Mikseri.net

☰

Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja

Liity käyttäjäksi Kirjaudu sisään

Ladataan

Vastaa Aloita uusi keskustelu

Kirjoittaja	Vuorovaikutus
IT IT Resurrected 13578 viestiä	#1 kirjoitettu 12.06.2023 18:02 Vuorovaikutus Aloitetaanpa tällainen keskustelu (tai yksinpuhelu?) vaihteeksi... Aiheena siis ihmisten välinen vuorovaikutus... Jos psykologia tutkii yksilöä, niin sosiologian voi katsoa tutkivan vuorovaikutusta sekä yksilön ja yhteisön suhdetta... Ja ketjun pohjustamiseksi esitän seuraavan kysymyksen: kuinka järjestynyt yhteiskunta on mahdollinen, kun se koostuu joukosta egoisteja joilla on omat halut, edut, tavoitteet, motiivit, päämäärät, jne.? Ja mahdollisia vastauksia tähän on ainakin kolme: 1) Pakkokeinojen käyttö (Thomas Hobbes) 2) Sosialisaatio ja normien vapaaehtoinen sisäistäminen (Talcott Parsons) 3) Konformisuus eli ryhmän aiheuttama paine (sosiaalipsykologia) Pakkokeinojen käyttö perustuu pakottamiseen ja pakkovaltaan... Sosialisaatio johtaa siihen, että yksilö noudattaa normeja vapaaehtoisesti... Ja konformisuus taas on sosiaalipsykologian käsite, jolla tarkoitetaan yksilön mukautumista enemmistön mielipiteeseen, arvoihin taikka käyttäytymiseen... Wiki: Konformisuus Wiki: Asch conformity experiments Sanotaan tähän loppuun vielä, että sosiaalinen järjestys vuorovaikutuksessa perustuu pitkälti niille molemminpuolisille odotuksille, joita yksilöillä on koskien vuorovaikutusta... Yksilöt eivät tietenkään aina toimi siten, että heidän toimintansa vastaisi toisen osapuolen odotuksia vuorovaikutustilanteissa, mutta käytännössä siis pakkokeinot, sosialisaatio ja konformisuus ovat sellaisia asioita, jota tuppaavat saamaan yksilöt ruotuun, joko sitten hyvällä taikka pahalla... ¤¤¤ Mutta joo, tuossa vain yksi näkökulma aiheeseen... Toinen näkökulma voisi olla se, että kuinka ihmiset tulkitsevat erilaisia tilanteita ja ymmärtävät toisiaan? Eli jos se sosiologinen pohdinta tuntuu vaikealta, niin tässä ketjussa saa toki jokainen pohtia vapaamminkin sitä omaa kokemusmaailmaansa: eli kuinka itse kokee sosiaalisen vuorovaikutuksen? Onko ihmisten kanssa toimeen tuleminen helppoa taikka vaikeaa? Tai sitten voi pohtia sitä, että onko omassa elämässään joutunut pakkokeinojen kohteeksi rikottuaan yhteiskunnan sääntöjä? Tai oletko huomannut omassa sosialisaatiossasi jotakin sellaista, jonka perusteella huomaat että omat arvosi ovat ristiriidassa muun yhteiskunnan kanssa? Tai oletko koskaan huomannut kuinka ryhmän paine on saanut sinut kenties hyväksymään jotakin sellaista, jota et hetki sitten vielä ajatellut mahdolliseksi?
^	Vastaa Lainaa

