Mikseri.net

#2 kirjoitettu 06.11.2023 12:50

katai kirjoitti:


Ylläoleviin nähden, mikä on "heikkojen" osa yhteiskunnassa?

Mitä heille tulisi mielestäsi suoda, ja mitä heiltä tulisi mielestäsi kieltää?


Koko kysymys on väärin ajateltu, eikä moinen kieltäminen sovi vapaaseen demokraattiseen yhteiskuntaan... Ai että vahvat määrittäisivät sen mitä heikot saavat tehdä? Kuulostaa aika sosiaalidarwinistiselta ajattelulta...

#3 kirjoitettu 06.11.2023 13:07

Ja kun alkuun päästiin, niin otetaanpa kantaa tähän spenceriläiseen ajatukseen:


"Survival of the fittest"...


Tuo on usein suomennettu muotoon "vain vahvimmat selviävät" mutta oikeasti Charles Darwin ja myöhempi biologia tieteenä käsittää sanan "fittest" tietyssä merkityksessä, ja tuon englanninkielisen lauseen oikea suomen kielinen merkitys on:

"Vain lisääntymiskykyiset jatkavat sukua"...


Ihmiskunnan kohdalla on toki niin, että yli 95% väestöstä on lisääntymiskykyistä porukkaa, joten niiden heikoimpien lukumäärä yhteiskunnassa on marginaalinen...

Eläinkunnan kohdalla lisääntymiskykyyn vaikuttaa myös sattuma, eli se ettei saalistajat saa tuota yksilöä saaliiksi ennen kuin yksilö pystyy lisääntymään... Ja tässä mielessä yksi luonnon keinoista varmistaa jonkin lajin säilyminen on se volyymi, jolla laji tuottaa suvun jatketta... Suuresta määrästä syntyneitä yksilöitä ainakin osa selviytyy lisääntymisikään, ja turvaa lajin säilymisen...

Mutta tässäkin pätee se, ettei kyse ole "vahvemmuudesta" vaan osin myös sattumasta, eli siitä päätyykö jokin yksilö nyt saaliksi vaiko ei ennen lisääntymistään... Eläinkunnassakin kun suurin osa lajin jälkikasvusta on kuitenkin lisääntymiskykyistä tuossa biologien käyttämässä merkityksessä...


Tavallisten kansalaisten (siis normaalien lisääntymiskykyisten) kohdalla puhe vahvuudesta ja heikkoudesta siis on merkityksetön, taikka sitten tarkoituksella avoimen sosiaalidarwinistinen...

#4 kirjoitettu 06.11.2023 13:18

Vastaan lyhyesti ilman mitään laajempaa pohdintaa:

Vahvuus työelämässä tarkoittaa minulle henkilön monipuolisuutta, paineensietokykyä, vastuunottoa ja halua suoriutua ennalta vaikeiltakin tuntuvista tehtävistä ja haasteista.

Heikkous tarkoittaa minulle sitä, että kun tulee paineita tai uusia tehtäviä, niin henkilö hakee jollain tekosyyllä saitsua ja jättää hommat muiden tehtäviksi.

Aiheesta saisi helposti parikin A4:sta mutta jääköön nyt tuohon.

#5 kirjoitettu 06.11.2023 13:30

AnttiJ kirjoitti:


Vahvuus työelämässä tarkoittaa minulle henkilön monipuolisuutta, paineensietokykyä, vastuunottoa ja halua suoriutua ennalta vaikeiltakin tuntuvista tehtävistä ja haasteista.

Heikkous tarkoittaa minulle sitä, että kun tulee paineita tai uusia tehtäviä, niin henkilö hakee jollain tekosyyllä saitsua ja jättää hommat muiden tehtäviksi.


No sä tiivistitkin asian nyt aikas hyvin ja lyhyesti... Noinhan se on...

Mutta jos ajatellaan, että maailmaan mahtuu jos jonkinlaista tallaajaa, ja kaikista ei ole johtajiksi taikka vastuun kantajiksi, niin mun mielestä työelämän kohdalla se oikea kysymys heikkouden ja vahvuuden sijaan olisi:


Miten saada kaikista ihmisistä se paras potentiaali irti työelämässä?


Ajattelisin, että terveessä taloudessa ja yhteiskunnassa, jossa kaikkia ihmisiä kunnioitetaan yksilöinä, niin tarvitaan myös kaikkien työpanosta... Se vaan, että niiden "heikompien" kohdalla ei niinkään tarvita rajoituksia, kuten ketjun aloituksessa kysytään, vaan tukea ja mahdollisuuksia, jotta nämäkin ihmiset pärjäävät...

#6 kirjoitettu 06.11.2023 13:51

AnttiJ kirjoitti:
[...]

Aiheesta saisi helposti parikin A4:sta mutta jääköön nyt tuohon.

Kerro ihmeessä jos jaksat kirjoittaa. Saatat olla vaikuttamassa tuleviin vaaliohjelmiin.

Erityisesti kiinnostaa näkemyksesi sellaisten työntekijöiden suhteen jotka eivät tosiasiassa ole kilpailukykyisiä työmarkkinoilla, mutta joita palkataan koska "jollakinhan heidänkin on elettävä". Tai sitten ei palkata, koska firmalla "ei ole varaa tehdä hyväntekeväisyyttä" ja he jäävät yhteiskunnan tukiverkkojen varaan. Mikä olisi mielestäsi oltava heidän osansa yhteiskunnassa?

#7 kirjoitettu 06.11.2023 14:05

IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Vahvuus työelämässä tarkoittaa minulle henkilön monipuolisuutta, paineensietokykyä, vastuunottoa ja halua suoriutua ennalta vaikeiltakin tuntuvista tehtävistä ja haasteista.

Heikkous tarkoittaa minulle sitä, että kun tulee paineita tai uusia tehtäviä, niin henkilö hakee jollain tekosyyllä saitsua ja jättää hommat muiden tehtäviksi.


No sä tiivistitkin asian nyt aikas hyvin ja lyhyesti... Noinhan se on...

