Mikseri.net

#2 kirjoitettu 19.02.2021 06:43

19.2. 2021

Itse aloitan postaamisen tähän ketjuun toteamalla, että nyt on IT:n uusi projekti nimeltään Hexagon saanut hyvän alun... Kasassa on yksi uusi piisi ja seitsemän uutta versiota vanhoista IT:n piiseistä... Olen aikas tyytyväinen lopputulokseen... Nämä uudet demot lähestyvät jo saundimaailmaltaan sitä, mitä oikeastaan olen tavoitellutkin...

Ja sitten laulu... Vokaaleista on saanut kuulla kritiikkiä useamman vuoden, mutta nyt nekin on saatu uuden softan ja raudan ansiosta uudelle tasolle, vaikken edelleenkään mikään Tom Jones olekaan...

Nyt vokaalit erottuvat selkeästi, ja muutenkin ääni on voimakkaampi... Aiemmin tuskailin tämän ongelman kanssa, mutta lopulta kyse oli siitä, ettei mun välineitä, joita käytin äänittämiseen, oltu varsinaisesti tehty laulun äänittämistä varten...

Nyt uudessa audiointerfacessa on etuaste ja gain säätö laulumikrofonille... Toisaalta Wavesin CLA Vocals lauluplugari on mainio apuväline... Näiden kahden tekijän ansiosta voin pitää (dynaamista) mikkiä kauempana suusta laulaessani, mutta silti mikki poimii kaikki laulusuorituksen nyanssit paljon aiempaa tarkemmin...

Ja tuo Wavesin CLA Vocals... Käytän daw:ssa lauluraidalla tuosta plugarista yhtä instanssia lauluja sisään purkittaessani, mutta miksausvaiheessa mulla on tuosta plugarista kaksi eri instanssia perä perää auki, kumpikin hieman eri säädöin...

Mutta joo... Tällaista meikäläisen musiikkirintamalla tänään...

#3 kirjoitettu 19.02.2021 09:14

Minun musiikkirintamalla on odotettavissa uuden albumin julkaisu ensi kuun puolella. Pari päivää sitten tuli musiikinjakelufirmalta posti, että Jeremy Antmanin uusi levy on mennyt läpi tarkastuksesta ja menee julkaisuun määrittämänäni päivänä. Lataan pari biisiä levyltä mikseriinkin jossain vaiheessa.

Muilla rintamilla on odotettavissa soitinostelua: Musiikkiopistolta tuli viesti, että he eivät lainaa enää soittimia oppilaille kuin 2 vuoden ajan, joten oman trumpetin osto on siis edessä. Ajattelin tällä kertaa olla fiksu ja testata soitinta ennen ostamista, joten laittelin Oulun f-musiikkiin viestiä, että saisivatko sinne muutaman torven testattavaksi. Kahden viikon päästä siis trumpettihousut jalkaan ja testaamaan (ja ostamaan, en kuitenkaan malta jättää parasta testattua soitinta ostamatta).

Trumpettirintamalla olin ollut viime aikoina vähän epätyytyväinen kehitykseen, joten mielenkiinnosta aloin kokeilemaan lyijykynäharjoitusta pitkien äänien soittamisen lisäksi. Kynäharjoituksessa pidetään lkynää suussa pelkästään huulilla kiinnipitäen ja yritetään saada se pysymään vaakatasossa. samalla olisi hyvä tarkkailla ettei alaleukaan tule sellaista möykkyä leuan kohdalle. Ei muuten jaksa kauaa pitää sitä kynää näin! Ilmeisesti harjoituksesta on jo ollut jotain hyötyä, koska mielestäni eilen soittotunnilla soittimen saundi oli kerrankin kunnon trumpettisaundi eikä mikään pahvinen "tööt". Saattoipa kyllä olla pitkien äänien ansiotakin.

#4 kirjoitettu 19.02.2021 10:36

Jamsteri kirjoitti:


Minun musiikkirintamalla on odotettavissa uuden albumin julkaisu ensi kuun puolella. Pari päivää sitten tuli musiikinjakelufirmalta posti, että Jeremy Antmanin uusi levy on mennyt läpi tarkastuksesta ja menee julkaisuun määrittämänäni päivänä. Lataan pari biisiä levyltä mikseriinkin jossain vaiheessa.


No mutta tuohan kuulostaa mukavalta! Saako kysyä, että missä kaikissa formaateissa aiot levyn julkaista? Vai onko se jo nykypäivää, että julkaistaan albumi vain striimauspalveluissa ja unohdetaan fyysiset äänitteet?

#5 kirjoitettu 19.02.2021 10:52

IT kirjoitti:
No mutta tuohan kuulostaa mukavalta! Saako kysyä, että missä kaikissa formaateissa aiot levyn julkaista? Vai onko se jo nykypäivää, että julkaistaan albumi vain striimauspalveluissa ja unohdetaan fyysiset äänitteet?


Joo, tämä menee vaan suoratoistoihin. Rahallinen palautusprosentti musiikinteossa niin pieni (varsinkin tämmöisessä pelimusagenressä) etten viitsi alkaa fyysisiä tallenteita jakelemaan Ajatus kyllä kävi joskus mielessä kun luin Kajaanin musiikkiliikkeen sivulta, että ottaisivat myyntiin paikallisten artistien omakustanteita. Voi olla, että tuo on muuttunut kun omistaja vaihtoi aika vasta.

#6 kirjoitettu 19.02.2021 10:57 Muok:19.02.2021 11:00

Olen lähinnä pyrkinyt tekemään enemmän paskaa harjoitusmielessä. Ennen tein biisejä lähinnä silloin, kun oli inspiraatio päällä. Nyt teen paljon enemmän, vaikka tavarasta suurempi osa on kuraa. Tästä on ollut paljon hyötyä, koska harjoitusta kertyy huomattavasti enemmän.

Orkestraation/arraamisen harjoittelu jatkuu. Olen oppinut paremmin balansoimaan biisin osien dynamiikkaa ja sitä logiikkaa, miten kappaleen elementit ja teemat esitellään ja miten niitä kehitellään. Tässäkin on vielä paljon kehittymisen varaa. Vieläkin löydän usein itseni pisteestä, jossa en keksi kappaleelle mitään järkevää jatkoa, tai biisin osat ovat liian yhteensopimattomia, ja joudun tekemään kaikenmaailman ihme temppuja niiden yhdistämiseen. Tai sitten ne ovat liian monotonisia ja kappaleesta puuttuu fiilis, että se menee johonkin.

#7 kirjoitettu 19.02.2021 11:03

Elintasokas kirjoitti:
Olen lähinnä pyrkinyt tekemään enemmän paskaa harjoitusmielessä. Ennen tein biisejä lähinnä silloin, kun oli inspiraatio päällä. Nyt teen paljon enemmän, vaikka tavarasta suurempi osa on kuraa. Tästä on ollut paljon hyötyä, koska harjoitusta kertyy huomattavasti enemmän.

Orkestraation/arraamisen harjoittelu jatkuu. Olen oppinut paremmin balansoimaan biisin osien dynamiikkaa ja sitä logiikkaa, miten kappaleen elementit ja teemat esitellään ja miten niitä kehitellään. Tässäkin on vielä paljon kehittymisen varaa.


Tuohon paskan tekemiseen samaistun niin, että joskus mulla oli tapana tehdä ihan tahallaan pöljiä biisejä kovalevylle maatumaan. Sillä sai päästettyä pöljät ideat päästä paremmille laitumille. Ja parhaassa tapauksessa ideoiden seasta saattaa myöhemmin löytyä ihan käyttökelpoista materiaalia. Ihan vaikka vaan jonkun hyvän synasaundin muodossa.

Minkälaiselle orkesterille olet muuten arrannut biisejä? Ja onko sulla jotain kirjaa tai muuta siinä apuna?

