Mikseri.net

#42 kirjoitettu 16.05.2021 20:13

urpoarpo kirjoitti:
Tietääkö kukaan, miksi maailman parhaimpiin biisintekijöihin kuuluvat Paul McCartney, John Lennon ja monet muut hyvät biisinikkarit eivät ole halunneet opiskella / käyttää nuotteja? Ovatko he jossain haastattelussa perustelleet päätöstään? Päätöksestähän siinä on kyse, koska äly heillä kyllä olisi hyvin riittänyt syvällisenkin musiikinteorian opiskeluun.


Mielenkiintoinen kysymys. Minulla on hyllyssä pari bändiä käsittelevää teosta, joten voi olla että joskus törmään asiaan. Poikeukselliset lahjat näyttelevät varmasti merkittävää osaa asiassa: jos onnistut pääsemään tähdeksi, niin moni asia hoituu vaikka itse ei sitä hoitaisikaan.

Eihän Beatleseilla siihen ollut tarvetta kun heillä oli viides Beatle George Martin hoitelemassa nuo hommat. Kovin olisi ollut kivinen tie, jos taustalla hääriville isoillekin bändeille ja tukimuusikoille olisi pitänyt yksitellen opettaa jokainen stemma mitä kenenkin piti kulloinkin soittaa.

Toisaalta asia on niinkin, ettei esim. Jon Lordin klassisesta koulutuksesta ja pahvienlukutaidosta ollut Purplelle ainakaan sellaista haittaa, että se olisi kuulunut levyillä vaan ihan päinvastoin. Ihan samaa voi sanoa Keith Emersonista (Nice ja ELP).

Tästähän on väännetty ennenkin. On tyyppejä, jotka pärjäävät vaikka eivät osaa, mutta on ihan yhtä lailla tyyppejä jotka osaavat ja pärjäävät yhtä hyvin ... muussakin kuin siinä tutussa omassa bändissä. Studio-sessio-muusikkona tie on joka tapauksessa äkkiä pystyssä jos nuottien ja sovitusten lukutaitoa ei ole.

Kyllähän tästäkin langasta ilmenee pientä ongelmaa siinä, että asioista puhutaan eri tavoin ja eri termein.

#43 kirjoitettu 16.05.2021 20:31

aRt074 kirjoitti:


peruskauraa se toki onkin. Mutta jos otetaan vaikkapa siinä poistetussa aloitusviestissä (muistaakseni) mainittu Gunnareiden 'Sweet Child O' Mine'. En muista mistä se oli tarkoitettu esimerkiksi, mutta tavallaan se on tässä mielenkiintoinen kun

Tuossa melodiassa on kuitenkin melkoinen ero siihen miten IT-biisi noilla soinnuilla todennäköisesti menisi, eli perustana olisi se pohjanuotti tai kvintti joka soinnulla joka sitten hakisi tukea sieltä alennetusta.

Sellaisen vinkin kuitenkin heitän että seuraavan kerran kun soittelet niiden valmiiden biisien tai uusien sointukulkujen mukana kitaraa niin sinne voisi kokeilla heitellä rautalankatyyliin uusia melodioita kitaralla sekaan ja hakea uudentyyppisiä melodioita mitkä kenties toimivat, ja sitten kehitellä laulumelodioita niiden mukaan.


Se gunnareiden piisiesimerkki oli muistaakseni jostakin nettisivuston artikkelista, joka käsitteli sitä kuinka monien tunnettujenkin piisien melodiat pyörivät usein sointujen sointusävelien ympärillä... Nyt en enää tarkemmin tätä muista...

Mutta olet varmastikin oikeassa, että jos mä tekisin melodian laululle tohon piisiin, niin se kuulostaisi erilaiselta kuin "Akseli Ruusun" tekemä melodia...

Ja kiitti vinkistä... Pitänee joskus kokeilla tuota melodian luomista kitaralla laulua varten, vaikka aika usein mulla jonkinlainen melodianpätkä piiseissä on introssa ollutkin... En kyllä lupaa että tulee valmista...

#44 kirjoitettu 16.05.2021 20:41

veikko-antero kirjoitti:

No eipä ole mullakaan mitään musiikin opetusta taustalla. Mut mulla on hyvä ja (erittäin pitkäpinnainen) ystävä jolla on vankka musiikin teoriallinen(kin) osaaminen.

Soinnuthan hyvin pitkälti muodostuu terssipinoista... tämän kun mulle olis joku kertonut about 35 vuotta sitten niin olis ollut aika paljon helpompi hahmottaa niitä
Eli jos kelaat esim c-duuriasteikkoa...
otat pohjaksi c-sävelen
terssi ylös (2 askelta): e (3)
seuraava kaksi askelta: g (5)... tässä kohin on C-kolmisointu
2^: h (7) Cmaj7
2^: d (9) C9


No vaikkei sulla ole opetusta taustalla myöskään, niin aikas hyvin sulla näyttää olevan tota tietoutta... Itselläkin ruvennut tämä teoriapuoli jossakin määrin kiinnostamaan enemmän viime aikoina...

Noista terssipinoista vaan sen verran, että ymmärsinkö sut nyt väärin, mutta tein pikaisen taulukoinnin kaikista perus duuri- ja mollisoinnuista, ja mun mielestä nuo askeleet menee näin:
- Duurisoinnut (eka väli 2 askelta, toka väli 1,5 askelta)
- Mollisoinnut (eka väli 1,5 askelta, toka väli 2 askelta)

Näin ainaskin itse hahmotan nyt nuo soinnut kun sitä rupesin tämän sun kommentin tiimoilta funtsimaan...

Elikkä esimerkiksi C-duurisointu: C - E - G

C > E väli neljä puolisävelaskelta (2 kokoaskelta)
E > G väli kolme puolisävelaskelta (1,5 kokoaskelta)

Toki tätä käyttämällä kunkin soinnun nuotit löytyy helposti... Pitänee vielä funtsia tarkemmin kuinka nuo seiska ym. muut soinnut toimivat...

#45 kirjoitettu 16.05.2021 20:48 Muok:16.05.2021 20:51

IT kirjoitti:
veikko-antero kirjoitti:

No eipä ole mullakaan mitään musiikin opetusta taustalla. Mut mulla on hyvä ja (erittäin pitkäpinnainen) ystävä jolla on vankka musiikin teoriallinen(kin) osaaminen.

Soinnuthan hyvin pitkälti muodostuu terssipinoista... tämän kun mulle olis joku kertonut about 35 vuotta sitten niin olis ollut aika paljon helpompi hahmottaa niitä
Eli jos kelaat esim c-duuriasteikkoa...
otat pohjaksi c-sävelen
terssi ylös (2 askelta): e (3)
seuraava kaksi askelta: g (5)... tässä kohin on C-kolmisointu
2^: h (7) Cmaj7
2^: d (9) C9


No vaikkei sulla ole opetusta taustalla myöskään, niin aikas hyvin sulla näyttää olevan tota tietoutta... Itselläkin ruvennut tämä teoriapuoli jossakin määrin kiinnostamaan enemmän viime aikoina...

Noista terssipinoista vaan sen verran, että ymmärsinkö sut nyt väärin, mutta tein pikaisen taulukoinnin kaikista perus duuri- ja mollisoinnuista, ja mun mielestä nuo askeleet menee näin:
- Duurisoinnut (eka väli 2 askelta, toka väli 1,5 askelta)
- Mollisoinnut (eka väli 1,5 askelta, toka väli 2 askelta)

Näin ainaskin itse hahmotan nyt nuo soinnut kun sitä rupesin tämän sun kommentin tiimoilta funtsimaan...

Elikkä esimerkiksi C-duurisointu: C - E - G

C > E väli neljä puolisävelaskelta (2 kokoaskelta)
E > G väli kolme puolisävelaskelta (1,5 kokoaskelta)

Toki tätä käyttämällä kunkin soinnun nuotit löytyy helposti... Pitänee vielä funtsia tarkemmin kuinka nuo seiska ym. muut soinnut toimivat...