Mutta jos ajatellaan, että maailmaan mahtuu jos jonkinlaista tallaajaa, ja kaikista ei ole johtajiksi taikka vastuun kantajiksi, niin mun mielestä työelämän kohdalla se oikea kysymys heikkouden ja vahvuuden sijaan olisi:


Miten saada kaikista ihmisistä se paras potentiaali irti työelämässä?


Ajattelisin, että terveessä taloudessa ja yhteiskunnassa, jossa kaikkia ihmisiä kunnioitetaan yksilöinä, niin tarvitaan myös kaikkien työpanosta... Se vaan, että niiden "heikompien" kohdalla ei niinkään tarvita rajoituksia, kuten ketjun aloituksessa kysytään, vaan tukea ja mahdollisuuksia, jotta nämäkin ihmiset pärjäävät...


Suomessa on minusta jossain määrin sitä ongelmaa, että ihmistä aletaan pitää luuserina jos hän vaihtaa työpaikkaa organisaatiossa alemmalle portaalle ja omia kykyjään paremmin vastaaviin tehtäviin tai vaihtaa isosta yrityksestä johonkin muutaman hengen pieneen yritykseen. Tuollaisissa vaihdoksissa on usein ainoastaan voittajia.

Yrittäjillä on itse asiassa vähän sama tilanne: jos teet konkurssiin, olet helposti epäonnistuja jos syyksi ei ole esittää jotain todella epätavallista ja yleispätevää kuten korona. Konkurssin läpikäynyt yrittäjä (pl. konkurssirikolliset) olisi varmasti paljon valmiimpi yritystoimintaan kuin ensimmäistä yritystä aloittaessaan. Uusintaan ei kuitenkaan ole ihan helposti mahdollisuuksia koska luottokelpoisuus aletaan asettaa kyseenalaiseksi.

#8 kirjoitettu 06.11.2023 14:37

AnttiJ kirjoitti:
IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Vahvuus työelämässä tarkoittaa minulle henkilön monipuolisuutta, paineensietokykyä, vastuunottoa ja halua suoriutua ennalta vaikeiltakin tuntuvista tehtävistä ja haasteista.

Heikkous tarkoittaa minulle sitä, että kun tulee paineita tai uusia tehtäviä, niin henkilö hakee jollain tekosyyllä saitsua ja jättää hommat muiden tehtäviksi.


No sä tiivistitkin asian nyt aikas hyvin ja lyhyesti... Noinhan se on...

Mutta jos ajatellaan, että maailmaan mahtuu jos jonkinlaista tallaajaa, ja kaikista ei ole johtajiksi taikka vastuun kantajiksi, niin mun mielestä työelämän kohdalla se oikea kysymys heikkouden ja vahvuuden sijaan olisi:


Miten saada kaikista ihmisistä se paras potentiaali irti työelämässä?


Ajattelisin, että terveessä taloudessa ja yhteiskunnassa, jossa kaikkia ihmisiä kunnioitetaan yksilöinä, niin tarvitaan myös kaikkien työpanosta... Se vaan, että niiden "heikompien" kohdalla ei niinkään tarvita rajoituksia, kuten ketjun aloituksessa kysytään, vaan tukea ja mahdollisuuksia, jotta nämäkin ihmiset pärjäävät...


Suomessa on minusta jossain määrin sitä ongelmaa, että ihmistä aletaan pitää luuserina jos hän vaihtaa työpaikkaa organisaatiossa alemmalle portaalle ja omia kykyjään paremmin vastaaviin tehtäviin tai vaihtaa isosta yrityksestä johonkin muutaman hengen pieneen yritykseen. Tuollaisissa vaihdoksissa on usein ainoastaan voittajia.

Yrittäjillä on itse asiassa vähän sama tilanne: jos teet konkurssiin, olet helposti epäonnistuja jos syyksi ei ole esittää jotain todella epätavallista ja yleispätevää kuten korona. Konkurssin läpikäynyt yrittäjä (pl. konkurssirikolliset) olisi varmasti paljon valmiimpi yritystoimintaan kuin ensimmäistä yritystä aloittaessaan. Uusintaan ei kuitenkaan ole ihan helposti mahdollisuuksia koska luottokelpoisuus aletaan asettaa kyseenalaiseksi.


No sä vastasitkin hienosti mun kysymykseen...

Johtuiskohan nuo sun esiin nostamat seikat juurikin ennakkoluuloista ja/tai riskien karttelusta? Ihmiset talouselämässä karttavat riskejä ja epävarmuutta, ja ennakkoluulot ovat omalta osaltaan värittämässä sitä tapaa jolla ihmiset riskit tiedostavat ja käsittelevät...

#9 kirjoitettu 06.11.2023 16:30

IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
IT kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:


Vahvuus työelämässä tarkoittaa minulle henkilön monipuolisuutta, paineensietokykyä, vastuunottoa ja halua suoriutua ennalta vaikeiltakin tuntuvista tehtävistä ja haasteista.

Heikkous tarkoittaa minulle sitä, että kun tulee paineita tai uusia tehtäviä, niin henkilö hakee jollain tekosyyllä saitsua ja jättää hommat muiden tehtäviksi.


No sä tiivistitkin asian nyt aikas hyvin ja lyhyesti... Noinhan se on...

Mutta jos ajatellaan, että maailmaan mahtuu jos jonkinlaista tallaajaa, ja kaikista ei ole johtajiksi taikka vastuun kantajiksi, niin mun mielestä työelämän kohdalla se oikea kysymys heikkouden ja vahvuuden sijaan olisi:


Miten saada kaikista ihmisistä se paras potentiaali irti työelämässä?


Ajattelisin, että terveessä taloudessa ja yhteiskunnassa, jossa kaikkia ihmisiä kunnioitetaan yksilöinä, niin tarvitaan myös kaikkien työpanosta... Se vaan, että niiden "heikompien" kohdalla ei niinkään tarvita rajoituksia, kuten ketjun aloituksessa kysytään, vaan tukea ja mahdollisuuksia, jotta nämäkin ihmiset pärjäävät...


