikaa.


Onhan tuosta listasta totta esim. toi NIN albumi ja Cypress Hillin osalta kuvittelisin olevan myös näin sen perusteella mitä olen miltäkin albumilta kuullut,
mutta toikin nyt on vaan tota että jos kuuntelee tarpeeks monii bändei niin niitäkin on paljon joilla on parhaat levyt 2. albumina. ja sitten kun kehittää sen kaavan että se toka albumi on se paras niin löytää vaan ne joiden toka albumi todellakin on se paras (kato vaan cypres hillin toka on paras ja niin on oasiksen ja beastie boyssienkin!), mutta yhtä hyvin löydät kaavaan sopivia bändejä käyttämällä kaavana vaikkapa "levyt joiden kansien pääväri on sininen ovat bändien parhaita" (katos vaan Nirvanan Nevermind on sinikantinen ja niin on Manicstreet Preacherssienkin paras levy ja niin myös Underworldilla!)
jos sitä kaavaasi lähtisit tarkistamaan tilastoilla niin tuskinpa edes yli puolet kakkosalbumeista olisivat niitä parhaita.

#22 kirjoitettu 19.07.2004 14:02

Kuolleet Kekkoset kirjoitti:
Samuel Raggy kirjoitti:

Sehän nyt on selvää ettei tämä nyrkkisääntö läheskään aina päde, mutta väittäisin että todennäköisimmin bändin kuin bändin toinen albumi on uran paras!
Kommentoikaa.


jos sitä kaavaasi lähtisit tarkistamaan tilastoilla niin tuskinpa edes yli puolet kakkosalbumeista olisivat niitä parhaita.


Itse myöskään usko, että todennäköisimmin (yli 50%) bändin kakkos albumi olisi paras. Omassa levyhyllysäni tuo kakkosalbumi teoria ei kylä pätenyt läheskään välttävästi. Ehkä se jokkain pätee... Senkun vaan levyhyllyä selamaan ja tilastoimaan.

#23 kirjoitettu 19.07.2004 14:04

Kuolleet Kekkoset kirjoitti:

jos sitä kaavaasi lähtisit tarkistamaan tilastoilla niin tuskinpa edes yli puolet kakkosalbumeista olisivat niitä parhaita.



EDES yli puolet?
Kyllä alle puoletkin olisi mielestäni prosentuaalisesti aika pala piirakkaa!
Heh.

#24 kirjoitettu 19.07.2004 14:15

EDES yli puolet?
Kyllä alle puoletkin olisi mielestäni prosentuaalisesti aika pala piirakkaa!
Heh.






Olisihan se mutta kirjoitit että pätee melkein bändiin kuin bändiin. Voin sano että löydän yhtä paljon bändejä joiden paras levy on se ensimmäinen, toinen, kolmas tai neljäs...

#25 kirjoitettu 19.07.2004 15:17

Samuel Raggy kirjoitti:

Cradle Of Filth: Dusk...And Her Embrace (2.)



Höpö höpö kun Cruelty and the Beast! Dusk on ihan viimeistelemätön tekele vaikka ihan hyvä levy onkin.

#26 kirjoitettu 19.07.2004 15:23

Rolling Stones:ilta ei oo 70' luvun jälkeen tullu ainuttakaan hyvää levyä, mut silti ne vetää stadikan aina täyteen :S

#27 kirjoitettu 19.07.2004 15:28

aluminiumblade kirjoitti:
mulla tuli heti mieleen tämä bändi: Rasmus

Ekat kaksi levyä todella hyvää kamaa, kolmas menettelee, mutta sitten he alkavat tekee kakkaa poppia :'( itkettää


Rasmuksen eka levyillä , jos missä, kuuli sen nuoruuden innon. Ei taida vanha enää jaksaa riehua.
Onhan niissä lauluissa ehkä nykyään enemmän sanomaakin, jota olisi ehkä vaikea kertoa menevällä funkilla.

#28 kirjoitettu 19.07.2004 16:03

rawhead kirjoitti:
aluminiumblade kirjoitti:
mulla tuli heti mieleen tämä bändi: Rasmus

Ekat kaksi levyä todella hyvää kamaa, kolmas menettelee, mutta sitten he alkavat tekee kakkaa poppia :'( itkettää


Rasmuksen eka levyillä , jos missä, kuuli sen nuoruuden innon. Ei taida vanha enää jaksaa riehua.
Onhan niissä lauluissa ehkä nykyään enemmän sanomaakin, jota olisi ehkä vaikea kertoa menevällä funkilla.