Ne ei oo puolisävelaskelia vaan askelia asteikossa...
c d e f g a h (c d e...)
-> c e g d h d...

veikko-antero muokkasi viestiä 20:48 16.05.2021
Ja vastaavasti rinnakkaismollissa...
a h c d e f g (a h c...)
a c e g h

#46 kirjoitettu 16.05.2021 21:08

Sit tietysti päästään "kielelliseen" ongelmaan mikä musiikin teoriassa on esim englannin kieleen verrattuna...
Suomen 'duuri' ja 'molli' on huomattavasti hankalammat hahmottaa kuin englannin 'major' ja 'minor'...
Majorista ymmärtää heti että joku nyt on 'iso' (terssi, seiska) ja minorista jotta nyt on 'pientä'

#47 kirjoitettu 16.05.2021 21:09 Muok:16.05.2021 21:09

veikko-antero kirjoitti:
Ne ei oo puolisävelaskelia vaan askelia asteikossa...
c d e f g a h (c d e...)
-> c e g d h d...

toki, mut IT:n puolisävelaskeltaktiikka toimii ihan yhtä lailla. pohjasävelestä +4 ja siitä +3 puolisävelaskelta niin tulee duurisointu, pohjasävelestä +3 ja siitä +4 ja tulee molli. asteikon sävelaskelina katottuna kaikki kolmisoinnut on +2 ja +2 (sointukäännökset pois lukien), joten se ei ehkä auta hahmottamaan duuria, mollia, ylinousevia ja muita kommervenkkeja ihan samaan tapaan.

#48 kirjoitettu 16.05.2021 21:13

veezay kirjoitti:
veikko-antero kirjoitti:
Ne ei oo puolisävelaskelia vaan askelia asteikossa...
c d e f g a h (c d e...)
-> c e g d h d...

toki, mut IT:n puolisävelaskeltaktiikka toimii ihan yhtä lailla. pohjasävelestä +4 ja siitä +3 puolisävelaskelta niin tulee duurisointu, pohjasävelestä +3 ja siitä +4 ja tulee molli. asteikon sävelaskelina katottuna kaikki kolmisoinnut on +2 ja +2 (sointukäännökset pois lukien), joten se ei ehkä auta hahmottamaan duuria, mollia, ylinousevia ja muita kommervenkkeja ihan samaan tapaan.


Toki, mut jos hommaa kelaa asteikkona ei tarvi laskeskella puolisävelaskeleita ja sama (suhteellinen) kaava toimii niin duuriin kuin molliinlin... ja samalla kaavalla saa rakennettya kaikki terssipinoon perustuvat laajatkin soinnut.

#49 kirjoitettu 16.05.2021 21:15

veikko-antero kirjoitti:
Toki, mut jos hommaa kelaa asteikkona ei tarvi laskeskella puolisävelaskeleita ja sama (suhteellinen) kaava toimii niin duuriin kuin molliinlin... ja samalla kaavalla saa rakennettya kaikki terssipinoon perustuvat laajatkin soinnut.

jos erilaiset asteikotkin tulee puoliksi uutena asiana niin ehkä ei olla ihan sillä tasolla vielä että toi riittäis.

#50 kirjoitettu 16.05.2021 21:25 Muok:16.05.2021 21:28

veikko-antero kirjoitti:


Ne ei oo puolisävelaskelia vaan askelia asteikossa...
c d e f g a h (c d e...)
-> c e g d h d...


Ok... Mutta tossahan pitää sitten tietää jokainen asteikko erikseen... Kun esim. D-duuriasteikko menee näin:

d, e, f#, g, a, b, c#

Toki tosta saa laskettua sun tavalla: d > f# > a > c# > e ...

¤¤¤
Mutta tossa on se ongelma että jos et tunne D-duuriasteikkoa ulkoa, niin niiden nuottien valitseminen on aikas työlästä...

Sen sijaan jos tunnet ne välit, joita duuri- ja molliasteikoissa käytetään, niin sulla on yksi geneerinen kartta, jonka avulla saat kaikkien noiden sointujen nuotit selville:

Esim. D-duuri ( 2 ja 1,5 kokosävelaskelta)
d > f# > a

Ja G-duuri:
g > b > d

Ja toisaalta mollisoinnut (1,5 ja 2 kokosävelaskelta)
D-molli:
d > f > a

Ja toisaalta tuo intervalli vitosnuotista seiskaan näyttäisi pitävän sisällään joko kolme taikka neljä puolisävelaskelta, elikkä 1,5 taikka 2 kokosävelaskelta, jolloinka:

Cmaj7 = c > e > g > b (Välit 2 > 1,5 > 2)
C7 = c > e > g > a# (Välit 2 > 1,5 > 1,5)


Näin itse ajattelisin tämän homman, jolloinka kun tuntee ja muistaa noiden välien paikat ja koot, niin saa kehiteltyä minkä tahansa soinnun nuotit hyvinkin nopsakkaa...

#51 kirjoitettu 16.05.2021 21:38

IT kirjoitti:
veikko-antero kirjoitti:


Ne ei oo puolisävelaskelia vaan askelia asteikossa...
c d e f g a h (c d e...)
-> c e g d h d...


Ok... Mutta tossahan pitää sitten tietää jokainen asteikko erikseen... Kun esim. D-duuriasteikko menee näin:

d, e, f#, g, a, b, c#

Toki tosta saa laskettua sun tavalla: d > f# > a > c# > e ...

¤¤¤
Mutta tossa on se ongelma että jos et tunne D-duuriasteikkoa ulkoa, niin niiden nuottien valitseminen on aikas työlästä...

Sen sijaan jos tunnet ne välit, joita duuri- ja molliasteikoissa käytetään, niin sulla on yksi geneerinen kartta, jonka avulla saat kaikkien noiden sointujen nuotit selville:

Esim. D-duuri ( 2 ja 1,5 kokosävelaskelta)
d > f# > a

Ja G-duuri:
g > b > d

Ja toisaalta mollisoinnut (1,5 ja 2 kokosävelaskelta)
D-molli:
d > f > a

Ja toisaalta tuo intervalli vitosnuotista seiskaan näyttäisi pitävän sisällään joko kolme taikka neljä puolisävelaskelta, elikkä kaksi kokosävelaskelta, jolloinka:

Cmaj7 = c > e > g > b (Välit 2 > 1,5 > 2)
C7 = c > e > g > a# (Välit 2 > 1,5 > 1,5)


Näin itse ajattelisin tämän homman, jolloinka kun tuntee ja muistaa noiden välien paikat ja koot, niin saa kehiteltyä minkä tahansa soinnun nuotit hyvinkin nopsakkaa...


No mä taas hahmotan asian niin että kun osaa soittaa kitaralla asteikon (molli. duuri, what ever) niin sitten sen voi soittaa mistä tahansa sävellajista, suhteellinen sormitus on aina sama.
Se mikä tietty kannattaa on se että opettelee skaalat mahdollisiman laajoina niin homma toimii suht autopilotilla kun käsi "tietää" mihin mennä valittua skaalaa soittaessa. Silloin "tietää" mikä soitettu ääni on suhteessa skaalan muihin ääniin eikä tarvi koko ajan miettiä mikä "nuotti" on kyseessä.

#52 kirjoitettu 16.05.2021 21:41

Taikka no joo... Saahan ne duuri- ja molliasteikotkin laskettua periaatteessa ihan samalla kaavalla, kunhan muistaa ne eri intervallit asteikon eri nuottien välissä...

Elikkä kyllähän tuo veikko-anteronkin kaava toimii ihan yhtä lailla...

Kaitpa kyse on sitten makuasiasta että mitä haluaa käyttää ja mistä lähtee liikkeelle, ja ihan mielenkiintoinen näkökulma tuo ajatus terssipinoista näin tällaisen mistään ymmärtämättömän maallikon näkökulmasta....

#53 kirjoitettu 16.05.2021 21:47

IT kirjoitti:
Taikka no joo... Saahan ne duuri- ja molliasteikotkin laskettua periaatteessa ihan samalla kaavalla, kunhan muistaa ne eri intervallit asteikon eri nuottien välissä...

Elikkä kyllähän tuo veikko-anteronkin kaava toimii ihan yhtä lailla...

Kaitpa kyse on sitten makuasiasta että mitä haluaa käyttää ja mistä lähtee liikkeelle, ja ihan mielenkiintoinen näkökulma tuo ajatus terssipinoista näin tällaisen mistään ymmärtämättömän maallikon näkökulmasta....


Tämäpä... jos olis tosiaan silloin joskus, kauan aikaa sitten, teininä tajunnut tuon terssipinohomman olis sointujen ja niiden muodostumisen hahmotus ollut aika paljon helpompaa.