Suomessa on minusta jossain määrin sitä ongelmaa, että ihmistä aletaan pitää luuserina jos hän vaihtaa työpaikkaa organisaatiossa alemmalle portaalle ja omia kykyjään paremmin vastaaviin tehtäviin tai vaihtaa isosta yrityksestä johonkin muutaman hengen pieneen yritykseen. Tuollaisissa vaihdoksissa on usein ainoastaan voittajia.

Yrittäjillä on itse asiassa vähän sama tilanne: jos teet konkurssiin, olet helposti epäonnistuja jos syyksi ei ole esittää jotain todella epätavallista ja yleispätevää kuten korona. Konkurssin läpikäynyt yrittäjä (pl. konkurssirikolliset) olisi varmasti paljon valmiimpi yritystoimintaan kuin ensimmäistä yritystä aloittaessaan. Uusintaan ei kuitenkaan ole ihan helposti mahdollisuuksia koska luottokelpoisuus aletaan asettaa kyseenalaiseksi.


Johtuiskohan nuo sun esiin nostamat seikat juurikin ennakkoluuloista ja/tai riskien karttelusta? Ihmiset talouselämässä karttavat riskejä ja epävarmuutta, ja ennakkoluulot ovat omalta osaltaan värittämässä sitä tapaa jolla ihmiset riskit tiedostavat ja käsittelevät...


Juurikin noista on mielestäni kysymys.

Virheeksi osoittautunut rekrytointi käy kalliiksi (2*rekrykulut + turhaan perehdytykseen hukattu aika jne.) ja sitä voi olla hankalaa/kallista purkaa etenkin koeajan jälkeen. Mitä pienempi yritys on, sen suurempi on suhteellinen riski. Niin kauan kun asiaa katsotaan pelkästään riskin vinkkelistä, mikään ei muutu.

Ennakkoluulot ovat kuvassa mukana mm. maahanmuuttajanimisten henkilöiden työllistymisessä; heillä on vaikeuksia päästä edes haastatteluvaiheeseen. Onneksi sentään työvoimapulasta kärsivät yritykset (mm. Posti) ja kv-yritykset (softatalot) palkkaavat henkilökuntaa hyvin laajalla spektrillä nimestä välittämättä.

#10 kirjoitettu 06.11.2023 19:36

katai kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
[...]

Aiheesta saisi helposti parikin A4:sta mutta jääköön nyt tuohon.

Kerro ihmeessä jos jaksat kirjoittaa. Saatat olla vaikuttamassa tuleviin vaaliohjelmiin.

Erityisesti kiinnostaa näkemyksesi sellaisten työntekijöiden suhteen jotka eivät tosiasiassa ole kilpailukykyisiä työmarkkinoilla, mutta joita palkataan koska "jollakinhan heidänkin on elettävä". Tai sitten ei palkata, koska firmalla "ei ole varaa tehdä hyväntekeväisyyttä" ja he jäävät yhteiskunnan tukiverkkojen varaan. Mikä olisi mielestäsi oltava heidän osansa yhteiskunnassa?


Jos oikeasti halutaan, niin ainakin suuremmilta työpaikoilta kyllä löytyy sellaisia oikeita töitä joita vähemmän kykenevätkin pystyvät tekemään. Olkoon esimerkkinä yhdessä kesätyöpaikassani aputöihin siirtynyt entinen koneenhoitaja, joka ei kyennyt enää tarkkuutta vaatineeseen työsuoritukseen. Potkujen sijaan etsittiin ja löydettiin vähemmän vaativa työ.

Ongelmaksi muodostuu kuitenkin nopeasti se, että osan joutuisuus on eri syistä huomattavasti muita hitaampaa joten kohta kysellään sen perään kuinka paljon työstä pitäisi maksaa. Luulen, että jonkinlainen yhdistelmämalli jossa osa tuloista on palkkaa ja osa yhteiskunnan tukea taitaa olla ainoa toimiva malli niille jotka haluavat olla työelämässä ilman että kilpailukyvystään huolissaan oleva työnantaja kokee olevansa yhteiskunnan sosiaalitoimen jatke.

Tiedän, että takavuosina eräs suurehko sähköalan yritys teetti tiettyjä kokoonpanotöitä (mm. jatkojohdot) kehitysvammaisten palvelukeskuksessa. Hinta- ja palkkapolitiikasta en osaa sanoa varmaksi mitään mutta arvaan silti, että kyse oli yhdistelmämallista jossa työn tilaaja maksoi tietyn kappalehinnan ja yhteiskunta täydensi tekijän tilipussia jollakin valmiisiin kappaleisiin perustuvalla summalla tai muulla tuella. Onko kaikki helpoimmat kokoonpanotyöt viety Aasiaan, ja jos on, niin voitaisiinko sieltä palauttaa osa takaisin jonkinlaisen palkkatuen avulla? Joka tapauksessa yhteiskunnalle olisi aina edullisempaa jos vajaatyökykyisen, töitä haluavan palkasta edes osa tulisi yrityksiltä.

Osa-aikatyön tekemistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia opiskelun, lastenhoidon tai muun syyn takia täysien työpäivien tekoon.

Yksi asia on työpaikkojen esteettömyys. Apuvälineitä käyttävä ei ikinä saa töitä jos ei pääse edes työpaikan ovelle. Etätyö on yksi keino taklata vanhanaikaisten työtilojen haasteet. Erilaiset IT-tuen hotline-palvelut, ohjelmointityö, myyntityö jne. saadaan kyllä hyvällä tahdolla toimimaan etänäkin. Yhteispalaveritkin hoituvat Teamsilla. Entisellä työnantajalla oli 80-luvulla hiljaisemman katutason sivukonttorin hoitajana pyörätuolia käyttänyt henkilö eikä töissä ilmennyt mitään ongelmia.

Fakta on tietysti se, että osa ihmisistä ei pysty käymään töissä esim. sairauden takia. Tämä kuuluu jatkossakin yhteiskunnan verovaroilla hoidettavaksi.