IT IT Resurrected 13578 viestiä	#2 kirjoitettu 13.06.2023 21:55 Otetaanpa uutta näkökulmaa aiheeseen... Eli nyt pohdiskellaan sitä mitä "toimijuus" tarkoittaa... Tuossa linkki englannin kieliseen Wikipediaan, jossa artikkeli aiheesta: Wiki: Agency (Sociology) Lähdetään siitä, että toimijuus tarkoittaa seuraavaa: - Kyky tehdä valintoja ja muodostaa päämääriä... - Kyky toimia reaalimaailmassa näiden valintojen ja päämäärien perusteella... Tuon perusteella voisi erotella kolme eri toimijuuden astetta: 1) Riippumaton toimija - Tällainen toimija on täysi toimija yllä mainitun määritelmän puitteissa, ja kykenee tekemään itsenäisiä päätöksiä ja toimeenpanemaan ne... 2) Keskinäisriippuva toimija - Keskinäisriippuvuus tarkoittaa sitä, että esim. kaksi toimijaa on kumpikin riippuvaisia toisistaan... Esimerkki tällaisesta voisi olla vaikkapa tasa-arvoinen pariskunta, jossa perheen päätöksistä neuvotellaan... 3) Riippuvainen toimija - Tällainen toimija ei ole täysi toimija yllä kuvatun määritelmän mukaan, koska ei kykene itsenäisesti muodostamaan päämääriään, ja toimimaan niiden perusteella... Naisten asema varsinkin patriarkaalisissa kulttuureissa, joissa mies on selvä perheen pää ja elättäjä, on tällainen... Myös lapset ovat riippuvia toimijoita, taikka vaikkapa vankilassa istuvat rikolliset... Mutta joo... Tällaista näkökulmaa tällä kertaa... Ja nuo kolme toimijuuden muotoa ovat enemmänkin jatkumoa, ja ihmiset ovat eri asteisesti toimijoita erilaisissa tilanteissa... Kukaan ei ole täysin riippumaton ja itsenäinen koko aikaa... Lopultahan näihin asioihin vaikuttaa myös yhteiskunnassa vallitsevat valtasuhteet... Kun ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään, niin sosiaalisilla positioilla on merkitystä, koska valta on hyvin pitkälti institutionalisoitunut niihin... Ajatellaan vaikkapa lääkärin ja potilaan suhdetta... Se ei ole missään muodossa tasa-arvoinen, vaan tässä vuorovaikutuksessa lääkäri on itsenäinen toimija ja potilas riippuva toimija mitä tulee potilaan sairauden hoitamiseen... (Olkoonkin että nykyään moni rupeaa neuvottelemaan hoidostaan lääkärien kanssa, ja silloin suhdetta kuvaa enemmänkin keskinäisriippuvuus)... Mutta jokainen voi pohtia tykönään omaa toimijuuttaan... Millaisissa tilanteissa itse olet riippumaton taikka riippuvainen? Entä keskinäisriippuva, jossa olet mukana päättämässä muttet täysin itsenäisesti?
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13578 viestiä	#3 kirjoitettu 14.06.2023 04:52 IT kirjoitti: Jos psykologia tutkii yksilöä, niin sosiologian voi katsoa tutkivan vuorovaikutusta sekä yksilön ja yhteisön suhdetta... Eli mikä on yksilön ja yhteiskunnan suhde? Toisaalta ei ole olemassa kuin yksilöitä, heidän toimintaansa sekä vuorovaikutusta... Toisaalta tämä yksilöiden vuorovaikutus ja toiminta noudattaa tiettyjä muotokaavoja (patterns), ja on sanottu että yksilöt kohtaavat ulkoisen objektiivisen sosiaalisen todellisuuden, jota eivät pysty muuttamaan... Se perenniaalinen kysymys sosiologiassa kuuluu: mikä on tämän ulkoisen objektiivisen todellisuuden ontologinen status? Metodologinen individualismi lähtee siitä, että vain yksilöt voivat olla kausaalisessa suhteessa ympäristöönsä... Mutta mikä on näiden yksilöiden toiminnan ja vuorovaikutuksen tuloksena syntyneiden rakenteiden (muotokaavat, patterns) status? Vaikuttavatko ne ulkoapäin yksilöiden käyttäytymiseen? Itse olen tullut siihen lopputulokseen, että nämä rakenteet ovat toiminnan muotokaavoina olemassa kyllä... Ne ovat sen vuorovaikutuksen muoto... Mutta nämä muodot eivät ole sosiaalisia toimijoita, joilla olisi päämäärät ja kyky toimia... Tällöin ne eivät toimi myöskään kausaalisesti... Vain yksilöt ovat siis kausaalisessa suhteessa ympäristönsä kanssa... Silti, yksilöt kohtaavat ulkoisen objektiivisen todellisuuden, joka on joskus