#8 kirjoitettu 19.02.2021 11:04

Eilen krijoitin sanoituksia. Paperilla olin erittäin tyytyväinen omiin sanoituksiini. Kappaleen työnimi on "Ajatuksii". Vähän taas syntynyt teksti heijastelee mun mielialaa. Tällä kertaa hieman synkempää sävyä. Sanoitukset sisältävät myös yleisempää pohdintaa.

Biitti siis ilmainen, mutta ei kaupalliseen käyttöön. Tämä sopii tällä hetkellä minulle hyvin. Biitin tuottaja on mainittava, jos tämän jossain netissä julkaisen. Lähinnä tarkoitan Mikseri tai YouTube tai SoundCloud -kanavia.

Nauhoituksissa alkoi sitten vähän tyssäämään. Otin toista kymmentä ottoa. En ollut tyytyväinen ääneeni. Flow ei kuulostanut luontevalta. Biitti oli hieman eri tempossa kuin yleensä mulla on. Nauhoitin nyt hieman kauempaa eli en tuijottanut sanoja suoraan ruudusta, vaan nousin seisomaan keskemmälle tätä huonetta. Ettei tuliis niin paljon kaikua. Muistiossa olevan tekstin joutui suurentamaan, että saan siitä selvää.

En edes yrittänyt koko biisin vokaaleja nauhoittaa kerralla, vaan otin verse kerrallaan. Niitä oli kaksi tällä kertaa. Ei kertosäkeistöä. Siihen tuli vähän muuta tällä kertaa...

En lupaa vielä, että tulisi valmista biisiä nettiin. Ajattelin tänne Mikseriin pistää...

#9 kirjoitettu 19.02.2021 11:11

Elintasokas kirjoitti:


Olen lähinnä pyrkinyt tekemään enemmän paskaa harjoitusmielessä. Ennen tein biisejä lähinnä silloin, kun oli inspiraatio päällä. Nyt teen paljon enemmän, vaikka tavarasta suurempi osa on kuraa. Tästä on ollut paljon hyötyä, koska harjoitusta kertyy huomattavasti enemmän.


Olen aina ollut sitä mieltä, että paljon tekemisessä on omat hyvät puolensa... Toki sitä kuraakin syntyy, mutta samalla syntyy rutiinia ja muuta varmuutta siihen tekemiseen...

Ja toisaalta kun sitä harjoitusta kertyy, niin silloin pikkuhiljaa alkaa myös rutiininomaisesti tekemään parempaa laatua pitkässä juoksussa, ja sen kuran määrä vähenee sitä myötä...

Ja kun katselee noiden suurten maalareiden tuotantoa, niin monet heistä ovat tuottaneet elämänsä aikana tuhansia maalauksia (tai muita vastaavia piirustuksia ja töitä), joista vain kourallinen on saattanut päätyä klassikoiksi ja merkittäviksi maalauksiksi maalaustaiteessa...

#10 kirjoitettu 19.02.2021 11:13 Muok:19.02.2021 11:16

Jamsteri kirjoitti:
Elintasokas kirjoitti:
Olen lähinnä pyrkinyt tekemään enemmän paskaa harjoitusmielessä. Ennen tein biisejä lähinnä silloin, kun oli inspiraatio päällä. Nyt teen paljon enemmän, vaikka tavarasta suurempi osa on kuraa. Tästä on ollut paljon hyötyä, koska harjoitusta kertyy huomattavasti enemmän.

Orkestraation/arraamisen harjoittelu jatkuu. Olen oppinut paremmin balansoimaan biisin osien dynamiikkaa ja sitä logiikkaa, miten kappaleen elementit ja teemat esitellään ja miten niitä kehitellään. Tässäkin on vielä paljon kehittymisen varaa.


Tuohon paskan tekemiseen samaistun niin, että joskus mulla oli tapana tehdä ihan tahallaan pöljiä biisejä kovalevylle maatumaan. Sillä sai päästettyä pöljät ideat päästä paremmille laitumille. Ja parhaassa tapauksessa ideoiden seasta saattaa myöhemmin löytyä ihan käyttökelpoista materiaalia. Ihan vaikka vaan jonkun hyvän synasaundin muodossa.

Minkälaiselle orkesterille olet muuten arrannut biisejä? Ja onko sulla jotain kirjaa tai muuta siinä apuna?

Ihan minkälaiselle tahansa orkesterilla, koska teen kaiken sampleilla tietokoneella. Ei ole siis mitään tekemistä oikeiden soittajien kanssa.

Onhan noita resursseja ja niitä on tullut tutkittua vuosien varrella (Rimsky-Korsakov, Walter Piston, kaikki mahdollinen YouTubessa, jne), mutta enimmäkseen olen viimeaikoina yrittänyt tehdä enemmän itse ja lukea vähemmän, tosin olen kyllä lukenut teoksien nuotteja samalla, kun olen kuunnellut. Olen myös tehnyt joitakin biisejä (tai ainakin pätkiä) niin, että "varastan" orkestraation jostain ja sovitan omaan biisiini. Sen verran perillä instrumentaatiosta kuitenkin, että pystyn useimmiten kuulemaan, mitä instrumentteja kappaleessa käytetään ja miten, vaikka nuotteja ei olisi saatavilla.

Minulla on musiikissa vähän sellainen ongelma, että tiedän enemmän kuin mitä osaan käytännössä. En ole yksinkertaisesti tehnyt lähellekään tarpeeksi verrattuna siihen, mitä olen lukenut. Yritän nyt korjata tätä.

#11 kirjoitettu 19.02.2021 11:19

geeli kirjoitti:


Nauhoituksissa alkoi sitten vähän tyssäämään. Otin toista kymmentä ottoa. En ollut tyytyväinen ääneeni. Flow ei kuulostanut luontevalta. Biitti oli hieman eri tempossa kuin yleensä mulla on. Nauhoitin nyt hieman kauempaa eli en tuijottanut sanoja suoraan ruudusta, vaan nousin seisomaan keskemmälle tätä huonetta. Ettei tuliis niin paljon kaikua. Muistiossa olevan tekstin joutui suurentamaan, että saan siitä selvää.


Tosta kaiusta sen verran, että eikös sulla ole nyt se uusi konkkamikki käytössä? Itse olen tullut siihen lopputulokseen, ettei mun kannata tänne kerrostaloasuntoon hankkia konkkamikkiä, vaan olen tyytynyt dynaamiseen mikrofoniin... Se ei juurikaan ota mukaan huoneen kaikuja, vokaalit kuulostavat paremmalta, ja sitä kaikua saa siinä miksausvaiheessa sitten lisättyä raidalle efektien muodossa...

Mulla olisi itse asiassa Shure SM 58 laulumikrofonin hankinta edessä jossakin vaiheessa... Ajattelin kokeilla hieman parempaa mikkiä, jossa on jo sisäänrakennettua suojaa noita epätoivottuja ääniä vastaan, joita syntyy äänityksissä...

Veikkaan, että se flowkin voi kuulostaa paremmalta, jos ja kun ne huoneen kaiut saa eliminoitua pois siitä laulun nauhoituksesta, ja sen raidan saa oikein efektoitua ja miksattua...

#12 kirjoitettu 19.02.2021 11:20 Muok:19.02.2021 11:20

Elintasokas kirjoitti:
Ihan minkälaiselle tahansa orkesterilla, koska teen kaiken sampleilla tietokoneella. Ei ole siis mitään tekemistä oikeiden soittajien kanssa.


Ahaa Jos joskus käy niin, että sun teos on menossa oikealle orkesterille soitettavaksi niin mulla on tullut tällainen vinkki vastaan ihan kantapään kautta: Vaskipuhaltimille kannattaa laittaa riittävästi taukoja, koska niitä on yllättäväkin raskasta soittaa pidempään. Toki riippuu soittajan tasosta.