#54 kirjoitettu 16.05.2021 21:49

veezay kirjoitti:


jos erilaiset asteikotkin tulee puoliksi uutena asiana niin ehkä ei olla ihan sillä tasolla vielä että toi riittäis.


Heh... Osui ja upposi!

Mutta ehkä mä vielä joskus opin nämäkin asiat tuntemaan edes sillain pintapuolisesti, että mistä on kyse...

#55 kirjoitettu 16.05.2021 22:27

urpoarpo kirjoitti:


Tietääkö kukaan, miksi maailman parhaimpiin biisintekijöihin kuuluvat Paul McCartney, John Lennon ja monet muut hyvät biisinikkarit eivät ole halunneet opiskella / käyttää nuotteja? Ovatko he jossain haastattelussa perustelleet päätöstään? Päätöksestähän siinä on kyse, koska äly heillä kyllä olisi hyvin riittänyt syvällisenkin musiikinteorian opiskeluun.


Tossa hyvä video ja analyysi siitä kuinka paljon Beatlesit tiesivät musiikin teoriaa:

How much music theory did The Beatles know?


Ja tossa lyhyt video muusikoista, jotka eivät osaa lukea nuotteja:

Famous musicians who can't read music


Heh... Ehkäpä mullakin on vielä jotakin toivoa...

#56 kirjoitettu 17.05.2021 06:47

Jatkanpa tätä yksinkertaisten melodioiden pohdintaa...


Tuossa siis piisi: AC/DC - Dirty Deeds Done Dirt Cheap

Tuossa piisissä näköjään koko kertsin laulumelodia menee niin, että lyriikan lauletut nuotit ovat joko soinnun perussäveliä taikka sitten seiskasäveliä...

Esim.
A5 sointu
Dirt (a) -y (g) deeds (a)
done (a) dirt (g) cheap (a)

E5 sointu
Dirt (e) -y (d) deeds (e)
done (e) dirt (d) cheap (e)

A5 sointu
Dirt (a) -y (g) deeds (a)
done (a) dirt (g) cheap (a)

E5 sointu
Dirt (e) -y (d) deeds (e) and (e) they're (d)
done (e) dirt (d) cheap (e)


En nyt halua verrata omaa ja AC/DC:n tuotantoa, mutta kyllähän tuosta nimenomaisesta piisistä tulee IT:n tapa tehdä melodioita mieleen... Siis että melodiassa käytetään soinnun perussäveltä (tai jotakin kolmesta sointusävelestä), ja sitten sitä vauhtia haetaan aina välillä yhtä nuottia alempaa...

#57 kirjoitettu 17.05.2021 07:25

urpoarpo kirjoitti:


Tietääkö kukaan, miksi maailman parhaimpiin biisintekijöihin kuuluvat Paul McCartney, John Lennon ja monet muut hyvät biisinikkarit eivät ole halunneet opiskella / käyttää nuotteja? Ovatko he jossain haastattelussa perustelleet päätöstään? Päätöksestähän siinä on kyse, koska äly heillä kyllä olisi hyvin riittänyt syvällisenkin musiikinteorian opiskeluun.


Tossa pari Paul McCartneyn haastattelua jossa hän valaisee asiaa ainakin pikkusen:

McCartney 1
McCartney 2

Tässä tokassa hän vastaa kysymykseen osaako hän lukea musiikkia, ja sitten heti perään mitä soittimia hän osaa soittaa...

Ja tossa hän mainitsee, että vaikka osaakin soittaa omaa musiikkiaan ja omia piisejään eri soittimilla, niin muiden artistien piisien kanssa on sitten vähän niin ja näin...

Itse tällaisena itseoppineena musiikintekijänä tuohon on helppo samaistua... Osaan soittaa omat juttuni, mutta se missä määrin pystyn soittamaan muiden tekemää musiikkia, niin se vaihtelee paljoltikin... Helppojen sointukulkujen piisit nyt tietty on mahdollista soittaa, mutta vaikeampi tavara?


Ja tossa poonusvideo: 10 Legendary Musicians Who Never Learned How to Read Music

#58 kirjoitettu 17.05.2021 07:32

Pohdiskelin tuossa aamutuimaan nuottienlukutaitoa ja jonkinmoista teoriatuntemusta mistä syystä päädyin seuraavaan päätelmään.

Nuottienlukutaito sinällään ei opeta ketään soittamaan omaa instrumenttiaan. Jos ei harjoittele fyysisesti, ei takuulla opi. Kolmihenkisessä rokkibändissä (tai vähän isommassakin) riittää kun osaa sanat ja soinnut koska biisit ja niiden yksityiskohdat lyödään kasaan treeneissä (tämän tiedän kokemuksesta). Jos singer/songwriter tekee musiikkia yksinään, sen voi tehdä ihan miten haluaa. Asia lienee selvä.

Nuottien kirjoittamisessa ja lukemisessa onkin itse asiassa kyse ihan jostain muusta eli kommunikaatiosta eikä juurikaan "soittamisesta" paitsi tapauksessa, jossa huonokorvainen soittaja (kuten minä) pystyy selvittämään hankalan osion kulun merkittävästi nopeammin pahveista kuin kuuntelemalla.

Se on tapa, jolla pystyy välittämään oman biisinsä kenelle tahansa; vaikkapa sellaisille henkilöille, jotka eivät ole koskaan biisiä kuulleetkaan. Tämänkin langan osalta on nähtävissä, ettei pelkkä biisin kuuleminen olekaan välttämättä lopullinen ratkaisu "ongelmaan". Kun on tarve analysoida biisiä syvällisemmin, täytyy olla joku ilmaisukeino jonka kaikki osallistujat ymmärtävät samalla tavalla.

Se on myös universaali kieli, joka ymmärretään samalla tavalla joka puolella maailmaa. Kotkalainen sinfoniaorkesteri voi huoletta pyytää tänne umpikiinalaisen sinfoniamuusikon ja homma hoituu satavarmasti siitä huolimatta vain siksi, että kaikki osaavat lukea pahveista miten biisi menee ja mitä kapellimestarin eleet tarkoittavat. Sama pätee ihan varmasti myös big bandiin, jossa nuotinlukutaidottomat muusikot ovat enemmän kuin harvinaisia.

Huononeeko hyvä puhuja siitä, että hän osaa kirjoittaa ja lukea? Enpä oikein jaksa uskoa vaan asia on päinvastoin: hänhän pystyy laventamaan omaa tietomääräänsä mistä tahansa asiasta ihan niin paljon kuin haluaa.

Huononeeko hyvä soittaja siitä, että osaa lukea nuotteja? Ei huonone eikä parane soittajana, mutta kommunikaatiokyky on laajempi. Itse asiassa en tunne tai tiedä ketään jonka soittamiseen nuottienlukutaito olisi vaikuttanut negatiivisesti. Huoli siitä, että nuottien lukemisen opiskeluun käytetty aika olisi jotenkin pois soittamisesta on hyvin turha: nuotit oppii lukemaan tyydyttävästi hyvin lyhyessä ajassa jos asiaan viitsii paneutua.

Voiko teoriaopiskelusta olla haittaa uralle? Kyllä voi jos hoitaa opintoja sibiksessä samaan aikaan kun oman bändin piti lähteä maailmankiertueelle joka jouduttiin perumaan.

Jos oma jälkikasvuni harkitsisi ammatimuusikon uraa minulla olisi heille kaksi ohjetta: opettele soittamaan erittäin hyvin ja opettele lukemaan nuotit kunnolla.

PS: Arto viittasi aiemmin Jack Brucen lausuntoon ja vähän epäili että kyse saattoi olla cooliudesta. Muistelen aikalaisena, että jossain kohtaa käytiin koulussakin väittelyitä siitä voiko koulutuksen saaneesta henkilöstä koskaan tulla rock-muusikkoa. "Me rokin soittajat" suorastaan halveksimme klassisen musiikin harrastajia, minkä voi onneksi pistää nuoruuden typeryyden piikkiin. Luulenkin, että lausunto liittyi cooliuden lisäksi osittain myös oman uskottavuuden lisäämiseen rock-muusikkona. Tuokin on pelkkä arvaus eikä varma tieto.

#59 kirjoitettu 17.05.2021 08:06

Hyvää pohdintaa Antilta. Samaa mieltä olen.