Täystyöllisyyteen ei Suomessa tulla pääsemään ikinä mutta työpaikkojen ja -tekijöiden kohtaanto-ongelmalle pitäisi pystyä tekemään jotakin. Työmatkakulujen verotukseen puuttuminen ei minusta oikein tue tätä tavoitetta. On surkuhupaisaa, että on avoimia työpaikkoja ja halukkaita tekijöitä, mutta työsuhteita ei siltikään synny. Syrjemmällä olevan omistusasunnon realisoinnin vaikeus tai jopa mahdottomuus on yksi osa tätä ongelmaa.

#11 kirjoitettu 07.11.2023 11:17

Kiitos AnttiJ ja IT!

Vastailkaa toki muutkin jos on aiheeseen liittyen mielipiteitä ja näkemyksiä.

#12 kirjoitettu 13.01.2024 23:47

Kyllä sitä vähemmälläkin pärjää työelämässä.

Ja aina on ihmisiä jotka eivät tule koskaan työelämässä pärjäämään. Niin on aina ollut ja tulee aina olemaan. Aktiivimalleja sun muuta paskaa ajavat poliitikot jos sen vaan tajuaisivat ja jättäisivät ihmiset rauhaan.

Loppujenlopuksihan työtä tekemällä rahoitetaan vaan elämistä.

Itse olen nyt 40 vuotiaana työelämässäni huipulla. Vakituinen työsoppari, palkaa parempi kuin ikänä aiemmin ja työhommatkin ovat mieleisiä, mutta silti odotan jo eläkkeelle pääsyä.

Olisin vapaaehtoisena valmis jäämään jo eläkkeelle, työelämä on jo niin nähty. Kansalaispalkkahommelia testattiin, olisiko seurakvaksi yhteiskunta valmis kansalaiseläkekokeiluun?

#13 kirjoitettu 14.01.2024 08:10 Muok:14.01.2024 08:11

Kostiainen kirjoitti:
Kansalaispalkkahommelia testattiin, olisiko seurakvaksi yhteiskunta valmis kansalaiseläkekokeiluun?


Pääministeri kertoi eilen, että valtiontalouden lisäsopeutuksen tarve on n. 1,5 Mrd€. Tuohon kun yhdistetään hyvin korkea tavoite työllisten määrässä niin vastaus lienee "ei ole".

#14 kirjoitettu 14.01.2024 12:23

Välillä vähän ihmettelen nuorehkoja eläkkeelle haikailevia. Ei kai nyt kukaan oikeasti halua terminaalivaiheeseen departure-portille odottelemaan jo "läpinäkyväksi" käyneen elämänsä sammumista.

Toisaalta, maailman tilanne saattaa herättää nuoressa aikuisessa myös ajatuksia, että ei haluaisi esim. omistaa kristallipalloa ja katsoa, mitä "kivaa" on edessä päin omassa elämässä. Saattaisi olla sen sijaan näin vanhempana lajitoverina mukavampaa todeta, että tulipas elettyä hyvä jakso maailmanhistoriassa.

#15 kirjoitettu 14.01.2024 14:48

Riippuu siitä millaisista työtehtävistä on kyse millaista vahvuutta tarvitaan. Vahvuuksia on erilaisia. Jokainen ihminen voi olla sekä heikko että vahva riippuen tilanteesta ja ihmisen luonteesta. Jokainen voi menestyä ja jokainen voi epäonnistua.

Se mitä menestyksellä tarkoitetaan, on myös oma juttunsa. Menestys kun tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, siis siinä tapauksessa, että itse ei ole lähtenyt johonkin sopulilauman kuorolauluun mukaan toteuttamaan ulkopuolelta annettuja arvoja ja pyrkimyksiä. Voidaan olla monenlaista mieltä siitäkin, onko sukulaisten ja ympäröivien ihmisten oletetun arvostuksen tavoittelun takia esimiesasemaan ajautunut ihminen jotenkin menestyneempi kuin itsenäistä duunarin tehtävää tekevä henkilö, joka toteuttaa tehtäviään ja elää elämäänsä itse luomiensa tavoitteiden mukaan. Menestyksen kokemuksen olisi hyvä lähteä ihmisen omista tavoitteista eikä ympäristön luomien paineiden kautta toteutetusta muiden miellyttämisestä.

#16 kirjoitettu 14.01.2024 15:06

Uppe kirjoitti:
Riippuu siitä millaisista työtehtävistä on kyse millaista vahvuutta tarvitaan. Vahvuuksia on erilaisia. Jokainen ihminen voi olla sekä heikko että vahva riippuen tilanteesta ja ihmisen luonteesta. Jokainen voi menestyä ja jokainen voi epäonnistua.

Se mitä menestyksellä tarkoitetaan, on myös oma juttunsa. Menestys kun tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, siis siinä tapauksessa, että itse ei ole lähtenyt johonkin sopulilauman kuorolauluun mukaan toteuttamaan ulkopuolelta annettuja arvoja ja pyrkimyksiä. Voidaan olla monenlaista mieltä siitäkin, onko sukulaisten ja ympäröivien ihmisten oletetun arvostuksen tavoittelun takia esimiesasemaan ajautunut ihminen jotenkin menestyneempi kuin itsenäistä duunarin tehtävää tekevä henkilö, joka toteuttaa tehtäviään ja elää elämäänsä itse luomiensa tavoitteiden mukaan. Menestyksen kokemuksen olisi hyvä lähteä ihmisen omista tavoitteista eikä ympäristön luomien paineiden kautta toteutetusta muiden miellyttämisestä.


Totta, "menestyspaineita" tulee helposti kodistakin muista sukulaisista puhumattakaan.

Lueskelin kymmeniä vuosia sitten kovasti aliarvostettujen sanomalehtien varhaisjakajien keskuudessa tehtyä henkilöstötutkimusta. Kysymykseen "miksi olet alalla" tuli lähinnä kahdenlaisia vastauksia: tarvitsen lisäansioita (mm. opiskelijat) ja haluan tehdä työtä jossa pomo ei hengitä koko ajan niskaan. Ensimmäinen syy oli helppo arvata etukäteen, toista ei niinkään. Vastaavia itsenäisiä työpaikkoja joissa pomot tulevat töihin vasta kun työvuoro on päättynyt ei taida olla ihan hirveästi. Veikkaan, että osa sukulaisista ei ollut hirveän ilahtunut moisen ammatin valinnasta, mutta asianomaisia se ei onneksi tuntunut häiritsevän.