Jamsteri muokkasi viestiä 11:20 19.02.2021

#13 kirjoitettu 19.02.2021 11:22 Muok:19.02.2021 11:27

Jamsteri kirjoitti:
Elintasokas kirjoitti:
Ihan minkälaiselle tahansa orkesterilla, koska teen kaiken sampleilla tietokoneella. Ei ole siis mitään tekemistä oikeiden soittajien kanssa.


Ahaa Jos joskus käy niin, että sun teos on menossa oikealle orkesterille soitettavaksi niin mulla on tullut tällainen vinkki vastaan ihan kantapään kautta: Vaskipuhaltimille kannattaa laittaa riittävästi taukoja, koska niitä on yllättäväkin raskasta soittaa pidempään. Toki riippuu soittajan tasosta.

Jamsteri muokkasi viestiä 11:20 19.02.2021

Juu, kyllähän noitakin juttuja tulee kieltämättä mietittyä aika usein, vaikka niillä ei suurta käytännön signifikanssia olekaan, kun puhutaan MIDI-orkestraatiosta. Kuitenkin kaikenlainen realismi on yleensä hyvästä siinäkin hommassa.
IT kirjoitti:
Olen aina ollut sitä mieltä, että paljon tekemisessä on omat hyvät puolensa... Toki sitä kuraakin syntyy, mutta samalla syntyy rutiinia ja muuta varmuutta siihen tekemiseen...

Ja toisaalta kun sitä harjoitusta kertyy, niin silloin pikkuhiljaa alkaa myös rutiininomaisesti tekemään parempaa laatua pitkässä juoksussa, ja sen kuran määrä vähenee sitä myötä...

Ja kun katselee noiden suurten maalareiden tuotantoa, niin monet heistä ovat tuottaneet elämänsä aikana tuhansia maalauksia (tai muita vastaavia piirustuksia ja töitä), joista vain kourallinen on saattanut päätyä klassikoiksi ja merkittäviksi maalauksiksi maalaustaiteessa...

Juu, tuo on kyllä totta. Olen huomannut, että itsellä on tullut enemmän juuri tuota varmuutta siihen hommaan, ja muodostunut heuristiikoita, joita voi hyödyntää toistuvasti. Oppii tajuamaan, mikä toimii ja mikä ei. Sellaisia "nyrkkisääntöjä".

#14 kirjoitettu 19.02.2021 14:11

Jamsteri kirjoitti:


Muilla rintamilla on odotettavissa soitinostelua: Musiikkiopistolta tuli viesti, että he eivät lainaa enää soittimia oppilaille kuin 2 vuoden ajan, joten oman trumpetin osto on siis edessä. Ajattelin tällä kertaa olla fiksu ja testata soitinta ennen ostamista, joten laittelin Oulun f-musiikkiin viestiä, että saisivatko sinne muutaman torven testattavaksi. Kahden viikon päästä siis trumpettihousut jalkaan ja testaamaan (ja ostamaan, en kuitenkaan malta jättää parasta testattua soitinta ostamatta).


Tuli tosta sun trumpettikommentista mieleen kun olin jotakin 7 tai 8 vuotias, ja meillä oli faijan trumpetti kotona... Faija meinas laittaa mut paikalliseen kunnan ylläpitämään musiikkiopistoon trumpettia soittamaan, mutta reputin pääsykokeen... Veikkaan, että se mikä meni pipariksi oli rytmitajutesti, jossa sulle ensiksi kokeen pitäjä naputteli tietyn rytmin puupalikoilla, ja sun piti tehdä sama perässä...

Se suurin syy miksen ole koskaan nuoteista opetellut soittamaan, vaikka monta kertaa olen sen projektin aloittanut yhä uudestaan, on se että heti kun melodiat ja rytmit vähänkin monimutkaistuu, niin mä menen laskuissa ja rytmissä sekaisin... Mulla on synnynnäisesti paska rytmitaju...

Se mikä on korvannut tämän on jonkinlainen melodia taju sekä tyylitaju jos sitä nyt siksi voi kutsua, tarkoitan lähinnä sitä että "olen musiikillisesti sitä mitä olen vuosien varrella kuunnellut"...

Toisaalta kun on vaan sinnikkäästi soittanut niitä yksinkertaisempia piisejä, ja kompannut, niin samalla on tullut kokemusta ja varmuutta... Samoin omien piisien teko ja ylipäätään soittaminen ja kaiken tämän oppiminen on korvannut ja kompensoinut puuttuvaa rytmitajua... Pystyn kyllä soittamaan rytmillisesti monimutkaisempaa kamaa tänä päivänä (vaikka tässäkin tulee raja vastaan), mutta jos yritän liikaa laskea nuotteja ja tahteja, niin homma menee helposti sekaisin...

Tätä taustaa vasten on suoranainen ihme, että olen päässyt demojeni teossa näinkin pitkälle...

Ja toiseksi, haluan tällä motivoida nuoria soittajia, jotka kenties ovat epävarmoja kyvyistään... Ei se niin vakavaa ole, ja musiikkia voi harrastaa myös huonon rytmitajun omaava henkilö joka ei ole musiikillisesti lahjakas... Pääasia tässä on se että löytää sen oman tavan toimia, ja nauttii tekemisistään...

Mitä tulee noihin Jamsterin trumpetin ostoaikeisiin, niin onkohan näissä musiikkijutuissa vähän sama kuin autoissa, että aina silloin tällöin iskee "kuume" ja tuntuu että on melkein pakko saada jotakin...

Itse painiskelen tässä sen ongelman kanssa, että pitäisikö mun vaihdattaa nauhat tähän mun nykyiseen kitaraan (jossa on kyllä hyvä saundi) vaiko ostaa kokonaan uusi kitara? Vai tehdä kummatkin? Kovasti himottaisi tollasen Gibson SG sähkiksen ostaminen, mutta toisaalta tarvitseeko tällainen harrastajan planttu noin kallista kitaraa?

#15 kirjoitettu 19.02.2021 17:11

Elintasokas kirjoitti:


Vieläkin löydän usein itseni pisteestä, jossa en keksi kappaleelle mitään järkevää jatkoa, tai biisin osat ovat liian yhteensopimattomia, ja joudun tekemään kaikenmaailman ihme temppuja niiden yhdistämiseen. Tai sitten ne ovat liian monotonisia ja kappaleesta puuttuu fiilis, että se menee johonkin.


Palaanpa tähän sun kommenttiin ja sen osaan vielä hetkeksi...

Joskus jos osat ei yhdisty, niin kannattaako niitä väkisin yhdistääkään... Jos sulla on yksi toimiva sointukulku joka kestää tietyn tahtimäärän, niin eikö tämän päälle voi kehittää erilaisia instrumentteja ja osia?

Mainostan tässä nyt sen verran tuota mun "These Eyes" piisiä, joka löytyy uutena versiona myös tosta mun uudesta Hexagon projektista... Siinä piisissä on yksi ainoa sointukulku, joka toimii sekä intron kummassakin soolo-osassa, että myös lauletussa osassa... Jos kuuntelet piisin, niin soinnut ovat: Em, C, Bm, F, Am, Em... Tuo kulku toistuu piisissä 9 kertaa...

Tarkoittaa siis sanoa sitä, että jos et saa piisin osia sopimaan yhteen toisiinsa, niin kannattaako sitä pakolla vääntääkään? Kehittele sen sijaan sen yhden osan päälle useampia ulottuvuuksia...

Tuollaisen voi ottaa ihan harjoituksena, jos tuntuu siltä ettei ne osat sovi yhteen ja homma junnaa paikallaan...

#16 kirjoitettu 19.02.2021 17:59

IT kirjoitti:
Elintasokas kirjoitti:


Vieläkin löydän usein itseni pisteestä, jossa en keksi kappaleelle mitään järkevää jatkoa, tai biisin osat ovat liian yhteensopimattomia, ja joudun tekemään kaikenmaailman ihme temppuja niiden yhdistämiseen. Tai sitten ne ovat liian monotonisia ja kappaleesta puuttuu fiilis, että se menee johonkin.