Tässä hyvä lehtijuttu siitä, kuinka epävireisyyskin voi olla tehokeino, ei virhe. Nykyajan midi-/autotune-aikakautena se helposti unohtuu ...

https://www.soundi.fi/...

#60 kirjoitettu 17.05.2021 08:09

IT kirjoitti:

Ja tossa hän mainitsee, että vaikka osaakin soittaa omaa musiikkiaan ja omia piisejään eri soittimilla, niin muiden artistien piisien kanssa on sitten vähän niin ja näin...

Itse tällaisena itseoppineena musiikintekijänä tuohon on helppo samaistua... Osaan soittaa omat juttuni, mutta se missä määrin pystyn soittamaan muiden tekemää musiikkia, niin se vaihtelee paljoltikin... Helppojen sointukulkujen piisit nyt tietty on mahdollista soittaa, mutta vaikeampi tavara?



Tämä on juuri se syy miksi itse opettelin nuotit: halusin soittaa biisejä joiden sisään en olisi omalla kehnolla korvakuulollani koskaan päässyt.

#61 kirjoitettu 17.05.2021 08:27

urpoarpo kirjoitti:

Tässä hyvä lehtijuttu siitä, kuinka epävireisyyskin voi olla tehokeino, ei virhe. Nykyajan midi-/autotune-aikakautena se helposti unohtuu ...

https://www.soundi.fi/...


Tietty epävireisyys inhimillistää soittoa ja esittäjiä. Se tosiaankin toimii erinomaisena tyylikeinona ja tapana erottua massasta; tuskinpa Seksipyssytkään olisi breikannut niin isosti ilman Rottenin vokaalisuorituksia.

Muistan joskus nähneeni filminpätkän studiosta missä Trafficin Dave Mason lauloi biisiään "All join in". Äänitys oli tehty ensin pelkästä Masonin laulusta mikä kuulosti aika kamalalle, mutta kun koko biisi pistettiin soimaan niin homma toimi perfect. En tiedä päätyikö juuri kyseinen lauluraita levylle vai ei mutta todisti se ainakin sen, ettei vähän suurempikaan epävire välttämättä kuulosta pahalle.

#62 kirjoitettu 17.05.2021 09:27

AnttiJ kirjoitti:


Nuottienlukutaito sinällään ei opeta ketään soittamaan omaa instrumenttiaan. Jos ei harjoittele fyysisesti, ei takuulla opi.

Nuottien kirjoittamisessa ja lukemisessa onkin itse asiassa kyse ihan jostain muusta eli kommunikaatiosta eikä juurikaan "soittamisesta" paitsi tapauksessa, jossa huonokorvainen soittaja (kuten minä) pystyy selvittämään hankalan osion kulun merkittävästi nopeammin pahveista kuin kuuntelemalla.

Se on tapa, jolla pystyy välittämään oman biisinsä kenelle tahansa; vaikkapa sellaisille henkilöille, jotka eivät ole koskaan biisiä kuulleetkaan.

Huononeeko hyvä soittaja siitä, että osaa lukea nuotteja? Ei huonone eikä parane soittajana, mutta kommunikaatiokyky on laajempi. Itse asiassa en tunne tai tiedä ketään jonka soittamiseen nuottienlukutaito olisi vaikuttanut negatiivisesti.

AnttiJ kirjoitti:


Tämä on juuri se syy miksi itse opettelin nuotit: halusin soittaa biisejä joiden sisään en olisi omalla kehnolla korvakuulollani koskaan päässyt.


Juuh... Ihan hyvää analyysiä Antilta, johon on helppoa yhtyä... Itsehän en siis aiemmissa kommenteissa ottanut kantaa nuottienlukutaitoon puolesta taikka vastaan... Totesin vain, että monet huippuartistit eivät ole osanneet lukea nuotteja...

Näitä ovat noiden videoiden perusteella mm. Jimi Hendrix, Paul McCartney, Eric Clapton, Eddie Van Halen, SRV, Elvis, ...

Varmaankin näilläkin kaikilla on ollut jotakin musiikin tuntemusta siellä taustalla, vaikkeivat kenties nuoteista ole osanneet kaikkea soittaa... Ja mikä vielä tärkeämpää, niin heillä on ollut lahjoja muutoinkin musiikin tekijöinä...

Se syy miksi en usko itsestäni tulevan seuravaa isoa artistia joka ei osannut soittaa nuoteista on juurikin tuo lahjojen puuttuminen verrattuna näihin staroihin...

Ja se päällimmäinen syy siihen miksi en ole koskaan opetellut soittamaan nuoteista, on se etten pysy tahtien laskuissa mukana... Olen meinaan monta kertaa yrittänyt aloitella sitä nuoteista soittamisen taitoa...

Lisäksi omalla kohdalla sävelkorva tuppaa olemaan sen verran kehno, että korvakuulolta monimutkaisten juttujen soittaminen ei juurikaan onnistu, varsinkin kun siellä on tuo rytmitajurajoitus taustalla...

Sinänsä mulla ei siis ole mitään nuottien lukutaitoa vastaan, mutta sattuneesta syystä sen opettelu on jäänyt väliin... Nyt kuitenkin tullut sellaisiin aatoksiin, että musiikin teoriaa voisi silti olla mukava opetella hieman enemmän... Pointti siis ei ole se, että oppisin soittamaan nuoteista, vaan se että ymmärtäisin omia tekemisiäni paremmin, ja pystyisin myös musiikillisia ideoitani kommunikoimaan paremmin...

Ja se missä näiden kuuluisien artistien esimerkki, jotka eivät ole osanneet lukea nuotteja, rohkaisee tällaista amatööri harrastajaa, niin on juurikin se että pienelläkin musiikillisella tietämyksellä voi tehdä sitä musiikkia...

Teoriaa ei ole pakko opetella menestyäkseen taikka tehdäkseen musiikkia, vaikkei siitä nyt haittaakaan ole... Veikkaan että jokainen noista yllä mainituista herroista olisi kysyttäessä sanonut, että hei nuoret jotka olette musiikkiopistoissa, älkää jättäkö teoriaopintojanne kesken...

#63 kirjoitettu 17.05.2021 13:24 Muok:17.05.2021 13:25

urpoarpo kirjoitti:
Tässä hyvä lehtijuttu siitä, kuinka epävireisyyskin voi olla tehokeino, ei virhe. Nykyajan midi-/autotune-aikakautena se helposti unohtuu ...

https://www.soundi.fi/...


Tämä toimii myös synteettisen musan puolella; esim. synapainotteista pelimusaa tekevä Pawel Blaszczak käyttää paljon esim. Dying Lightin soundtrackillä (ks. youtube.com/watch?v=uDNw1Rous-M) ihan yber detunattuja ääniä ja mielestäni kuulostaa paljon siistimmältä kuin ilman niitä.

Sry offtopik

the-last-ninja muokkasi viestiä 13:25 17.05.2021

#64 kirjoitettu 17.05.2021 14:12 Muok:17.05.2021 14:14

Meinasin jo heittää Status Quon esimerkiksi jonkinmoisesta kaavamaisuudesta, mutta onhan sielläkin pirskules ihan erilaisia biisejä vaikka esillepano onkin aina esittäjälleen tyypillinen ja samanoloinen.

Olisiko nyt niin, että ainakin osa kaavamaisuuden vaikutelmasta tuleekin siitä tavasta millä biisit esitetään? Pistän kehiin kaksi esimerkkiä:

Kuunneltiin kaverin kanssa TOP:n parhaita biisejä. Kaveri kysyi noin kolmannen rankemman funkin jälkeen soittavatko ne koko ajan samaa biisiä. Hiukan hämmästelin kysymystä mutta pakko oli todeta, että onhan asiassa jotain perää; tuota ei vaan huomaa kun on kuunnellut tavallisia älpyköitä jossa biisien kirjo on paljon laajempi.

Otetaan ihan toisenlainen esimerkki eli Santanan ensimmäiset bändiversiot ja -levyt. Esitystapa ja bändin kokoonpano oli lähes vakio, mutta jotenkin jepet olivat onnistuneet valitsemaan ja soittamaan biisit niin, ettei ajatustakaan vastaavasta "kyllästymispisteestä" ole tullut vastaan missään vaiheessa.

Nuo nyt olivat taas omia fiiliksiä asian ympäriltä.