hyvinkin rajoittava ja toisinaan vähemmän rajoittava... Mitä strukturoidumpi vuorovaikutus on, eli mitä yksityiskohtaisemmat säännöt sille on, niin sitä enemmän tuo ulkoinen todellisuus rajoittaa yksilön toimintaa... Ostettaessa bussilippua noudattaa vuorovaikutus tiukkoja muotoja, mutta vapaamuotoinen keskustelu naapurin kanssa on avoin lopputulemaltaan... Silti, se mikä rajoittaa yksilöiden toiminnan vapautta vaikkapa bussilippua ostettaessa ei ole se rakenne (toiminnan muotokaava, pattern) vaan se toinen toimija ja yksilö, elikkä se bussikuski... Jos ei ole rahaa maksaa lippua, niin kyytiin ei pääse... Tuo on se objektiivinen todellisuus, jonka yksilö kohtaa... Se muodostuu siitä mitä muut yksilöt sen vuorovaikutuksen puitteissa tekevät... Ja tätä objektiivista todellisuutta ei kukaan yksittäinen yksilö voi yksipuolisesti muuttaa... Institutionaalinen muutos rakenteiden ja muotokaavojen tasolla edellyttää joko lainsäädännöllisiä muutoksia taikka muutoksia yksilöiden asenteiden, arvojen ja odotusten tasolla... Ja toisaalta voi sanoa, että tuo objektiivinen todellisuus muodostuu yksilöiden tilannekohtaisista subjektiivisista tulkinnoista, joidenka perusteella yksilöt tilanteessa toimivat... Nuo vuorovaikutukseen liittyvät rakenteet (toiminnan muotokaavat) siis muodostuvat yksilöiden toiminnan pohjalta... ¤¤¤ Eli siinä joitakin mietteitä yksilön ja yhteiskunnan sekä toisaalta toimijoiden ja rakenteiden suhteista... Tästä aiheesta on sosiologiassa väännetty kättä vuosikymmeniä, ja lopullista totuutta ei ole löytänyt kukaan... En väitä itsekään omaavani kristallipalloa, joka osaisi kertoa sen "absoluuttisen totuuden", mutta yllä oleva luonnehdinta kuvaa oman ajatteluni tilaa tällä hetkellä... Sitä kuvastaa tietynlainen metodologinen individualismi lähtökohtana, mutta hyväksyn myös "rakenteiden" olemassaolon tietyin varauksin, mutta kuitenkin niin että niitä voidaan käyttää hyväksi analyyttisinä työkaluina...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13578 viestiä	#4 kirjoitettu 14.06.2023 09:23 Edellinen kommentti pohti yksilön ja yhteisön suhdetta siltä kantilta, että mikä on se objektiivinen todellisuus, jonka yksilö kohtaa... Totesin, että objektiivinen todellisuus on olemassa, mutta se mikä rajoittaa yksilöä ei ole sen toiminnan rakenne (pattern) eli muoto vaan ne toiset yksilöt, jotka myös vuorovaikuttavat sen rakenteen puitteissa... Mutta näitä mahdollisia yksilöön vaikuttavia asioita on useita, ja seuraavassa lyhyt luonnehdinta kustakin: 1) Yksilön omaan itseensä kohdistamat odotukset... 2) Yksilön muihin kohdistamat odotukset... Nuo ovat siis tekijöitä, jotka toimivat yksilön subjektiivisella tasolla... 3) Muiden yksilöiden käytösvastineet... 4) Materiaaliset distribuutiot (sukupuoli, tulonjako, etninen tausta, resurssit...) Nuo ovat siis niitä objektiivisia tekijöitä, jotka yksilö kohtaa ulkoisessa maailmassaan... 5) Vuorovaikuttavien yksilöiden välinen suhde (suhteen laatu, historia, jne...)... Tämä tekijä vaikuttaa vuorovaikutukseen monellakin tapaa... Jos vuorovaikuttavilla yksilöillä on olemassa jo keskinäinen historia, niin aiemmat vuorovaikutuskerrat vaikuttavat myös nykyisyyteen... Ovatko henkilöt kenties ystäviä, kilpailijoita, vaiko täysin tuntemattomia toisilleen... Sen verran vielä on sanottava, että kohtien 1) ja 2) odotukset ovat pääasiassa niitä institutionaalisia rooliodotuksia, joidenka puitteissa yksilöillä on oikeuksia ja velvollisuuksia... Mutta näitä odotuksia ovat myös yleisemminkin erilaiset säännöt ja normit, joita edellytetään noudatettavan... Kohdat 3) ja 4) edustavat taasen sitä mitä on yleisesti pidetty rakenteellisina seikkoina... Materiaaliset distribuutiot vaikuttavat yleensä joko suoraan taikka epäsuorasti yksilöiden käyttäytymiseen... Ja kohdan 3) käytösvastineet tarkoittavat siis sosiaalisten