Sehän nyt vaan on makuasia mikä on hyvää ja mikä huonoa. Jos biisin / bändin laatua mitattaisiin yksittäisten ihmisten / vähemmistön mielipiteillä niin eihän siitä mitään tulisi. Nyt kun Rasmus on suositumpi kuin koskaan, voidaan kai sanoa että se tekee nyt musiikkiuransa parasta materiaalia. Näin puhuu enemmistö, en minä.

#29 kirjoitettu 19.07.2004 16:20

Radioheadin viimesin on muuten paras! Kaks edellistä oli aika hapuiluu ja vipujen nytkyttämistä. Nyt bändi on tehnyt yhteenvedon urastaan joka toimii.
Ennenvanhaan nuorilla oli selkeemmät viitekehykset ja musiikkitarjonta ei ollut nykyistä volyymia. Nuoret samaistu bändiin ja bändi nuoriin. Tänään kaikkien alakulttuurien ja skenejen sekamelskassa on vaikea saada kaikupohjaa musiikin tekijän näkökulmasta. Kelle tätä teen?.. No tehään sillee et kaikki diggaa!

#30 kirjoitettu 19.07.2004 16:26

Thego kirjoitti:
Radioheadin viimesin on muuten paras! Kaks edellistä oli aika hapuiluu ja vipujen nytkyttämistä. Nyt bändi on tehnyt yhteenvedon urastaan joka toimii.



Se on vaan se että ketä näkee sen vaan vipujen nytkyttämisenä ja ketä pystyy kuuntelee muutakin kun että onko tää nyt erikoista vai ei.

Kuolleet Kekkoset muokkasi viestiä 16:29 19.07.2004

Tarkoitan siis yleisetikkin kun bändit lähtevät kokeellisemmalle linjalle niin tulee vastaan just näitä "turhaa vipujen nytkytystä" kommentteja.

#31 kirjoitettu 19.07.2004 16:32

Onko se erikoista sen takii että se on Radiohead vai sen takii että se on Radiohead.

#32 kirjoitettu 19.07.2004 16:42

On varmaan aika monta syytä miksi noin yleensä käy... Joku voi "kasvaa" musiikkityylistä ulos puhumalla jo 24 vuotiaana kuin vanhainkodissa tyyliin "kyllä silloin kun minä kuuntelin niin räppi oli vielä hyvää ja c-kasetilla". Myös pienehkön musiikkityylin kaupallistumien (esim. juuri hip hop) vaikuttaa selvästi monilla artisteilla enenemässä määrin kassavirtojen kosiskeluun, jolloin tehdään musiikista laimeata sontaa joka putoaa kolmeen miljardiin ihmiseen.

Brassailu on myös usein taustalla, kun joku sanoo tykkäävänsä vain vanhasta tuotannosta. Ja tottakai bändien jäsenissäkin tapahtuu tiettyä aikuistumista/muita muutoksia vaikuttaen luomisprosessiin. Paitsi Beastie Boysilla.

--

ionics...
ionics site

#33 kirjoitettu 20.07.2004 04:25

Thego kirjoitti:
Radioheadin viimesin on muuten paras! Kaks edellistä oli aika hapuiluu ja vipujen nytkyttämistä. Nyt bändi on tehnyt yhteenvedon urastaan joka toimii.


Taidat olla mielipiteesi kanssa maailmankaikkeudessa koko lailla yksin.

Onko se erikoista sen takii että se on Radiohead vai sen takii että se on Radiohead.

Tarkoittaako tämä jotakin? Onko tuo lause?

#34 kirjoitettu 20.07.2004 14:30

DIRTYSOUL kirjoitti:
nykyään kaikki käyttävät tutun turvallista kaavaa...riskiä ei oteta vaan kyvyt aikasemmilta artisteilta...eli toisin sanoen varastamme ukilta omenoita(kuka vittu tonki vertauksen nyt tajuaa mut väliä...)


Ainahan on ollut enemmän artisteja jotka kopioivat muita kuin niitä jotka luovat jotain uutta.