#65 kirjoitettu 17.05.2021 14:40

IT kirjoitti:
Kuinka orjallisesti piisin laulumelodia saa taikka sen tulisi noudattaa soinnun kolmea säveltä (pohjasävel, terssi, kvintti), ja kuinka paljon taas pitäisi olla muuta variaatiota esim. kappaleen sävellajin antamien raamien puitteissa?


Ei tarte noudattaa. Paras sävellaji on kromaattinen asteikko. Hyvällä rytmitajulla soitetut nuotit voivat kuulostaa hyvältä vaikka olisivat mitä sattuu. Tästä hieno esimerkki oli orkesteriharjoituksissa soitettu Miles Davisin Boplicity, jonka nuotin taisin nähdä ensimmäisen kerran kyseisissä treeneissä. Soitin rytmit oikein, mutta muistaakseni katsoin etumerkit väärin ja soitin sekaan ihan vääriä nuotteja. Soittelun jälkeen takana istuneet kommentoivat, että "on se aika pelimanni. on vissiin reenannut". Oikeat rytmit pelastivat vissiin aika paljon.

Toki on todennäköistä, että jos suurimman osan ajasta pysyy annetun soinnun puitteissa, lopputulos saattaa kuulostaa koherentimmalta.

#66 kirjoitettu 17.05.2021 14:42

Olen meinannut tänne heittää jotain analyysiä omien biisienkin melodioiden ja sointujen suhteista, mutta en ole vielä uskaltanut. Mietiskelin niitä ja nyt luulen, että minunkin biiseissä melodia noudattaa hyvin tiukasti juuri noita soinnun pohjasäveltä,terssiä ja kvinttiä. Vaikka muka luulinkin joku jatsari olevani.

#67 kirjoitettu 17.05.2021 14:52

aRt074 kirjoitti:


Yllättävän iso osuus hittibiiseistä tai klassikoista ovat laulumelodioiltaan erittäin simppeleitä. Esim. Hotel California hyvin pitkältä naksuttaa saman parin nuotin ympärillä koko säkeistön ajan. Tämän itseään toistavan melodian taustalla on siinä kuitenkin muistaakseni kuusi eri sointua, eli se koukku syntyy osittain siitä että itseään toistavan melodian taustalla sointukenttä elää jatkuvasti. Ja sitten tietysti tässä tulee esiin se rytmitajun merkitys, eli miten luontevasti ne lyriikat napsahtaa siihen simppeliin melodiakulkuun.

Jos toimivaa kaavamaisuutta haluaa jostain hakea niin ekana mulle tulee mieleen Ramones, jonka säkeistöjen melodioissa ei kovin usein ole yli kolmea nuottia, melkein aina laulu pohjaa soinnun terssiin tai kvinttiin, ja lisäksi Joeylla oli aina samantyyppiset maneerit, esim. se yksi niiaava laulunuotti tietyin väliajoin, yleensä säkeen puolivälissä.

Niin, joku pointti mullakin tässä oli, mutta katosi pohdinnan keskellä.


Juuh... Hyvää analyysiä sultakin... Toki tuo koukku syntyy helposti siitä, että se taustasoinnutus elää yhdessä sen melodian kanssa ja luo omat kontrastinsa...

Yksi hyvä esimerkki tällaisesta on vaikkapa se, että melodia siirtyy tiettyyn nuottiin ennen tahdin loppua, ja kun sointu vaihtuu, niin melodian nuotti pysyy samana, jolloinka se kontrasti syntyy sointuvaihdoksesta...

Ja noista maneereista, niin varmaankin aika monella laulajalla sellaisia taitaa olla? Toisaalta ne voivat usein olla hyvä juttukin, josta artistin tunnistaa heti...

Ja kävin noita sun linkkejä kuuntelemassa, ja eteen tuli tällainen albumi:

Bobby Ramone - Rocket to Kingston


En tiedä mitenkä tämäkään liittyy tähän ketjuun taikka sen pointtiin, mutta soi juuri nyt taustalla, ja hyvältä kuulostaa...

#68 kirjoitettu 17.05.2021 15:02

Jamsteri kirjoitti:


Olen meinannut tänne heittää jotain analyysiä omien biisienkin melodioiden ja sointujen suhteista, mutta en ole vielä uskaltanut. Mietiskelin niitä ja nyt luulen, että minunkin biiseissä melodia noudattaa hyvin tiukasti juuri noita soinnun pohjasäveltä,terssiä ja kvinttiä. Vaikka muka luulinkin joku jatsari olevani.


Heh... Nyt rohkeasti vaan otat jonkun piisisi vaikkapa ihan vaan kertosäkeen pätkän, ja laitat sanat mukaan ja että mitä nuotteja laulat... Ja sitten infoat, että kulkeeko melodia kenties pohjasävelessä, terssissä taikka kvintissä... Taikka jossakin ihan muussa...

Olisi ihan mielenkiintoista saada muitakin tulokulmia kuin vain niitä omia tähän hommaan...

Ja mun mielestä se ei ole mikään suuri synti jos lyriikan melodia menee soinnun sointusävelten mukaan pääasiassa... Muttei se ole synti jos ei menekään...

Loppupeleissä kaikki mikä on tärkeää on se, että kuulostaako se piisi hyvältä?! Jos kuulostaa, niin so what mitä menetelmää siinä on käytetty...

#69 kirjoitettu 17.05.2021 17:51

aRt074 kirjoitti:


sinällään mielenkiintoista kyllä analysoida omia biisejä tältä kantilta. Tehdessä kun ei yleensä tullut ajateltua missä nuoteissa laulu edes menee.

Otin nyt joutessa pääprojektissani ekana tällä hetkellä olevan biisin tarkasteluun. Biisi on e-mollissa ja hemmetin yksitoikkoinen laulumelodialtaan, ja täynnä riitasointuja tietenkin.

Mitäkö tästä sitten opin. No en kai yhtään mitään. Kyllähän tuo melodia aika standardisti noudattaa sointuja, ja ne erikoisuudet kokonaisuudessa on juurikin noissa vähän erikoisissa soinnuissa. Paitsi tietysti tuo alavireisen laiska dominoiva F# nuotti A-mollin päällä B-osassa. Sillä ei pitäisi siinä olla mitään asiaa olla. Ilmeisesti unohtunut nostaa se G-nuottiin autotunella??


Heh... Ei kait tästä ole pakko mitään syvällisempää oppia, mutta onhan se mukava joskus kurkistaa ns. konepellin alle, että mitä ne omat piisit on syöneet...

Ja tuohan on sulta yksi niitä mielenkiintoisia piisejäsi kyllä sun tuotannosta, ja kun kävin tuon nyt kuuntelemassa, niin muistin piisinkin oikein hyvin... Ja vaikka laulumelodia on yksitoikkoinen kuten kirjoitat, niin eihän se ole ollenkaan tylsä...

Paljon enemmän sulla on tossa piisissä melodista vaihtelua kuin noissa parissa piisissä jotka itseltäni analysoin... Toki sulla liikkuu melodia paljon soinnun sointusävelten (perussävel, kolmonen, vitonen) mukaan, mutta sitten siellä on seassa muitakin säveliä... En huomannut katsoa, että olivatko nämä Em sävelasteikosta eli piisin sävellajista?

Ja toki, tuo on hauska sulla tuo F# nuotti joka toistuu aikas monessa paikassa... Ehkäpä se on tässä piisissä se sun "vauhti äffä", josta melodia ammentaa piisin sointujen puitteissa, ja jonka ympärillä homma pyörii?

Mutta joo... Hauskaa lukea sunkin analyysiä sun piisistä, ja vaikkei näistä mitään sen syvällisempää oppisikaan, niin ainahan se on kiva hieman ihmetellä että mistä ne omatkin piisit on tehty sitten loppupeleissä?! Itsekään en koskaan demojani tehdessä pohdi nuotteja sen enempää, vaan laulan menemään sen mukaan miltä piisi musta kuulostaa...

Ja kyllähän tosta analyysista sellaisen karkean mittarin saa sen laulumelodian monipuolisuudesta, ja siitä kuinka paljon se seuraa soinnun sointusäveliä... Tässä mielessä tää sun piisi on monipuolisempi kuin tuo, joka mä aiemmin analysoin omista piiseistäni tässä ketjussa...