Palaanpa tähän sun kommenttiin ja sen osaan vielä hetkeksi...

Joskus jos osat ei yhdisty, niin kannattaako niitä väkisin yhdistääkään... Jos sulla on yksi toimiva sointukulku joka kestää tietyn tahtimäärän, niin eikö tämän päälle voi kehittää erilaisia instrumentteja ja osia?

Mainostan tässä nyt sen verran tuota mun "These Eyes" piisiä, joka löytyy uutena versiona myös tosta mun uudesta Hexagon projektista... Siinä piisissä on yksi ainoa sointukulku, joka toimii sekä intron kummassakin soolo-osassa, että myös lauletussa osassa... Jos kuuntelet piisin, niin soinnut ovat: Em, C, Bm, F, Am, Em... Tuo kulku toistuu piisissä 9 kertaa...

Tarkoittaa siis sanoa sitä, että jos et saa piisin osia sopimaan yhteen toisiinsa, niin kannattaako sitä pakolla vääntääkään? Kehittele sen sijaan sen yhden osan päälle useampia ulottuvuuksia...

Tuollaisen voi ottaa ihan harjoituksena, jos tuntuu siltä ettei ne osat sovi yhteen ja homma junnaa paikallaan...

https://en.wikipedia.o...

#17 kirjoitettu 19.02.2021 18:16

Elintasokas kirjoitti:

https://en.wikipedia.o...


Hieman putosin nyt kärryiltä?

Tarkoitatko tuolla vertauksella, että "hyvää rahaa ei kannata heittää huonon rahan perään..."?

Eli jos jokin juttu ei toimi, niin siihen ei kannata kuluttaa enempää aikaa?

#18 kirjoitettu 19.02.2021 18:37

IT kirjoitti:
Elintasokas kirjoitti:

https://en.wikipedia.o...


Hieman putosin nyt kärryiltä?

Tarkoitatko tuolla vertauksella, että "hyvää rahaa ei kannata heittää huonon rahan perään..."?

Eli jos jokin juttu ei toimi, niin siihen ei kannata kuluttaa enempää aikaa?

Siis päinvastoin. Se, että siihen juttuun on kulutettu jo huomattava määrä resursseja, saa henkilön kuluttamaan siihen edelleen enemmän resursseja, koska muuten koko homma menee hukkaan.

Sama biisin osien kanssa: olet käyttänyt hemmetisti vaivaa tehdäksesi jonkun osan, ja vielä pidät siitä osasta erityisesti, niin se on pakko saada sovitettua, vaikka mikä olisi.

#19 kirjoitettu 19.02.2021 19:04 Muok:19.02.2021 19:32

Elintasokas kirjoitti:


Siis päinvastoin. Se, että siihen juttuun on kulutettu jo huomattava määrä resursseja, saa henkilön kuluttamaan siihen edelleen enemmän resursseja, koska muuten koko homma menee hukkaan.

Sama biisin osien kanssa: olet käyttänyt hemmetisti vaivaa tehdäksesi jonkun osan, ja vielä pidät siitä osasta erityisesti, niin se on pakko saada sovitettua, vaikka mikä olisi.


Ahaa... okei.... Mutta toisaalta jos sulla on kaksi osaa jotka ei sovi yhteen, niin kannattaako sitä väkisin vääntää? Ehkäpä kummastakin osasta saisi kokonaan oman piisinsä taikka osan kahteen eri piisiin... Pahimmillaan käytät vain lisää aikaa sellaiseen, joka ei toimi tulevaisuudessakaan kun ei se toimi nyttenkään...

Tuo uponneiden kustannusten vertaus taloustieteissä kun nimenomaan lähtee siitä ajatuksesta, että vaikka olet investoinut aikaa taikka rahaa johonkin asiaan, niin jos se menee persiilleen, niin sen perään ei kannata laittaa lisää rahaa taikka tuhlata sitä aikaa siihen...

Jos hakee vertauksen pokerin puolelta, niin se raha jonka olet jo laittanut pottiin, niin se ei kuulu sulle, vaan siihen pottiin... Päätökset jatkosta tehdään pelkästään sen perusteella, että onko sillä sun kädellä jatkossa mahdollisuus voittaa se potti taikka saada muut pelaajat luopumaan kädestään bettaamalla taikka bluffaamalla...

Piisin tekemiseen sovellettuna tämä voisi juuri tarkoittaa sitä, että jos jostakin piisistä ei meinaa tulla valmista, niin tuleeko siitä valmista ensi viikollakaan? Ensi kuussa? Ensi vuonna?

Mulla on se tapa, että jos en saa jotakin sointukulkua toimimaan suht lyhyessä ajassa (muutamasta tunnista pariin viikkoon) niin jätän sen hautumaan pöytälaatikkoon taikka unohdan koko homman, ja siirryn eteenpäin...

#20 kirjoitettu 19.02.2021 19:05 Muok:19.02.2021 19:08

Itse teen niin, että kirjoitan pätkiä pahveiksi ja joskus niistä syntyy biisi ja joskus ei. Jos alkaa tuntua sille, että homma alkaa kusta tai jää jumiin, on siinä vaiheessa hyvinkin helppoa luopua "tähti-ideastakin". Asiaa auttaa jos "luonnospätkät" tekee aina samasta sävellajista (itse käytän mollibiiseissä lähes aina Cm:a) koska niitä on silloin helpompi yhdistellä ja arvioida mitkä kenties sopisivat yhteen. Lopullinen sävellajia on tietysti asia erikseen.

Koska teen itsekin biisit ainoastaan mideinä, tiedän että melkein valmiista biisistä luopumiskynnys nousee ihan hitosti juurikin teokseen uhratun ajan ja vaivan takia. Noin kymmenen vuotta sitten kävi niin, etten saanut mm. Ike & Tina Turnerinkin esittämää "My Babe":a kulkemaan haluamallani tavalla ... en sitten millään. Koska en malttanut antaa periksi, työpanos ja vitutus kasvoivat koko ajan ja lopun perin niin suureksi, että päätin lopettaa biisien rakentelun pariksi viikoksi ... tosiasiassa moneksi vuodeksi. Olisi kannattanut lopettaa ajoissa eikä ajaa itseään juntturaan.

Pillien osalta oli näköjään puhetta, että stemmoihin pitäisi malttaa pistää "hengitystauot" niin lopputulos kuulostaa luonnollisemmalta. Pitää paikkansa ihan yhtä lailla kuin se, että MIDI-kitaroiden soinnut pitää rakentaa kitaristin ottamien sointujen, ei pianistin käyttämien sointujen mukaisesti (joskus ne ovat toki samat, mutta ei aina). Pienet yksityiskohdat vaikuttavat kovasti paljon lopputulokseen kun niitä on tarpeeksi paljon huomioituina.

#21 kirjoitettu 20.02.2021 09:51

Elintasokas kirjoitti:

Vieläkin löydän usein itseni pisteestä, jossa en keksi kappaleelle mitään järkevää jatkoa, tai biisin osat ovat liian yhteensopimattomia, ja joudun tekemään kaikenmaailman ihme temppuja niiden yhdistämiseen.

AnttiJ kirjoitti:

Itse teen niin, että kirjoitan pätkiä pahveiksi ja joskus niistä syntyy biisi ja joskus ei. Jos alkaa tuntua sille, että homma alkaa kusta tai jää jumiin, on siinä vaiheessa hyvinkin helppoa luopua "tähti-ideastakin". Asiaa auttaa jos "luonnospätkät" tekee aina samasta sävellajista (itse käytän mollibiiseissä lähes aina Cm:a) koska niitä on silloin helpompi yhdistellä ja arvioida mitkä kenties sopisivat yhteen. Lopullinen sävellajia on tietysti asia erikseen.