#17 kirjoitettu 14.01.2024 17:28 Muok:14.01.2024 17:55

AnttiJ kirjoitti:
Uppe kirjoitti:
Riippuu siitä millaisista työtehtävistä on kyse millaista vahvuutta tarvitaan. Vahvuuksia on erilaisia. Jokainen ihminen voi olla sekä heikko että vahva riippuen tilanteesta ja ihmisen luonteesta. Jokainen voi menestyä ja jokainen voi epäonnistua.

Se mitä menestyksellä tarkoitetaan, on myös oma juttunsa. Menestys kun tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, siis siinä tapauksessa, että itse ei ole lähtenyt johonkin sopulilauman kuorolauluun mukaan toteuttamaan ulkopuolelta annettuja arvoja ja pyrkimyksiä. Voidaan olla monenlaista mieltä siitäkin, onko sukulaisten ja ympäröivien ihmisten oletetun arvostuksen tavoittelun takia esimiesasemaan ajautunut ihminen jotenkin menestyneempi kuin itsenäistä duunarin tehtävää tekevä henkilö, joka toteuttaa tehtäviään ja elää elämäänsä itse luomiensa tavoitteiden mukaan. Menestyksen kokemuksen olisi hyvä lähteä ihmisen omista tavoitteista eikä ympäristön luomien paineiden kautta toteutetusta muiden miellyttämisestä.


Vastaavia itsenäisiä työpaikkoja joissa pomot tulevat töihin vasta kun työvuoro on päättynyt ei taida olla ihan hirveästi.

Tarkoitin duunari-ammateilla kaikkia suorittavaa työtä tekeviä koulutuksesta riippumatta. Moni akateeminenkin tekee esim. it-alalla duunarin hommia etätyönä. Ei pomoja lähimaillakaan ja töitä voi tehdä vaikka Lapissa kelomökissä tai vaikkapa ulkomailla auringon lämmössä. Kuljetusalalla ja reissutyössä ollaan myös itsenäisiä ja pomoista kaukana. Toki näissä kaikissa töissä pitää hommat hoitua aikataulun mukaan ja työn tuloksia seurataan.

#18 kirjoitettu 15.01.2024 08:15

Mitä jos joku aloittaa työkokeilussa juuri? Onko hän tuolloin "vahva" tai pärjääkö hän, heti?

Kaikissa on varaa kasvaa ja monissa on potentiaalia...

Toisissa vaan on enemmän kuin toisissa. Sen takia vastuuta joudutaan jakamaan. Asetelma voi kyllä muuttua...Mitä sitten kun se korkeassa asemassa oleva henkilö vanhenee? Onko hän sitten vahva kun pitää avustajan syöttää keittoa lusikalla että saa syötyä?

Aika monia tehtäviä voi kouluttaa jollekulle.

Persoonalliset ominaisuudet ja lahjakkuus sekä esim. paineensietokyky tuovat vastuuta, kunnia ja vaativia työtehtäviä. Silti kukaan ei ole mitään yksin eikä johtajakaan ole ilman osaavia alaisia juurikaan mitään.

#19 kirjoitettu 15.01.2024 10:05 Muok:15.01.2024 10:06

geeli kirjoitti:
Mitä sitten kun se korkeassa asemassa oleva henkilö vanhenee? Onko hän sitten vahva kun pitää avustajan syöttää keittoa lusikalla että saa syötyä?


Eipä taida olla vahva ainakaan fyysisesti, mutta tuskin on enää työelämässäkään.

Mutta, mutta ... on saattanut olla työelämässä jonkin verrankin vahva kun on pystynyt palkkaamaan avustajan hoitelemaan ravitsemusasioitaan. Sitten kun on syöty lounasta niin äijä työnnetään työhuoneeseen jossa simpsakka sihteeri kertoo, että osakesalkku on noussut eilen 48.502 €. Sen jälkeen otetaan puhelu Jäkäpaltio-konsernin toimitusjohtajalle ja haukutaan mies pystyyn kun konsernin liiketulosprosentti jäi joulukuussa alle 10%:n; osinkoja sentään luvattiin 2,2 M€.

#20 kirjoitettu 15.01.2024 12:13 Muok:15.01.2024 12:13

AnttiJ kirjoitti:
geeli kirjoitti:
Mitä sitten kun se korkeassa asemassa oleva henkilö vanhenee? Onko hän sitten vahva kun pitää avustajan syöttää keittoa lusikalla että saa syötyä?


Eipä taida olla vahva ainakaan fyysisesti, mutta tuskin on enää työelämässäkään.

Mutta, mutta ... on saattanut olla työelämässä jonkin verrankin vahva kun on pystynyt palkkaamaan avustajan hoitelemaan ravitsemusasioitaan. Sitten kun on syöty lounasta niin äijä työnnetään työhuoneeseen jossa simpsakka sihteeri kertoo, että osakesalkku on noussut eilen 48.502 €. Sen jälkeen otetaan puhelu Jäkäpaltio-konsernin toimitusjohtajalle ja haukutaan mies pystyyn kun konsernin liiketulosprosentti jäi joulukuussa alle 10%:n; osinkoja sentään luvattiin 2,2 M€.

Eiku osakkeiden arvo sattuneesta syystä on romahtanut 50% ja konserni on viittä vaille konkassa. Analyytikot lohduttaa, että kun jaksaa tarpeeksi pitkään odottaa, voi saada joskus osakkeista omansa pois. Ainahan kuolemaa kannattaa lykätä silloin, kun sillä tienaa. Oloa ei paranna sekään, kun asianomainen kuulee, että naapurina asunut 90-vuotias ikityötön Eki on saanut hoitokodista lakisääteisen hoitopaikan, jossa häntä viehkeä hoitaja syöttää yhteiskunnan piikkiin.

#21 kirjoitettu 15.01.2024 12:16

Uppe kirjoitti:
AnttiJ kirjoitti:
geeli kirjoitti:
Mitä sitten kun se korkeassa asemassa oleva henkilö vanhenee? Onko hän sitten vahva kun pitää avustajan syöttää keittoa lusikalla että saa syötyä?