rakenteiden puitteissa toimivien yksilöiden käyttäytymistä reaktioina toisten yksilöiden käyttäytymiseen... Kuten sanottu, katson ettei rakenteet eli toiminnan muodot sinällään rajoita yksilöiden käyttäytymistä, vaan se rajoittava tekijä ovat näiden rakenteiden puitteissa toimivat toiset yksilöt... Jos ajatellaan vuorovaikutustilannetta ja sitä sen muotoa eli rakennetta, niin useimmissa vuorovaikutustilanteissa yksilöillä on mahdollisuus rikkoa normeja ja sääntöjä niin halutessaan... Se mikä useimmiten estää yksilöitä rikkomasta normeja on se, että yksilöt tietävät kohtaavansa negatiivisia sanktioita eli negatiivista itseensä kohdistuvaa toimintaa toisten yksilöiden puolelta, mikäli näitä normeja rikkovat... Ja tuo kohdan 5) esiin nostama yksilöiden välinen suhde on aivan liian aliteoretisoitu sosiologiassa... Itse katson, että vuorovaikuttavien yksilöiden aiempi suhde sanelee useimmiten hyvinkin pitkälle sen sävyn, jolla se vuorovaikutus tapahtuu...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13578 viestiä	#5 kirjoitettu 14.06.2023 18:18 Edellisessä kommentissani pohdiskelin sitä, että mitkä tekijät vaikuttavat yksilöiden toimintaan vuorovaikutustilanteissa ja rajoittavat sitä? Tässä kommentissa pohdiskelen sitä, että kuinka tuo sosiaalinen maailma muodostuu ja tuotetaan... Esimerkkinä tässä on strukturoidumpi vuorovaikutus sen vapaamman keskustelun sijaan, jotenka analyysi ottaa kohteekseen sosiaaliset instituutiot ja rakenteet... Kuinka siis nuo vuorovaikutuksen rakenteet eli muotokaavat (patterns) muodostuvat? Jos ensinnäkin lähdetään siitä, että instituutioita ja makrotasoa voidaan kuvata (sosiologien toimesta) institutionaalisen rakenteen termiä käyttäen... Tällöin institutionaalinen rakenne koostuu positioista (lääkäri, sähkömies, isä, rakastajatar, jne...) ja näihin positioihin liittyvistä rooleista, eli oikeuksista ja velvollisuuksista, sekä tietysti valtasuhteista... Mutta tuo on vain analyysin apuväline, jolla ei ole olemassaoloa reaalimaailmassa... Käytännössä yksilöt oppivat rooleihin ja positioihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä valtasuhteet osana kasvu- ja sosialisaatioprosessia, joka alkaa lapsuudessa, ja joka ei tietyllä tavalla lopu koskaan, koska vanhetessakin on omaksuttava uusia rooleja ja velvollisuuksia... Käytännössä yksilöillä saattaa olla aika hämäräkin kuva niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, ja psykologisella tasolla nämä instituutiot (taikka niiden "piirustukset") ovat tallentuneina yksilöiden mielissä vuorovaikutukseen liittyvissä odotuksissa sekä sisäistetyissä säännöissä ja normeissa... Lopulta yksilöt tulkitsevat eri tilanteissa sen mitä heiltä ja muilta odotetaan, sekä sen mitkä ovat tilanteessa sovellettavat säännöt ja normit, sekä ne oikeudet ja velvollisuudet, joita hänellä on... Tämän tulkinnan perusteella yksilöt sitten toimivat, ja näin vuorovaikuttaessaan luovat ne sosiaalisen todellisuuden rakenteet eli muotokaavat (patterns)... Puhumme siis sellaisista rakenteista ja vuorovaikutuksen muodoista kuin vaikkapa bussiin kyytiin astuminen ja lipun osto, kaupan kassajonossa toimiminen, jne... Nämä ovat suht strukturoituja vuorovaikutuksen muotoja verrattuna esim. vapaamuotoiseen keskusteluun aviopuolisoiden kesken... Ja tämä institutionaalinen analyysi sopii hyvin tällaisiin tilanteisiin... Vähemmän strukturoiduissa vuorovaikutuksen muodoissa kuten aviopuolisoiden keskustelussa niin näillä institutionaalisilla tekijöillä on vähemmän merkitystä... Sen sijaan keskeiselle sijalle nousee kommunikaatio sekä merkitysten tulkinnat... Myös se vuorovaikutustilanne eli konteksti vaikuttaa siihen tulkintaan... Mutta joo, näistäkin asioista ovat sosiologit vääntäneet kättä vuosikymmeniä pääsemättä lopulliseen yhteisymmärrykseen... Yllä oleva luonnehdinta on vain oma käsitykseni mistä asiassa noin niinkuin suurin piirtein voisi olla kyse... Toki tulkintaani vaikuttaa se käsitteellinen kokonaisuus, eli näkövinkkeli, josta asioita tarkastelen... Toisenlaisesta näkövinkkelistä katsottuna nämä asiatkin näyttäisivät erilaisilta...