#70 kirjoitettu 17.05.2021 18:39

IT kirjoitti:


Kuinka orjallisesti piisin laulumelodia saa taikka sen tulisi noudattaa soinnun kolmea säveltä (pohjasävel, terssi, kvintti), ja kuinka paljon taas pitäisi olla muuta variaatiota esim. kappaleen sävellajin antamien raamien puitteissa?


Palaanpa tähän kysymykseen vielä uudemman kerran... Yleisestihän taitaa olla niin, että soinnun sointusävelillä (perussävel, kolmossävel, vitossävel) luodaan laulumelodiaan harmoniaa, ja ei-sointusävelillä dissonanssia...

Englanniksi puhutaan termeillä Chord Tones ja Non-Chord Tones, ja tossa on hyvä online kirja, jonka luku käsittelee ei-sointusävelten funktiota melodioissa:

Nonharmonic Tones

Tämä kirja esittelee 4 erilaista säveltyyppiä tässä kategoriassa:

"Passing tones are nonharmonic tones that fill in the space between two chord tones."

"Whereas a passing tone connects two chord tones, a neighbor tone embellishes a single chord tone. In its most common form, a neighbor tone is approached by step and left by step in the opposite direction, returning to the original pitch."

"The two main types of rhythmically derived nonharmonic tones are suspensions and anticipations. Like passing and neighbor tones, these can be understood as alterations of a basic interval progression framework, this time affecting the rhythm instead of the melody."


Jos homma kiinnostaa enemmän, niin tuo online kirjan luku käsittelee ihan esimerkkien kautta kaikki nämä neljä erilaista vaihtoehtoa...

Yleisesti taitaa kuitenkin olla niin, että pop/rock musiikissa sointujen sointusävelet muodostavat sen harmonisen perustan, jonka mukaan kappaleen vokaalien melodia kulkee... Nämä non-chord taikka nonharmonic tones sitten luovat dissonanssia melodiakulkuun...

Lisäksi niillä on nuo yllä mainitut neljä funktiota, joiden avulla piisin melodian kulkua ja rytmiä elävöitetään...

#71 kirjoitettu 17.05.2021 19:17

aRt074 kirjoitti:


kyllähän nuo kaikki laulun nuotit, se vauhtiäffä mukaanlukien, kuuluu e-molliasteikkoon.

Tuo on mulla itse asiassa varmaan aika yleistä että se melodia pyörii priimin, sekuntin ja terssin ympärillä, eli tuossa e-mollissa e,f# ja g. Toinen tällainen mikä tuli heti mieleen on tämä biisi, jos klikkaat alkamaan ajasta 2:41.....

A-molli, sointu ja sulkeissa laulumelodiassa käytetyt nuotit

For the holy wars, famine and pestilence Am (c,b,a,d)
For all the greed, spite and decadence F (c,b,a)
For the armageddon and total mayhem G (b,a,g)
I summon Satan for all of them E (b,a,e,d)


No tää nyt ehkä riittää mun osalta itseanalyyseina. Alkaa muuten kohta huomata että kaikki melodiat on ihan samanlaisia. Sävellaji vain vaihtuu.


No näin ajattelinkin, että se vauhtiäffä kuuluu siihen Em asteikkoon, ja kiitos myös tästä toisesta analyysistä...

Tota sun analyysiä voisi tarkastella myös näin:

- Am: c - b - a - d (3 - 1)
- F: c - b - a (5 - 3)
- G: b - a - g (3 - 1)
- E: b - a - e - d (5 - 1)

Elikkä sun käyttämät nuotit kustakin soinnusta on noissa sulkeissa, ja kullakin rivillä sun käyttämät sointusävelet osuvat ekaan ja kolmanteen nuottiin...

Lisäksi sun laulumelodia lähtee kahdella ekalla rivillä c-nuotista ja kahdella vikalla rivillä b-nuotista... Jos niitä rivien alkuja tarkastelee ylhäältä alaspäin tossa lyriikassa, niin sointuasteina ne menee 3 - 5 - 3 - 5... (Näin siis kunkin lyriikan rivin ekat nuotit...)...

Lisäksi kahdella ekalla rivillä se rivin toinen nuotti (b) on ns. passing tone kahden sointusävelen välissä... samoin kolmannen rivin a -nuotti siinä välissä on passing tone b- ja g- nuottien välissä...

Eli kyllähän tosta sun analyysistä saa paljonkin informaatiota revittyä irti...

#72 kirjoitettu 17.05.2021 22:06

No niin analysoin sitten itseltäni uuden piisin ja tässä tulokset...

Piisi löytyy täältä: IT - Don't Let Him (Walk All Over You)


Ja sitten analyysi... Piisi kulkee Em sävellajissa mutta tuo alun kohta kyllä käyttää toisena sointuna A-sointua, joten se voisi hyvin olla sillä kohtaa myös jotain muuta...

Em (Päänuotti soinnun 5 nuotti)
Don't (b) let (b) him (a) walk (b) all (a>b)

A (Päänuotti soinnun 1 nuotti)
o (a) -ver (g) you (a)

Tuo 2X ja sitten:

Em (Päänuotti soinnun 5 nuotti)
Look (b) at (a) how (b) he (b)

Am (Päänuotti soinnun 1 nuotti)
Treats (a>g) you (a) and (a)

D (Päänuotti soinnun 3 nuotti)
Tell (f#>e) him (f#) that (g) it (f#)

Em (Päänuotti soinnun 1 nuotti)
Won't (e>d) do (e)

C (Päänuotti soinnun 5 nuotti)
'cause (g>f#) you (g) de- (a)

G (Päänuotti soinnun 1 nuotti)
-serve (g>f#) to (g) be (f#>g)

Am (Päänuotti soinnun 1 nuotti)
Treated (a>g>a) with (g>a) res- (b)

Em (Päänuotti soinnun 5 nuotti)
-pect (b)

D (Päänuotti soinnun 3 nuotti)
Just (f#>e) like (f#) everyone (g>f#)

Em (Päänuotti soinnun 1 nuotti)
Else (e)


Elikkä kyllähän tuo piisi kulkee tiiviisti sointujen sointusävelissä, mutta tällä kertaa käyttää kaikkia kolmea sointusäveltä vaihtelevasti hyväkseen... (Tässä ne järjestyksessä: 5-1-5-1 >> 5-1-3-1-5-1-1-5-3-1)...

Toisaalta Artolla oli tossa edellisessä piisissä välinuotteina noita "passing tones" nuotteja, niin mun piisi edelleen käyttää hyväkseen välinuotteina noita "neighbouring notes" jotka siis ovat viereisiä nuotteja, jotka eivät kuulu kyseiseen sointuun...

Ja kun nyt olen analysoinut kolme kappaletta omia piisejäni, niin melodiat kyllä pitävät pääasiassa sisällään sointujen sointusäveliä, mutta eivät orjallisesti noudata esim. sointujen pohjasäveliä...

Se mistä tuo saamani kritiikki johtuu, että kaikki piisit kuulostaa samalta, niin varmaankin johtuu siis siitä että käytän paljon noita "naapurinuotteja" lyriikan melodiaa elävöittämään... Tämä on selvä maneeri, josta en varmaankaan koskaan tule pääsemään eroon, koskapa tällain nämä melodiat musta kuulostaa hyviltä...

#73 kirjoitettu 18.05.2021 08:02

IT kirjoitti:


Piisi löytyy täältä: IT - Don't Let Him (Walk All Over You)

Ja sitten analyysi... Piisi kulkee Em sävellajissa mutta ...

Am (Päänuotti soinnun 1 nuotti)
Treats (a>g) you (a) and (a)


Huomasin tässä piisiä kuunnellessani, että teinkö virheen nuottien analysoinnissa, mutta tossa piisissähän näyttäisi olevan sellainenkin erikoisuus lyriikan melodiassa, että tuossa kohtaa melodia hyppää kerrasta yhtä oktaavia korkeammalle... Elikkä tuo you sanan a-sävel on matalampi, ja sitten and sanan a-sävel onkin oktaavia korkeammalla...

Sitten analysoin tuota piisin melodiaa ja sointukulkua tästä lyriikan pätkästä:

Look at how he treats you
And tell him that it won't do
'cause you deserve to
Be treated with respect
Just like everyone else

Ekaksi ilmoitan soinnun, ja sen yhteydessä lauletun päänuotin... Ekoissa suluissa on soinnun sointuaste E mollissa sekä sävelen sävelaste E mollissa... Toisissa suluissa on vielä käytetyn päänuotin sointuaste kussakin soinnussa....