Eipä taida olla vahva ainakaan fyysisesti, mutta tuskin on enää työelämässäkään.

Mutta, mutta ... on saattanut olla työelämässä jonkin verrankin vahva kun on pystynyt palkkaamaan avustajan hoitelemaan ravitsemusasioitaan. Sitten kun on syöty lounasta niin äijä työnnetään työhuoneeseen jossa simpsakka sihteeri kertoo, että osakesalkku on noussut eilen 48.502 €. Sen jälkeen otetaan puhelu Jäkäpaltio-konsernin toimitusjohtajalle ja haukutaan mies pystyyn kun konsernin liiketulosprosentti jäi joulukuussa alle 10%:n; osinkoja sentään luvattiin 2,2 M€.

Eiku osakkeiden arvo sattuneesta syystä on romahtanut 50% ja konserni on viittä vaille konkassa. Analyytikot lohduttaa, että kun jaksaa tarpeeksi pitkään odottaa, voi saada joskus osakkeista omansa pois. Ainahan kuolemaa kannattaa lykätä silloin, kun sillä tienaa. Oloa ei paranna sekään, kun asianomainen kuulee, että naapurina asunut 90-vuotias ikityötön Eki on saanut hoitokodista lakisääteisen hoitopaikan, jossa häntä viehkeä hoitaja syöttää yhteiskunnan piikkiin.

#22 kirjoitettu 15.01.2024 15:29

Nykyaikana muuten työelämään saapuminen ja sieltä pois lähteminen ei ole niin yksiselitteistä. Muistan kun isovanhemmat jäi eläkkeelle niin kyllä siinä työt jäi. Matkusteltiin ja sen sellaista. Eläkkeet oli isot.

Nykyään vastavalmistuneet ei saa ekaa saumaa työelämään eli sitä ekaa työpaikkaa ellei ala ole napsahtanut 100% mätchillä omiin vahvuuksiin, lahjakkuuksiin ja osaamiseen. Oisko näitä sellainen 5%, korkeintaan 20% kaikista valmistuneista, ehkäpä?

Mihin ne loput tungetaan? No varmaan oppimaan ja kasvattamaan työkokemusta...työkokeilu ja sen jälkeen, mahdollisesti, palkkatuki. Alkaa oppia työtehtäviä ja valmiuksia joita tarvitaan työelämässä.

Sekin on naurettavaa, että valmistuneiden määrä on niin tärkeää. Siinä tehdään oppilaitoksen puolella vakavasti tulosta vaan. Eihän sillä väliä vaikka ei kaikki oikeasti mitään osaa, vai? Sitten yritykset valittaa että kun ei nää osaa mitään eikä näille kannata mitään opettaakaan..?

Erinomaisen tärkeää on myös se että työ kiinnostaa ainakin jollain tasolla. Se tuo motivaatiota ja mahdollistaa urautumisen. Heikkouksia voi kehittää, aina.

Niin työelämään aikovien kanssa kuin jo eläkkeelle siirryttäessä myös osa-aikaisena tulisi olla mahdollista tehdä töitä. Näin hyödynnetään kaikkien osaaminen ja kaikki tulevat myös taloudellisesti toimeen.

#23 kirjoitettu 15.01.2024 17:17

Silloin kun itse menin ensimmäiseen työpaikkaani 70-luvun alkupuolella oli voimassa lainsäädäntö, jossa nuoremmille (mm. itselleni silloin) ei kertynyt eläkettä ollenkaan. Eläkettä alkoi kertyä vasta 23-vuotiaasta alkaen jos muistan oikein.

#24 kirjoitettu 15.01.2024 21:51

Minulle herää kysymys mitä se menestyminen on?

Monessa hommassa pitää olla vahva, että pysyy järjissään, mutta se tuskin on yksistään varsinaista menestystä. Itse olen pysynyt (suht) järjissäni, tuttavapiirissä kaikki eivät ole. Olen selkeästi sekä työmääriltäni, että palkoiltani vaatimattomimmasta päästä tätä samaa piiriä. Olen jämähtänyt tuntipalkaltaan suht hyvään keikkaluonteiseen hommaan, jossa ei ole ylenemismahdollisuuksia eikä erityisen fantastisia tulevaisuudennäkymiä. Eipä siellä kauheasti aikaakaan kulu, enkä ole kuluerä yhteiskunnalle, ihan näppärälle veroprossallekin alan päästä.

Mutta en koe silti olevani menestynyt työelämässä. En ole varsinaisesti koskaan hakenut töitä, tai ollut haastattelussa. En ole hakeutunut oikein mihinkään hommiin, lähinnä ajautunut. Raha kiinnostaa ja työntekokin on sujunut, mutta minkäänlaista urakehityksellistä ambitiota ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan.

Olen pyrkinyt pysymään hengissä mukavasti, ja se on työtä tekemällä onnistunut. Koen menestyneeni riittävästi työelämässä.

#25 kirjoitettu 16.01.2024 08:28 Muok:16.01.2024 09:34

Hyvä pointti. Se, että pärjää eli tekee duuninsa sovitulla tavalla ja tulee juttuun työkavereidensa kanssa on erittäin arvokasta. Silloin voi oikeutetusti sanoa olevansa menestynyt työssään vaikka ei olisikaan ns. uraputkessa. Sitäpaitsi monelle väen väkisin uraputkeen pyrkineelle putki muuttuu helposti kuraputkeksi josta joutuu kokonaan ulos seuraavan venttiilin kohdalla kun eväät eivät riitäkään aiempaa vaikeampiin haasteisiin.

En koskaan pyrkinyt uraputkeen. Hain uutta duunia n. viiden vuoden välein kuten kauan aikaa sitten oli tapana (jos et vaihda duunipaikkaa, sinut aletaan laskea kalustoon kuuluvaksi) ja onnistuin pääsemään aikaisemmilla näytöillä hiukan parempaan palkkaluokkaan ja vaativampiin tehtäviin joita hain koska oli perhe ja velkainen omakotitalo. Itse asiassa vaihdoin työpaikkaa kahdesti vain siksi että arvioin, etteivät kyseiset yksiköt tule kuulumaan suurien omistajayhtiöidensä jatkosuunnitelmiin. Onneksi olin liikkeellä ajoissa sillä olin arvioissani ikävä kyllä oikeassa.