Palaanpa vielä näihin teidän kommentteihinne... Koskapa mä en oikeastaan koskaan toimi siten, että loisin piisin pätkiä varastoon, joita sitten yrittäisin myöhemmin yhdistellä toisiinsa, jotta saisin kokonaisen piisin...

Toisaalta tuossa Antin tavassa toimia yhden sävellajin sisällä on se hyvä puoli, että niiden osien yhdisteleminen kyllä helpottuu huomattavasti... Toisaalta tällaisella lähestymistavalla jää helposti hyödyntämättä ne sävellajin vaihdokset...

Mun mielestä sekä piisin a-osa että b-osa pitää pyrkiä säveltämään samalla kertaa... Jos sulla on 4 tahdin sointukulku verseen niin sitten yrität luoda vielä toiset 4 tahtia chorukseeen... Koskapa jos pystyt luomaan neljän tahdin a-osan, niin mikset samalla kertaa pystyisi luomaan hieman pidempää kokonaiskulkua, jolla saat kertsinkin mukaan sävellykseen...

Ja taas pitää mainostaa yhtä omaa piisiä: "Day And Night" joka löytyy mun Next Gen Demos -projektista... Piisin sointukulku menee seuraavasti:

Dm, A#, Dm, Em (Intro)
Dm, A#, Dm, Em (Verse)
Dm, C, A#, Dm (Esikertsi)
G, Dm, C, A#, Dm (Kertsi)

Lähinnä tossa piisissä pienillä asteittaisilla sointukulkumuunnoksilla edetään introsta ja versestä kohti kertsiä... Kertsi on itse asiassa ihan sama kuin esikertsi, mutta sen eka sointu onkin G, ja samalla koko sen luonne muuttuu verrattuna esikertsiin...

Tarkoittaa siis sanoa sitä, että tuossa ei olla lähdetty liikkeelle kahdesta eri ideasta, jotka olisi yritetty yhdistää toisiinsa, vaan oikeastaan tossa on lähdetty tuosta intron ja versen sointukulusta, ja asteittain muunneltu sitä siten, että se sopii juuri tämän nimenomaisen piisin teemaan, fiilikseen ja henkeen...

Jos siis tuntuu siltä, ettei saa yhdistettyä kahta erilaista osaa yhdeksi piisiksi, kannattaa lähteä leikkimään niillä osilla ja hieman muuntelemaan niitä, jos vaikka jommasta kummasta osasta syntyisi myös jatkoa sille piisin teemalle...

#22 kirjoitettu 20.02.2021 11:43

Sävellajin vaihdos kesken biisin ei ole kaikkein tavallisimpia ratkaisuja (pl. kesken biisin tehtävät modulaatiot ja mollin vaihtuminen vastaavaan duuriin) ja se syntyy ainakin omalla kohdallani melodiakulun perusteella jos on syntyäkseen. Siksi teen palaset samaan sävellajiin. Palasina on myös esim. kahden tahdin mittaisia bassokulkuja vaikkapa funkyyn tai introksi sopivia neljän tahdin pianopätkiä joihin sävellajin vaihdoksella tai tahtilajin muutoksella ei oikein ole sosiaalista tilausta.

Totta kai joskus kun hahmottelen sointukulkuja saatan päätyä vähän yllättäen sellaiseen kulmaan, jossa sävellaji vaihtuu luontevasti lähes huomaamatta tai suorastaan pakosta. Löysin kerran opuksen jossa oli malliksi muutaman tahdin mittaiset sointukulut erikoisemmillekin sävellajin vaihdoksille (kuten esim. C --> F#) joihin saattaisi puolivahingossa joutua epöortodoksisen melodiakulun vuoksi. Onneksi ole välttänyt pahimmat karikot tähän mennessä.

Voisin tietysti yrittää tehdä biisin valmiiksi kerrallakin mutta liian usein on käynyt niin, että parempi vaihtoehto löytyy päivän tai viikon päästä ... ja siitä seuraa aikamoinen duuni kun pitäisi alkaa rakennella midejä ja stemmoja uudestaan. Tuohon tekotapaan sanonkin omalta osaltani "kiitos ei". Teen mieluummin yhden itselleni kelpaavan biisin kuukaudessa kuin 20 sellaista joita en jaksaisi viikon päästä kuunnella kertaakaan ilman myötähäpeän tunnetta. Minun tapauksessani pikakaista ei ole koskaan johtanut parhaaseen tulokseen. Toki tiedän että hittejä on tehty kymmenessäkin minuutissa, mutta tuo tapa vaan ei minulle sovi. Tästähän on keskusteltu pitkään jo aiemminkin.

Parhaillaan painiskelen sellaisen cover-biisin parissa jossa sävellaji vaihtuu AM --> G#M ja takaisin; lisäksi keskellä biisiä on kolme 6/4 tahtia. Saas nähdä löytyykö noihin luontevat siirtymät uudella tulokulmalla.

#23 kirjoitettu 20.02.2021 12:15

AnttiJ kirjoitti:


Voisin tietysti yrittää tehdä biisin valmiiksi kerrallakin mutta liian usein on käynyt niin, että parempi vaihtoehto löytyy päivän tai viikon päästä ... ja siitä seuraa aikamoinen duuni kun pitäisi alkaa rakennella midejä ja stemmoja uudestaan. Tuohon tekotapaan sanonkin omalta osaltani "kiitos ei". Teen mieluummin yhden itselleni kelpaavan biisin kuukaudessa kuin 20 sellaista joita en jaksaisi viikon päästä kuunnella kertaakaan ilman myötähäpeän tunnetta. Minun tapauksessani pikakaista ei ole koskaan johtanut parhaaseen tulokseen. Toki tiedän että hittejä on tehty kymmenessäkin minuutissa, mutta tuo tapa vaan ei minulle sovi. Tästähän on keskusteltu pitkään jo aiemminkin.


Toki... Ei näissä ole oikeata ja väärää tekotapaa... Mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle... Lähinnä toin omaa tekotapaani tuossa edellä esille, jotta saadaan keskustelua aikaiseksi, kun kaikki muutkin kirjoittajat tässä ketjussa ovat avanneet omia työtapojaan muiden luettavaksi...

Paljonhan tohon tekotapaan vaikuttaa myös se, kuinka valmista on tarkoitus tulla kerralla... Sun tekotapaan kuuluu mun käsittääkseni se, että pyrit kerralla tekemään mahdollisimman valmiin version piisistä, jottei siihen enää tarvitse palata... Mun tekotapaan taas on kuulunut se, että teen demoja elikkä olen lähinnä napannut eteen tulevia ideoita nopeasti ylös, tehnyt niistä demon, ja sen demon avulla pyrkinyt selvittämään onko piisissä omasta mielestäni mahdollisesti potentiaalia... Eli meneekö piisi jatkoon vaiko ei?

Mutta ei muuta kuin tsemppiä uusimman kappaleesi tuotantoon, josta tuossa viestissäsi mainitsikin lopussa... Odotellaan mitä tuleman pitää...

#24 kirjoitettu 21.02.2021 09:33

Lisätäänpä tähän ketjuun tällainen linkki tuoreeseen YLEn juttuun, jossa kulttuurivieraana on musiikkitoimittaja Pekka Laine:

YLE: Koko musiikkikenttä menee uusiksi koronan jälkeen


"Musiikkitoimittaja on miettinyt myös sitä, muuttaako korona-aika koko musiikin ammattilaisuuden käsitettä. Hän on pyöritellyt ajatusleikkiä siitä, onko ammattilaisuuden aika vain poikkeustila musiikin historiassa.

– Aikaisemmin käyttömusiikkia kuten kansanmusiikkia eivät tehneet ammattilaiset, vaan se oli harrastelijoiden ja yhteisöjen synnyttämää. Vähän kuten pelimannit soittivat huikkapalkalla. Entä jos jatkossa ei olekaan enää koulutettujen ja musiikintekijöiksi eriytyneiden ammattilaisten joukkoa?"