- Em/b (I, 5) (5)
- Am/a (IV, 4) (1)
- D/f# (VII, 2) (3)
- Em/e (I, 1) (1)
- C/g (VI, 3) (5)
- G/g (III, 3) (1)
- Am/a (IV, 4) (1)
- Em/b (I, 5) (5)
- D/f# (VII, 2) (3)
- Em/e (I, 1) (1)

Elikkä esimerkin vuoksi... Tuo listan eka Em/b ilmoittaa ekaksi käytetyn soinnun ja sen aikana lauletun päänuotin... Ekat sulkeet (I, 5) kertovat että Em sointu on Em sävellajin eka sointu, ja 5 kertoo että b nuotti on Em sävelasteikon viides nuotti... Toiset sulkeet (5) lisäksi kertovat, että b-nuotti on käytetyn soinnun Em kvintti eli vitosnuotti...

Yhteenvetona todettakoon, että piisi käyttää Em sävellajista ja -asteikosta:

- Sävellajista sointuja: I, III, IV, VI, VII
- Sävelasteikosta säveliä: 1, 2, 3, 4, 5
- Kustakin soinnusta: sointusäveliä 1, 3 tai 5
- Lisäksi vaihtelevasti apusäveliä, jotka kuuluvat Em-sävelasteikkoon


Joo, ihan mielenkiintoinen analyysi, ja joku viksumpi varmaankin saisi tästä analyysistä revittyä enemmänkin informaatiota irti... Esim. sointujen ja sävelten välisistä intervalleista?

Mutta siis, IT:n piisitkö melodioiltaan yksinkertaisia ja tylsiä? Ei tuo melodia ja sointukulku nyt mitään yksinkertaista kaavaa noudata, vaan vaihtelua on yllättävänkin paljon, ja sointu- ja sävelasteiden vaihtelukaan ei seuraa toinen toistaan, vaan melodia aidosti elää sointujen mukana...

#74 kirjoitettu 18.05.2021 08:53

No niin, tutkailin vähän edellistä biisiä, johon olen laulanut. Eli foorumfolk-kisan "Lenkkipolun varrelta". (Biisi ei kyllä ollut mikään monimutkainen edes lähtökohdiltaan.) Tämä on sikäli hyvä biisi tähän kun laulumelodia syntyi ihan vain laulamalla, enkä koskaan miettinyt sitä minkään soittimen ääressä. Stemmat tosin suunnittelin myöhemmin tietokoneella nuotinkirjoitussoftan kanssa.

Tässä on ekan säkeistön soinnut ja laulumelodian nuotit. Yritin pistää oikeiden tavujen alle nuo nuotit, mutta eihän ne tietenkään siellä pysyneet Laitoin tuohon myös numerot ilmaisemaan, että missä oktaavissa liikutaan

C
Lenkkipolun varrelta,
e4, e4, d4, c4, c4, a3, c4

Melodia lähtee c-duurin terssistä ja liikkuu tiukasti sävellajin puitteissa.

Fmaj7
postilaatikoita Kajaanissa
f3,f3,a3,c4,c4,c4,e4,e4,d4,c4

Seuravaan tahdin melodia lähtee soinnun pohjasävelestä ja liikkuu melkein täysin soinnun nuoteissa.

Am
Hienot renkaanjäljet, ja
e4,e4,d4,c4,d4,c4, c4

Kolmannen tahdin melodia lähtee soinnun kvintistä ja suuntaa kohti terssiä.

Em
tärkeä näkymä Kajaanista
h3,h3,h3,a3,g3,g3,a3,g3,g3,g3

Neljännen tahdin melodia lähteekin jo kolmannen tahdin puolelta a-mollin terssistä ja nelostahdin eka nuotti osuu e-mollin kvintille. Täälläkin melodia suuntaa kohti soinnun terssiä.

Seuraavaan viestiin tulee stemmat samasta pätkästä.

#75 kirjoitettu 18.05.2021 09:15

Ja tässä sitten stemmat (tai se miten niiden pitäisi mennä) lenkkipolkuun:

C
Lenkkipolun varrelta
g4,g4,e4,c4,e4,c4,e4

ekan tahdin Jarmonian melodia lähtee soinnun kvintistä ja melodiassa on näköjään pelkästään soinnun nuotteja.

FMaj7
postilaatikoita Kajaanissa
a3,a3,c4,f4,f4,f4,a4,a4,g4,f4

Tokassa tahdissa stemmat lähtevät soinnun terssistä ja g on ainoa soinnun ulkopuolinen nuotti. "Eli tuolle iskulle soinnusta tulee stemmojen kanssa FMaj9"

Am
Hienot renkaanjäljet, ja
a4,a4,g4,e4,g4,e4,e4
Kolmostahdin stemmat lähtevät soinnun juuresta ja melodia suuntaa kohti kvinttiä.

Em
tärkeä näkymä Kajaanista
e4,e4,e4,e4,c4,h3,h3,h3
Neljännen tahdin stemmat alkavat myös kolmannen tahdin puolelta soinnun juurisävelestä. Neljännen tahdin eka nuotti on myös soinnun juurisävel ja melodia suuntaa kohti soinnun kvinttiä. Seassa on yksi c-nuotti, joka ei kuulu Em-sointuun.



En tiedä mitä iloa tästä analyysistä oli, mutta tulipahan tehtyä

#76 kirjoitettu 18.05.2021 10:16

Jamsteri "FMaj7
postilaatikoita Kajaanissa
a3,a3,c4,f4,f4,f4,a4,a4,g4,f4

Tokassa tahdissa stemmat lähtevät soinnun terssistä ja g on ainoa soinnun ulkopuolinen nuotti. "Eli tuolle iskulle soinnusta tulee stemmojen kanssa FMaj9"

------

Tässä on nyt käytännön esimerkki siitä mistä kirjoitin aiemmin eli laulamallakin voidaan biisiin tehdä uusi sointu ja se tapahtuu tietysti vain silloin kun lauletaan muita kuin taustaan sisältyviä ns. perusääniä. Kun näin tehdään saadaan biisiin uusia sävyjä ... joskus jopa suorastaan ns. jatsia.

Fmaj7 + Fmaj9 alkaa jo kuulostaa ihan "Manhattan Transferilta".

#77 kirjoitettu 18.05.2021 10:39

Jamsteri kirjoitti:


No niin, tutkailin vähän edellistä biisiä, johon olen laulanut. Eli foorumfolk-kisan "Lenkkipolun varrelta". (Biisi ei kyllä ollut mikään monimutkainen edes lähtökohdiltaan.) Tämä on sikäli hyvä biisi tähän kun laulumelodia syntyi ihan vain laulamalla, enkä koskaan miettinyt sitä minkään soittimen ääressä. Stemmat tosin suunnittelin myöhemmin tietokoneella nuotinkirjoitussoftan kanssa.

Tässä on ekan säkeistön soinnut ja laulumelodian nuotit.

Jamsteri kirjoitti:


En tiedä mitä iloa tästä analyysistä oli, mutta tulipahan tehtyä


Joo... Kiitos sullekin, että jaksoit tällaisen analyysin tehdä... Nythän tässä ketjussa on jo useampi mikseriläisten piisi analysoitu plus pari muuta kuten Paranoid ja yksi AC/DC:n piisi... Lisäksi Antti teki oman analyysinsä...

Kun näitä kaikkia vertaa, siis sun, Arton ja mun piisejä plus näitä tunnettuja Dirty Deedsiä ja Paranoidia, niin niitä yhdistää se että niiden melodiat kulkevat aika pitkälti piisin sointujen sointusävelien (perussävel, terssi, kvintti) puitteissa, ja sitten piiseissä on vaihtelevasti muitakin säveliä siitä piisin sävellajista...

Noi piisin sointusävelet ja niissä pysyminen kertovat lähinnä piisin sointujen ja melodian välisestä harmoniasta jos nyt oikein noita googlettamiani lähteitä ymmärsin...

Sitten noissa Antin esimerkeissä on enemmän sitä dissonanssia, elikkä sointujen sointusävelistä poikkeavia ääniä... Sitä en kuitenkaan tullut katsoneeksi, että ovatko nämä kaikki myös sävellajin sisäisiä nuotteja...