Viimeisessä pitkäaikaisessa duunipaikassani en koskaan pyrkinyt mihinkään vaan lupauduin uusiin tehtäviin kun pyydettiin. Ilmeisesti näytöt aiemmissa hommissa arveltiin onnistuneiksi. Viimeiset kymmenen vuotta työelämässä menivät luottamustehtävissä joihin ei pyritä vaan niihin pyydetään suostumusta.

Kaiken avain uusin tehtäviin on se, että ne tehtävät ja vastuut mitä kulloinkin on annettu, hoidetaan kunnolla ja rehellisin pelisäännöin.

#26 kirjoitettu 16.01.2024 17:02

Työelämässä pärjää parhaiten kovalla työllä, ottamalla vastuuta omasta työnkuvastaan, sekä olemalla sopivasti joustava tietyissä työhön liittyvissä asioissa...

#27 kirjoitettu 16.01.2024 17:07

IT kirjoitti:
Työelämässä pärjää parhaiten kovalla työllä, ottamalla vastuuta omasta työnkuvastaan, sekä olemalla sopivasti joustava tietyissä työhön liittyvissä asioissa...


Ja joustamalla palkassa

#28 kirjoitettu 16.01.2024 17:09

samiviinik kirjoitti:
IT kirjoitti:
Työelämässä pärjää parhaiten kovalla työllä, ottamalla vastuuta omasta työnkuvastaan, sekä olemalla sopivasti joustava tietyissä työhön liittyvissä asioissa...


Ja joustamalla palkassa


Toki, jos vaan se palkka joustaa ylöspäin kun on hyvä työntekijä...

#29 kirjoitettu 16.01.2024 17:12

IT kirjoitti:
samiviinik kirjoitti:
IT kirjoitti:
Työelämässä pärjää parhaiten kovalla työllä, ottamalla vastuuta omasta työnkuvastaan, sekä olemalla sopivasti joustava tietyissä työhön liittyvissä asioissa...


Ja joustamalla palkassa


Toki, jos vaan se palkka joustaa ylöspäin kun on hyvä työntekijä...


Minä sain ensimmäisen työpaikkani eräässä uuneja valmistavassa firmassa kivityöntekijänä tekemällä työtä alihintaan.

#30 kirjoitettu 16.01.2024 17:47

samiviinik kirjoitti:
IT kirjoitti:
samiviinik kirjoitti:
IT kirjoitti:
Työelämässä pärjää parhaiten kovalla työllä, ottamalla vastuuta omasta työnkuvastaan, sekä olemalla sopivasti joustava tietyissä työhön liittyvissä asioissa...


Ja joustamalla palkassa


Toki, jos vaan se palkka joustaa ylöspäin kun on hyvä työntekijä...


Minä sain ensimmäisen työpaikkani eräässä uuneja valmistavassa firmassa kivityöntekijänä tekemällä työtä alihintaan.


Kysymys kuuluu: nousiko sun palkka missään vaiheessa normitasolle, vai käyttikö firma sua vain hyväksi?

Itse muistan 80-luvulta ja 90-luvulta esim. kesätyöpaikoissa ja muissa hieman pidemmissä pesteissä, että opiskelijallekin maksettiin TESsin mukainen pohjapalkka kesäduuneista sun muista...

#31 kirjoitettu 16.01.2024 18:36

IT kirjoitti:
samiviinik kirjoitti:
IT kirjoitti:
samiviinik kirjoitti:
IT kirjoitti:
Työelämässä pärjää parhaiten kovalla työllä, ottamalla vastuuta omasta työnkuvastaan, sekä olemalla sopivasti joustava tietyissä työhön liittyvissä asioissa...


Ja joustamalla palkassa


Toki, jos vaan se palkka joustaa ylöspäin kun on hyvä työntekijä...


Minä sain ensimmäisen työpaikkani eräässä uuneja valmistavassa firmassa kivityöntekijänä tekemällä työtä alihintaan.


Kysymys kuuluu: nousiko sun palkka missään vaiheessa normitasolle, vai käyttikö firma sua vain hyväksi?

Itse muistan 80-luvulta ja 90-luvulta esim. kesätyöpaikoissa ja muissa hieman pidemmissä pesteissä, että opiskelijallekin maksettiin TESsin mukainen pohjapalkka kesäduuneista sun muista...


Ei noussut, hyväksikäyttöähän se oli. Nostettiin se 8€/h ansioksi, mutta käsittääkseni olisi pitänyt olla yli kympin tuntipalkka. Irtisanoin itseni tästä ja lähdin muualle sekoilee..

#32 kirjoitettu 16.01.2024 19:26

samiviinik kirjoitti:
IT kirjoitti:
samiviinik kirjoitti:
IT kirjoitti:
samiviinik kirjoitti:
IT kirjoitti:
Työelämässä pärjää parhaiten kovalla työllä, ottamalla vastuuta omasta työnkuvastaan, sekä olemalla sopivasti joustava tietyissä työhön liittyvissä asioissa...


Ja joustamalla palkassa


Toki, jos vaan se palkka joustaa ylöspäin kun on hyvä työntekijä...


Minä sain ensimmäisen työpaikkani eräässä uuneja valmistavassa firmassa kivityöntekijänä tekemällä työtä alihintaan.


Kysymys kuuluu: nousiko sun palkka missään vaiheessa normitasolle, vai käyttikö firma sua vain hyväksi?

Itse muistan 80-luvulta ja 90-luvulta esim. kesätyöpaikoissa ja muissa hieman pidemmissä pesteissä, että opiskelijallekin maksettiin TESsin mukainen pohjapalkka kesäduuneista sun muista...