Laine siis uskoo, että koulutettuja musiikin ammattilaisia on korona-ajan jälkeen vähemmän kuin ennen sitä... Lisäksi hän jakaa musiikintekijät kolmeen osaan: suosituimpiin huippuartisteihin, puhtaisiin harrastajiin, sekä välissä oleviin ammattilaisiin jotka myös saavat elantonsa musiikista... Ja juuri näiden välissä olevien pienemmillä tuloilla elävien artistien määrän Laine uskoo vähenevän tulevaisuudessa... Klubikeikoilla ei välttämättä tule toimeen tulevaisuudessa kuten ennen, koska nykynuoret eivät käy enää samaan tapaan keikoilla kuin vanhemmat sukupolvet... Eikä äänitemyynnillä tule nykyoloissa toimeen...

Toisaalta muissa yhteyksissä olen lukenut sellaisia arvioita, että tämä nykytrendi jossa kaikilla musiikintekijöillä on mahdollisuus tuottaa korkealaatuisia äänitteitä saattaa merkitä sitä, että ne huippustaratkin jäävät historiaan...


Elikkä... Muuttuuko musiikin ammattilaisuus tulevaisuudessa? Ja onko yhä suurempi osa kaikesta musiikista harrastajien tekemää?

#25 kirjoitettu 22.02.2021 18:24

IT kirjoitti:
Musiikkipäiväkirja


Avataanpa tällainen ketju, jossa jokainen voi tuoda esiin omia mietteitään musiikista, musiikin tekemisestä, musiikin kuuntelusta jne... Ihan kaikki musiikkiin liittyvä kelpaa päiväkirjaan...

Oletko ostanut uutta softaa taikka rautaa musiikin tekemistä varten? Ostitko suosikkiartistisi uuden albumin? Löysitkö uuden artistin, josta diggaat?


Aluksi nuo trivialiteetit pois alta: en oikein tiedä mitä tekisin softalla tai raudalla, uudella tai vanhalla? Omaa korvaani (välillä) miellyttävää musiikkia voin tehdä lähes ilmankin. Ostan albumeita nykyisellään ehkä pari-kolme vuodessa, digitaalisena; vielä harvemmin tilaan cd:n. Löydän lähes päivittäin uusia, vanhoja ja unohtamiani artisteja, joiden musiikki miellyttää, toisinaan jopa innostaa.
—-

Viritin kitarani avoimeen G-vireeseen, ja olen kokeillut ja kuulostellut erinäisiä otteita, en ole (nytkään) viitsinyt mistään kirjallisuudesta ottaa oppia, vaan luotan korvaani. Muutaman loopin tallensin Bossin loop stationiin - onko se ainoa ”rautani”?? Hyvin harvoin tartun kitaraan, sormet hellänä, sitä herkemmin kai kipeytyvät mitä harvemmin soittelen. Parin viime kuukauden aikana olen tehnyt muutaman ns. laulun, eli liitin ”teokseeni” laulumelodian ja vokaalit. Niitä en usein ole tehnyt, koska koen laulamisen ja etenkin järjellisen lyriikan teon edessä aikamoisen kynnyksen. Osaan toki laulaa (yhtä hyvin kuin soittaa...) mutta siinä on jokin este. Musiikkiini, eikä kai oikein psyykeeni (?), jos sitä mitenkään voi määritellä, ei mielestäni lainkaan sovi suomalainen teksti, ei liioin rokin banaali liirumlaarum. Kuitenkin tuo perinteisempi laulun muoto näyttäisi mielestäni antavan jotenkin enemmän ryhtiä musiikkiini, vaikka pääasia tekijälle tuntuukin edelleen olevan ne väliosien improvisaatiot.

Tällaista musiikkiin liittyvää välillä pohdin: mitä tekisin, tekisinkö mitään, ei oikein keksi, onko sitten pakko, jotain uutta pitäisi keksiä, mieluummin jatkuvasti?

#26 kirjoitettu 23.02.2021 10:29

Mun musapäiväkirjaa...

Kuluvana vuonna oon tehnyt kasi uutta piisiä ja jonkunlaiseksi tavoitteeksi ja toisaalta jarruksikin asetin 1piisin kuukausivauhdin. Piisinnikkarointiharrastus mulla alkoi vajaa vuosi sitten. Ihan alkuun tuntui mahdottomalta ajatukselta sanoituten teko, mutta heitettyäni itsekritiin melkein kokonaan poies alkoi sanojakin syntyä...

Tänä vuonna olen tehnyt yhden kitarahankinnan Tokain startokopion (korealainen) joka sekin mielestäni ihan kelpo laite. Ostin ko halvalla sain ...Mulla meksikon starato HSS mikein vakikitarana.

Suunnitelmissa olisi kanssa hankkia jossain vaiheessa se tuottajanumero ja jos saisi parempilaatuista soitantaa&laulantaa aikaan niin vaikka tarjoaisi musikkiaan joskus johonkin suuntaan...toki en ole vielä ihan keksinyt että minneppäin

LÄhiaikoina ois myös perustaa mun pojan kanssa Mikseriin uusi projekti. Poika on enepi biitintekija ja ohjelmien, masteroinnin ja sellasen suhteen mua huomattavasti osaavampi...mut pojan kanssa olisi kivasaada jotain yhteistä musatuotosta aikaan.

Tsemppiä kaikille piisintekoon ja musaharrastukseen!

#27 kirjoitettu 23.02.2021 11:32

Pekkas OMB kirjoitti:


Ihan alkuun tuntui mahdottomalta ajatukselta sanoituten teko, mutta heitettyäni itsekritiin melkein kokonaan poies alkoi sanojakin syntyä...

Suunnitelmissa olisi kanssa hankkia jossain vaiheessa se tuottajanumero ja jos saisi parempilaatuista soitantaa&laulantaa aikaan niin vaikka tarjoaisi musikkiaan joskus johonkin suuntaan...toki en ole vielä ihan keksinyt että minneppäin

LÄhiaikoina ois myös perustaa mun pojan kanssa Mikseriin uusi projekti.


Mukava lukea teikäläisenkin mietteitä musiikin teosta!

Aivan aluksi on sanottava, että kävin kuuntelemassa nuo sun piisit "Anna mennä" ja "Millonhan mä opin" ja kummassakin on hyvät ja osuvat sanoitukset... Varsinkin tuo "Anna mennä" oli sellainen sanoitus, että se ajatusmaailma on helppo allekirjoittaa... Sulla on sellaista suht mutkatonta arkipäivän ja jokamiehen filosofiaa noissa teksteissä, että veikkaan, että suurempi yleisökin niistä pitäisi...

...josta päästäänkin seuraavaan kohtaan... Hieman ihmettelet minne sitä musiikkia voisi joskus tarjota, ja mä sanoisin että sun tuotanto on heti alusta lähtien sen verran laadukkaan kuuloista, että netin suoratoistopalveluihin kannattaa harkita lähtemistä...

Rytmimanuaali on nettisivusto, jossa paljon asiaa musiikin tekemisestä ja musiikin tekijöille, ja tossa artikkeli musiikin digitaalisesta jakelusta:

Rytmimanuaali - Musiikin digitaalinen jakelu


Tuossa artikkelissa saattaisi olla hyödyllistä asiaa sun näkökulmasta... Ja sen vinkin annan, ettei kannata lähteä markkinoimaan noilla netin alustoilla (SoundCloud, Spotify, jne...) itseään niin, että maksaa niistä kuuntelijoista, tykkäyksistä ja soittolistoille pääsystä... Spotify juuri poisti lähes miljoona piisiä pois palvelustaan lyhyt aika takaperin, ja monet oli sitä mieltä että se johtui tällaisista ehtojen rikkomisesta...

Toki itseään voi markkinoida ja se kannattaa tehdä fiksusti... Tossa muuten YouTube kanava, jolla paljon asiaa tähän liittyen:

YouTube: Damian Keyes


Joten ei muuta kuin tsemppiä siihen musiikin tekemiseen poikasi kanssa! Odotellaan innolla mitä saatte vielä aikaiseksi...