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13578 viestiä	#6 kirjoitettu 15.06.2023 20:55 Yksi mielenkiintoinen vuorovaikutuksen muoto on kollektiivinen toiminta... Kollektiivisia toimijoita ovat mm.: - Valtiot - Yritykset - Armeijat - Erilaiset järjestöt - Ylipäänsä organisaatiot Terminologiaa: ¤ Toimija (actor) - Kykenee toimimaan eli tekemään asioita ¤ Agentti (agent) - Kykenee toimimaan eli tekemään asioita - Kykenee tekemään valintoja ja muodostamaan päämääriä Jos ajatellaan vaikkapa armeijaa kollektiivisena toimijana ja agenttina, niin se kykenee tekemään valintoja ja muodostamaan päämääriä, sekä toimimaan näiden päämäärien saavuttamiseksi... Armeijaa luonnehtii myös se, että se on agentti jonka puitteissa toimii muita agentteja ja toimijoita... Nämä muut agentit ja toimijat ovat yksilöitä... Eli loppupeleissä armeijakin koostuu yksilöistä, jotka pystyvät tekemään päätöksiä ja muodostamaan päämääriä eri komentoportaan tasoilla, ja toimimaan näiden päätösten ja päämäärien saavuttamiseksi... Mutta mikä on noiden armeijan muodostavien yksilöiden status? Monesti esim. sanotaan, että verovirkailijat, virkamiehet taikka sotilaat ovat valtion "edustajia" (representative), mutta omassa ajattelussani lähden siitä, että nämä eivät ole mitään edustajia, vaan ne "ovat se valtio taikka armeija"... Armeija on siis yhtä kuin ne yksilöt, jotka sen muodostavat... Tätä voisi kuvata sillä, että tällaiset kollektiiviset toimijat ovat "monista toimijoista koostuvia agentteja", jotka toimivat eri asteisesti organisaation päämäärien saavuttamiseksi... Tämä myös tarkoittaa sitä, että nämä "monista toimijoista koostuvat agentit" ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa... Ajatellaan vaikkapa firmaa... Se firma koostuu siis kaikista sen työntekijöistä... Ja nämä yksilöt ovat eri asteisesti tekemisissä sen firman ympäristön kanssa... Johtajat tapaavat muiden yhtiöiden johtoa, mediaa, rahoittajia, ynnä muita tämän kaltaisia sidosryhmiä... Mutta myös muut organisaation tasot vuorovaikuttavat ympäristön kanssa: markkinointi, postitus, tavaran lähetys ja vastaanotto, jne... Monesti sosiologit pitävät tällaisia kollektiivisia toimijoita "makrotason ilmiöinä", mutta kuten yllä olevasta voi huomata, niin lopulta se organisaatio koostuu yksilöistä, vaikkei kaikki yksilöt olekaan face-to-face vuorovaikutuksessa keskenään... Mutta se mikä tätä vuorovaikutusta näiden eri yksilöiden välillä määrittelee, on siis tuo "monista toimijoista koostuvan agentin" todellisuus... Nämä yksilöt ovat eri asteisesti kaikki toimijoita tai agentteja tuon kollektiivisen toimijan puitteissa, ja toimivat saman päämäärän eteen, joka antaa tuolle toiminnalle ja vuorovaikutukselle muodon... Mutta siis, lähden siitä että firman markkinointihenkilö ei ole "firman edustaja" vaan "hän on se firma"... Tämä siis sosiaalisessa mielessä... Kun tuo firma "riisutaan" rakennuksista ja koneista ja laitteista, niin mitä jää jäljelle? Ihmiset! Ja nämä ihmiset ovat se firma... Joku linja-autoliikennettä harrastava firma, siis on sellainen että sillä ei ole tiettyä maantieteellistä lokaatiota... Ei, vaan se firma elää ja levittäytyy maantieteellisesti sinne minne ne bussitkin ja bussikuskit kulkevat... Ja bussikuskit eivät siis ole sen firman "edustajia" vaan he ovat se firma ihan yhtä lailla kuin siellä pääkonttorilla työtään tekevä firman johto, taikka varikon asentajat...
^	Vastaa Lainaa

Vastaa Aloita uusi keskustelu

Showcase

Viimein lähdin pois (Feat. Miira)
Jyrkimmät Mahalaskut
2 kommenttia

Kappaleesi tähän?