Ei noussut, hyväksikäyttöähän se oli. Nostettiin se 8€/h ansioksi, mutta käsittääkseni olisi pitänyt olla yli kympin tuntipalkka. Irtisanoin itseni tästä ja lähdin muualle sekoilee..


Oikean ratkaisun teit...

Mitäpäs muuten kivityöntekijän homma piti sisällään? Oliko homma jonkinlaista kivien sahausta oikeisiin mittoihin, vai mitä? Raskasta hommaa varmaankin, josta olisi kuulunut saada reilu palkka...

#33 kirjoitettu 16.01.2024 19:31

IT kirjoitti:
samiviinik kirjoitti:
IT kirjoitti:
samiviinik kirjoitti:
IT kirjoitti:
Työelämässä pärjää parhaiten kovalla työllä, ottamalla vastuuta omasta työnkuvastaan, sekä olemalla sopivasti joustava tietyissä työhön liittyvissä asioissa...


Ja joustamalla palkassa


Toki, jos vaan se palkka joustaa ylöspäin kun on hyvä työntekijä...


Minä sain ensimmäisen työpaikkani eräässä uuneja valmistavassa firmassa kivityöntekijänä tekemällä työtä alihintaan.


Kysymys kuuluu: nousiko sun palkka missään vaiheessa normitasolle, vai käyttikö firma sua vain hyväksi?

Itse muistan 80-luvulta ja 90-luvulta esim. kesätyöpaikoissa ja muissa hieman pidemmissä pesteissä, että opiskelijallekin maksettiin TESsin mukainen pohjapalkka kesäduuneista sun muista...


Kaikki ne työpaikat joissa olen ollut maksoivat kesäduunareillekin TES:stä löytyvän palkan. Tosin en koskaan ollut kuin vähintään keskisuurissa yrityksissä, joissa lienee keskimääräistä parempi käytäntö.

#34 kirjoitettu 16.01.2024 19:46

IT kirjoitti:
samiviinik kirjoitti:
IT kirjoitti:
samiviinik kirjoitti:
IT kirjoitti:
samiviinik kirjoitti:
IT kirjoitti:
Työelämässä pärjää parhaiten kovalla työllä, ottamalla vastuuta omasta työnkuvastaan, sekä olemalla sopivasti joustava tietyissä työhön liittyvissä asioissa...


Ja joustamalla palkassa


Toki, jos vaan se palkka joustaa ylöspäin kun on hyvä työntekijä...


Minä sain ensimmäisen työpaikkani eräässä uuneja valmistavassa firmassa kivityöntekijänä tekemällä työtä alihintaan.


Kysymys kuuluu: nousiko sun palkka missään vaiheessa normitasolle, vai käyttikö firma sua vain hyväksi?

Itse muistan 80-luvulta ja 90-luvulta esim. kesätyöpaikoissa ja muissa hieman pidemmissä pesteissä, että opiskelijallekin maksettiin TESsin mukainen pohjapalkka kesäduuneista sun muista...


Ei noussut, hyväksikäyttöähän se oli. Nostettiin se 8€/h ansioksi, mutta käsittääkseni olisi pitänyt olla yli kympin tuntipalkka. Irtisanoin itseni tästä ja lähdin muualle sekoilee..


Oikean ratkaisun teit...

Mitäpäs muuten kivityöntekijän homma piti sisällään? Oliko homma jonkinlaista kivien sahausta oikeisiin mittoihin, vai mitä? Raskasta hommaa varmaankin, josta olisi kuulunut saada reilu palkka...


Joo, kivien sahausta ja hiontaa oli minun pääasiallinen hommani. Onhan se raskasta, varmaan usemapi tonni kiveä päivän aikana kulki käsien läpi, mutta kyllä siihen tottui.

#35 kirjoitettu 16.01.2024 20:44

samiviinik kirjoitti:
IT kirjoitti:
samiviinik kirjoitti:
IT kirjoitti:
samiviinik kirjoitti:
IT kirjoitti:
samiviinik kirjoitti:
IT kirjoitti:
Työelämässä pärjää parhaiten kovalla työllä, ottamalla vastuuta omasta työnkuvastaan, sekä olemalla sopivasti joustava tietyissä työhön liittyvissä asioissa...


Ja joustamalla palkassa


Toki, jos vaan se palkka joustaa ylöspäin kun on hyvä työntekijä...


Minä sain ensimmäisen työpaikkani eräässä uuneja valmistavassa firmassa kivityöntekijänä tekemällä työtä alihintaan.


Kysymys kuuluu: nousiko sun palkka missään vaiheessa normitasolle, vai käyttikö firma sua vain hyväksi?

Itse muistan 80-luvulta ja 90-luvulta esim. kesätyöpaikoissa ja muissa hieman pidemmissä pesteissä, että opiskelijallekin maksettiin TESsin mukainen pohjapalkka kesäduuneista sun muista...


Ei noussut, hyväksikäyttöähän se oli. Nostettiin se 8€/h ansioksi, mutta käsittääkseni olisi pitänyt olla yli kympin tuntipalkka. Irtisanoin itseni tästä ja lähdin muualle sekoilee..


Oikean ratkaisun teit...

Mitäpäs muuten kivityöntekijän homma piti sisällään? Oliko homma jonkinlaista kivien sahausta oikeisiin mittoihin, vai mitä? Raskasta hommaa varmaankin, josta olisi kuulunut saada reilu palkka...


Joo, kivien sahausta ja hiontaa oli minun pääasiallinen hommani. Onhan se raskasta, varmaan usemapi tonni kiveä päivän aikana kulki käsien läpi, mutta kyllä siihen tottui.


Joo, mäkin olin joskus aikoinaan jonkin aikaa yhden ison tukkuliikkeen varastolla hommissa, missä kerättiin hevi tuotteita ja rasvoja sekä sen sellaisia trukin lavoille... 8 tuntisessa vuorossa tuli helposti lempattua 6-9 tuhatta kiloa laatikoita lavoille, ja jos teki tuplavuoron eli 16 tuntisen päivän niin sitten tuon voi kertoa kahdella...

Pääasiassa nuorten miesten hommaahan tuo siellä oli... Mutta kyllä tohonkin tottui aika pian...