#28 kirjoitettu 24.02.2021 07:06

Clowns to the left of me!
Jokers to the right!
Here I am stuck in the middle with you.


Stealers Wheel - Stuck In The Middle With You

#29 kirjoitettu 24.02.2021 15:12

Musiikkipäiväkirjaa:

Aloittelin hieman yli kaksi vuotta sitten projektini suomenkielisellä countrylla, sitten vielä pari countrya ja siitä bluesiin ja viimeisin joululaulukilpailu-biisi oli (itsekin yllättyen) elämäni ensimmäinen iskelmäsävellys, satiirinen huumoripläjäys. Se oli kiva hyppäys pois ehkä hieman "uraantuneesta" linjasta. Tuotantopuolen taso alkaa olla ok, kahdessa viimeisessä biisissä on soundi sitä mitä olen halunnutkin.

Joulun jälkeen ei paljon ole tapahtunut. Joitakin kokeiluja olen äänitellyt, niissä on jotakin hyvääkin ideaa, mutta pitää miettiä, miten hommaa veisi eteenpäin. Genreä tulen laajentamaan edelleen. Myös kitarainstrumentaaleja aion tehdä jossain vaiheessa. Aikataulu voi olla mitä vain, inspiksen mukaan.

#30 kirjoitettu 24.02.2021 15:18

Työstän parhaillaan seuraavaa coveria. Säveltäjän hyväksyntä kaavailemilleni, alkuperäisestä aika paljon poikkeaville sovitusratkaisuille on tässä vaiheessa olemassa, joten nyt pitää hieroa tausta valmiimmaksi ja kysellä onko mies vielä samaa mieltä kun kuulee valmiin taustan. Sanoituskin on vielä ns. vaiheessa. Onneksi sentään ei ole aikataulupaineita niskassa.

Sitten tuleekin ikävin vaihe, kun pitää aloittaa vokaalien tulkinta biisistä jota en ole koskaan aiemmin edes yrittänyt ...

#31 kirjoitettu 27.02.2021 07:02 Muok:27.02.2021 07:06

IT kirjoitti:
Lisätäänpä tähän ketjuun tällainen linkki tuoreeseen YLEn juttuun, jossa kulttuurivieraana on musiikkitoimittaja Pekka Laine:

YLE: Koko musiikkikenttä menee uusiksi koronan jälkeen


"Musiikkitoimittaja on miettinyt myös sitä, muuttaako korona-aika koko musiikin ammattilaisuuden käsitettä. Hän on pyöritellyt ajatusleikkiä siitä, onko ammattilaisuuden aika vain poikkeustila musiikin historiassa.

– Aikaisemmin käyttömusiikkia kuten kansanmusiikkia eivät tehneet ammattilaiset, vaan se oli harrastelijoiden ja yhteisöjen synnyttämää. Vähän kuten pelimannit soittivat huikkapalkalla. Entä jos jatkossa ei olekaan enää koulutettujen ja musiikintekijöiksi eriytyneiden ammattilaisten joukkoa?"


Laine siis uskoo, että koulutettuja musiikin ammattilaisia on korona-ajan jälkeen vähemmän kuin ennen sitä... Lisäksi hän jakaa musiikintekijät kolmeen osaan: suosituimpiin huippuartisteihin, puhtaisiin harrastajiin, sekä välissä oleviin ammattilaisiin jotka myös saavat elantonsa musiikista... Ja juuri näiden välissä olevien pienemmillä tuloilla elävien artistien määrän Laine uskoo vähenevän tulevaisuudessa... Klubikeikoilla ei välttämättä tule toimeen tulevaisuudessa kuten ennen, koska nykynuoret eivät käy enää samaan tapaan keikoilla kuin vanhemmat sukupolvet... Eikä äänitemyynnillä tule nykyoloissa toimeen...

Toisaalta muissa yhteyksissä olen lukenut sellaisia arvioita, että tämä nykytrendi jossa kaikilla musiikintekijöillä on mahdollisuus tuottaa korkealaatuisia äänitteitä saattaa merkitä sitä, että ne huippustaratkin jäävät historiaan...


Elikkä... Muuttuuko musiikin ammattilaisuus tulevaisuudessa? Ja onko yhä suurempi osa kaikesta musiikista harrastajien tekemää?


Pekka Laineen ajatuksista tärkein on tämä (koronaakin tärkeämpi):

– Popmusiikin keskeisimpiä sloganeita on Abban kappaleen mukaan Winner takes it all (suomeksi voittaja vie kaiken). Tämä tilanne on ollut musiikkialalla jo kauan, sillä isot kasvavat todella isoiksi ja vievät suurimman osan kakusta.

Oma kommenttini:
Suoratoistopalveluiden myötä tilanteen olisi pitänyt ääniteteollisuudessa tasoittua, mutta ei se tasoittunut. Suuret levy-yhtiöt vievät leijonanosan suoratoistossa liikkuvista rahavirroista epäoikeudenmukaisella rahanjaolla. Spotifyn omistajina on suuria levy-yhtiöitä.

Onnittelut pientuottajille, jotka ovat jaksaneet panostaa musiikkiin julkaisemalla sitä Spotifyhyn. Ikävää, että kuunnellessani näiden pientuottajien biisejä (kannattaakseni heidän toimintaansa), rahat menevät tämän hetken suosituimmille poptähdille ja heidän levy-yhtiöilleen, vaikka en koskaan kuuntelisi näitä biisejä. Ala on siis rahallisesti kannattamatonta pientuottajille, kun isot tuottajat varastavat rahat.

Ilmeisesti tämä suoratoistojen toimintatapa ei riko lakia, koska se sallitaan? Itse kyllä näen tämän systeemin monopolina ja kartellina. Kilpailulainsäädännön vastaisena.

Minä kyllä haluaisin, että minun premium-palvelusta maksamani rahat ohjautuvat niille artisteille, joita olen kuunnellut.

#32 kirjoitettu 27.02.2021 08:57

urpoarpo kirjoitti:


Suoratoistopalveluiden myötä tilanteen olisi pitänyt ääniteteollisuudessa tasoittua, mutta ei se tasoittunut. Suuret levy-yhtiöt vievät leijonanosan suoratoistossa liikkuvista rahavirroista epäoikeudenmukaisella rahanjaolla. Spotifyn omistajina on suuria levy-yhtiöitä.

Onnittelut pientuottajille, jotka ovat jaksaneet panostaa musiikkiin julkaisemalla sitä Spotifyhyn. Ikävää, että kuunnellessani näiden pientuottajien biisejä (kannattaakseni heidän toimintaansa), rahat menevät tämän hetken suosituimmille poptähdille ja heidän levy-yhtiöilleen, vaikka en koskaan kuuntelisi näitä biisejä. Ala on siis rahallisesti kannattamatonta pientuottajille, kun isot tuottajat varastavat rahat.

Ilmeisesti tämä suoratoistojen toimintatapa ei riko lakia, koska se sallitaan? Itse kyllä näen tämän systeemin monopolina ja kartellina. Kilpailulainsäädännön vastaisena.

Minä kyllä haluaisin, että minun premium-palvelusta maksamani rahat ohjautuvat niille artisteille, joita olen kuunnellut.


Ensinnäkin, niin Spotifyn omistuksesta on tuossa seuraavassa lyhyt artikkeli, ja suurten institutionaalisten omistajien joukossa, jotka omistavat Spotifysta yli 50%, ei ole yhtäkään levy-yhtiötä:

Investopedia: Top Spotify Shareholders


Itse asiassa Spotifyn ja suurten levy-yhtiöiden välinen suhde on eräänlaista tasapainoilua... Spotify on viime vuosina ruvennut tekemään suoria sopimuksia myös itsenäisten artistien kanssa, mikä on hermostuttanut suuria levy-yhtiöitä... Spotify joutuu siis omassa liiketoimintamallissaan ottamaan myös suuret levy-yhtiöt huomioon, halusi se sitä taikka ei...