On siis monta tapaa tehdä piisejä, eikä yksi ole oikea ja toinen väärä... Eipä nuo Paranoid ja Dirty Deedskään kovin monimutkaisia olleet niiltä osin kuin niitä nyt tuli analysoitua...

Mä luulen, että pop/rock musiikissa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että siellä melodiassa on paljon sointujen sointusäveliä, vaikkakin sitten ne jyvät erottuvat akanoista siinä, että ne muut sävelet, niiden määrä ja se tapa jolla niitä käytetään todella muokkaavat sitä melodiaa eri asentoon, eikä vain niin että ne ovat vain pääasiassa lyhyitä "apusäveliä" niiden sointusävelten joukossa, kuten nyt näissä meidän laittamissa esimerkeissä...

¤¤¤
Mutta jos haluaisi hyvän vertailukohdan rautaisesta ammattilaisesta, niin tossa hyvä vertailukohta:

Adele - Set Fire To The Rain

Ja tossa karaokeversio, josta lyriikan nuotit selviävät: Adele - Set Fire To The Rain (karaoke)

Ja tuolla sama sheettinä: Adele - Set Fire To The Rain (Sheet Music)


Ehkäpä joku jaksaisi analysoida vaikkapa pätkän tuosta Adelen kappaleen alusta, että kuinka ne lyriikan melodian nuotit seuraavat taustasointuja? Tuosta karaokevideosta selviää aivan täydellisesti koko piisin lyriikan melodia nuotteineen...

Tällainen vertailu olisi ihan kiva nähdä ja lukea, koska tuo saattaisi olla juurikin sellainen piisi, jossa lyriikan melodia elää tavallista enemmän sen taustan suhteen?

#78 kirjoitettu 18.05.2021 11:37 Muok:18.05.2021 11:38

Tämä on nyt ihan mutu-tuntumaa (huom!):

Suurin osa ainakin hittibiiseistä seurailee yksinkertaisten sointujen perusääniä ja tiukasti "sävellajissa" pysyen. Varmaan niistä on tullut hittejä senkin vuoksi, että sointuihin sisältyviä perusääniä on mm. merkittävästi helpompi laulaa mukana kuin niitä muita. C-duurin korkea C irtoaa aika helposti mutta sen 9 (eli D) vaatii jo harjoittelua ja parempaa korvaa koska taustan "kolmisointu C-E-G" ei tarjoa siihen minkäänlaista tukea vaan äänen pitäisi osua C:n ja E:n puoliväliin.

Nuo täysin sävellajin ulkopuoliset äänet tulevat esiin helpoimmin liu'uissa ja siirtymissä perusäänistä toisiin ja silloin kun biisiin halutaan esim. jazzin sävyjä. Vanha St. Louis Blues alkaa G soinnulla (G-B-D) mutta melodia menee äänillä Bb,B, D,B ja G. Jos tuon Bb:n jättää pois, melodia ei enää kuulostakaan jazzbluesilta.

Sävellajia vaihtuu kesken biisin suhteellisen harvoin varsinkin jos jätetään pelkkä modulaatio (esim. nostetaan kertsiä yksi sävelaskel ylöspäin) huomioimatta; sitähän käytetään kai lähinnä silloin kun simppeliin biisiin pitää saada lisää mittaa tai laulusolisti haluaa tehdä tietoiseksi pääsevänsä vieläkin pykälää korkeammalle.

--------------------------

Se, mitä ei vielä ole vielä alysoitu ollenkaan, on tahtiin sisältyvien nuottien kestot ja samalla nuottien määrät. Tällä aspektilla on oletettavasti yhtä suuri merkitys biisien rakenteeseen kuin nuottien korkeudellakin. Sitten voidaankin keskustella tempoista, tauoista ja sen jälkeen tahtilajeista. Mitä enemmän noissa on vaihtelua, sen erilaisimmilta biisit tuppaavat kuulostamaan ainakin omaan korvaani.

#79 kirjoitettu 18.05.2021 12:53 Muok:18.05.2021 13:27

AnttiJ kirjoitti:

Se, mitä ei vielä ole vielä alysoitu ollenkaan, on tahtiin sisältyvien nuottien kestot ja samalla nuottien määrät. Tällä aspektilla on oletettavasti yhtä suuri merkitys biisien rakenteeseen kuin nuottien korkeudellakin. Sitten voidaankin keskustella tempoista, tauoista ja sen jälkeen tahtilajeista. Mitä enemmän noissa on vaihtelua, sen erilaisimmilta biisit tuppaavat kuulostamaan ainakin omaan korvaani.


No niin... Antti kaipaili lisädataa, joten täältä tulee... Samalla korjailen pari pientä virhettä tuosta aiemmasta postauksestani...


Piisi löytyy täältä: IT - Don't Let Him (Walk All Over You)


Ja sitten analyysi... Piisi kulkee Em sävellajissa ... (Nuottien kestot olen lisännyt nuottien yhteyteen ja + merkki pidentää nuotin kestoa puolella)...

Em (Päänuotti soinnun 5 nuotti)
Look (b, 1/4+) at (a, 1/8) how (b, 1/4) he (b, 1/4)

Am (Päänuotti soinnun 1 nuotti)
Treats (a>g, 1/4+ ja 1/8) you (a, 1/4) and (a, 1/4)

D (Päänuotti soinnun 3 nuotti)
Tell (f#>e, 1/4+ ja 1/8) him (f#, 1/4) that (g, 1/8) it (f#, 1/8)

Em (Päänuotti soinnun 1 nuotti)
Won't (e>d, 1/4+ ja 1/8) do (e, 1/4)

C (Päänuotti soinnun 5 nuotti)
'cause (g>f#, 1/4+ ja 1/8) you (g, 1/4) de- (a>g, 1/8 ja 1/8)

G (Päänuotti soinnun 1 nuotti)
-serve (g>f#, 1/4+ ja 1/8) to (g, 1/4) be (f#>g, 1/8 ja 1/8)

Am (Päänuotti soinnun 1 nuotti)
Treat- (a>g, 1/4+ ja 1/8) -ed (a, 1/4) with (g, 1/8) res- (a, 1/8)

Em (Päänuotti soinnun 5 nuotti)
-pect (b, 1/2+)

D (Päänuotti soinnun 3 nuotti)
Just (f#>e, 1/4+ ja 1/8) like (f#, 1/4) every- (g, 1/8) -one (f#, 1/8)

Em (Päänuotti soinnun 1 nuotti)
Else (e, 1/2+)


Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta piisin melodian tahditus kulkee seuraavasti:

¤ 1/4+ ja 1/8 nuotit peräkkäin ja siinä liu'utetaan kahta nuottia yhden tavun sisällä ensimmäistä tahtia lukuun ottamatta
¤ Sitten seuraa 1/4 nuotti
¤ Ja tahdin lopetus sujuu pääosin kahdella 1/8 nuotilla, joko niin että lauletaan kaksi eri tavua, taikka sitten liutaan nuotista toiseen yhden tavun sisällä...

Onhan tossa nyt siis pientä vaihtelua kunkin tahdin sisällä, että kuinka niiden tavujen melodia ja siihen liittyvä rytmitys kulkee... Mutta yleisesti ottaen tuo rytmitys toistaa aika lailla itseään tahdista toiseen...

Ja saattaa siellä olla seassa muutama pieni tauko, joita en nyt tuohon yllä olevaan pikaiseen analyysiin saanut mukaan laitettua...

Niin ja tämä on jo kolmas iteraatio tästä, kun löytyi pieniä virheitä seasta... En ole ennen tällaista analyysiä tehnyt, jotenka pienien virheiden mahdollisuus on olemassa...

#80 kirjoitettu 18.05.2021 14:30

...
Niin ja tämä on jo kolmas iteraatio tästä, kun löytyi pieniä virheitä seasta... En ole ennen tällaista analyysiä tehnyt, jotenka pienien virheiden mahdollisuus on olemassa...

Ei näin! Muista mikä on tärkeintä musiikissa.

Ei vaan, mielenkiintoista keskustelua. Tämän ketjun voisi jossain vaiheessa siirtää vaikka tuonne Musiikin tekeminen -haaraan ettei huku demojen alle. Voisi olla joskus paremmalla ajalla kiva käydä läpi tarkemmin.