Tuossa on puolestaan artikkeli siitä kuinka Spotify maksaa rojaltteja ulos:

How much does Spotify pay per stream?


Spotify maksaa ulos noin $.003 - $.005 per striimaus, joten noin 250 striimausta tuottaa dollarin...

Striimauksesta maksettavaan rahamäärään vaikuttaa se maa, josta asiakas piisin striimaa, se millainen subscription kuuntelijalla on Spotifyn kanssa (Premium asiakkaat tuottavat enemmän), ja se millainen sopimus artistilla on sen tahon kanssa, joka hoitaa asiat Spotifyn kanssa (itsenäisten artistien tapauksessa esim. Distrokid taikka joku muu taho)...

Ja se, että onko artisti suuren levy-yhtiön suojeluksessa oleva pop tähti vaiko itsenäinen artisti, ei vaikuta siihen kuinka paljon hän saa rahaa per striimaus...


Tuossa toinen artikkeli, joka selittää Spotifyn rahanjakoa:

Spotify Royalties Explained


Tuossa artikkelissa on mielenkiintoinen vertailu, josta näkee, että YouTubessa artisti tarvitsee yli 2 miljoonaa striimausta kuukaudessa, jotta yltää kuukausittaiseen minimipalkkaan USA:ssa, kun vastaava luku Spotifyssä on reilu 300k striimausta...


Ja tuolta löytyy Spotifyn oma lyhyt video aiheesta: Spotify for artists: How Spotify pays you


Summa summarum: Ainakaan vuonna 2021 artistin saamaan rahamäärään Spotifyssä ei vaikuta se oletko jonkun suuren levy-yhtiön listoilla oleva iso stara vaiko itsenäinen artisti....


Mutta se on kyllä ongelma, ettei levyjen teolla tänä päivänä pärjää, ja keikkailukin on kannattavinta isoille artisteille... Veikkaankin, että tulevaisuudessa menestyneet bändit joutuvat yhä enemmän brändäämään itseään, muuttumaan yritysten kaltaisiksi, ja myymän sitä fanitavaraa sekä hankkimaan sponsoreita (joko yksittäisiä ihmisiä Patreonin kaltaisten palveluiden kautta, taikka suuria firmoja...)....

#33 kirjoitettu 27.02.2021 09:17 Muok:27.02.2021 09:21

https://fi.wikipedia.o...

"Joukko tunnettuja levy-yhtiöitä omistaa osuuden Spotifysta"

https://yle.fi/uutiset...

"käyttäjämaksut valuvat suosituimpien poppareiden taskuun – pelkkää klassista musiikkia kuunteleva tukee tietämättään Cheekiä ja Sannia"

"omistajina pääomasijoittajien lisäksi neljä suurinta levy-yhtiötä EMI, Sony, Universal ja Warner"

#34 kirjoitettu 27.02.2021 09:36

urpoarpo kirjoitti:

https://fi.wikipedia.o...

"Joukko tunnettuja levy-yhtiöitä omistaa osuuden Spotifysta"

https://yle.fi/uutiset...

"käyttäjämaksut valuvat suosituimpien poppareiden taskuun – pelkkää klassista musiikkia kuunteleva tukee tietämättään Cheekiä ja Sannia"

"omistajina pääomasijoittajien lisäksi neljä suurinta levy-yhtiötä EMI, Sony, Universal ja Warner"


Joo, tuo sun lainaama YLEn artikkeli on vuodelta 2018 ja nuo mun lainaamat englanninkieliset artikkelit joulukuulta 2020 sekä helmikuulta 2021...

Spotify avasi nimenomaan huhtikuussa 2020 kaikelle yleisölle sen, kuinka striimaukset tuottavat artisteille sitä rahaa per striimaus, ja tuo sun lainaama YLEn artikkeli on vanhentunutta tietoa...


Mitä tulee Spotifyn omistukseen, niin tuo mun edellisessä postauksessa lainaama artikkeli on kanssa suht tuore, mutta tuossa myös Rolling Stone julkaisun kirjoitus samasta aiheesta:

Who owns Spotify?


Tuosta selviää, että nuo suuret levy-yhtiöistä riippumattomat institutionaaliset sijoittajat omistavat Spotifystä noin 65%...

Sonyn ja Universal Music Group esim. omistavat Spotifystä vain noin 6%...


¤¤¤
Elikkä nyt arvon urpoarpo sulta kaivattaisiin hieman sitä mediakriittisyyttä ja median lukutaitoa, jottei olla liian naiveja näiden asioiden suhteen...

Tuo muutaman prosentin omistusosuus, joka levy-yhtöillä on Spotifysta ei anna minkäänlaista määräysvaltaa niille itse yhtiöstä... Tämä on vähän sama asia kun ympäristöaktivistit hankkivat suurten teollisuusyhtiöiden osakkeita, jotta pääsevät mukaan yhtiökokoukseen...

Mitä tulee tuohon rahanjakoon, niin tuotto per striimaus on oikeudenmukainen...

Se miksi suuret artistit saavat leijonan osan Spotifyn tuloista, johtuu siitä että heitä kuunnellaan eniten tuossa palvelussa... Tällöin avainsana on näkyvyys ja tavoitettavuus...

Kun suuret artistit ovat suosituimmilla soittolistoilla enemmän näkyvillä, yleisö myös tavoittaa heidät paremmin, jolloinka ne tulot kasvavat tässäkin mielessä...

Ja nuo mun edellä linkkaamat kaksi artikkelia paneutuvat myös siihen, että kuinka itsenäinen artisti voi kasvattaa näkyvyyttään, ja siten tulojaan Spotifyssa...

#35 kirjoitettu 27.02.2021 10:12

IT kirjoitti:

Elikkä nyt arvon urpoarpo sulta kaivattaisiin hieman sitä mediakriittisyyttä ja median lukutaitoa, jottei olla liian naiveja näiden asioiden suhteen...

Mitä tulee tuohon rahanjakoon, niin tuotto per striimaus on oikeudenmukainen...



Keskityt todistelemaan lähinnä omistusosuuksia Spotifyssa. Omistukset voivat olla suoria tai epäsuoria noiden pääomasijoitusyhtiöiden kautta, joiden osakkeita voi ostaa kuka tahansa. Erittäin vaikea selvittää täysin, kuinka ja mitä kautta omistusosuudet hoidetaan.

Kuitenkin pääasia tässä on se, miten musiikin soitosta rahat jaetaan. Siihen ei ole tullut muutoksia, se on yhtä epäoikeudenmukainen kuin ennenkin. Tässä on uusinta tietoa tästä korvausjärjestelmästä. Vaikka systeemi sinun mielestäsi on oikeudenmukainen, monen muun mielestä se ei ole sitä. Ja kuten kirjoititkin, medialukutaito on hyvä taito, tämä juttu kannattaa lukea ajatuksella, ja nimenomaan naivius myös roskapönttöön :

https://www.tivi.fi/uu...

#36 kirjoitettu 27.02.2021 10:52

urpoarpo kirjoitti:


Keskityt todistelemaan lähinnä omistusosuuksia Spotifyssa. Omistukset voivat olla suoria tai epäsuoria noiden pääomasijoitusyhtiöiden kautta, joiden osakkeita voi ostaa kuka tahansa. Erittäin vaikea selvittää täysin, kuinka ja mitä kautta omistusosuudet hoidetaan.

Kuitenkin pääasia tässä on se, miten musiikin soitosta rahat jaetaan. Siihen ei ole tullut muutoksia, se on yhtä epäoikeudenmukainen kuin ennenkin. Tässä on uusinta tietoa tästä korvausjärjestelmästä. Vaikka systeemi sinun mielestäsi on oikeudenmukainen, monen muun mielestä se ei ole sitä. Ja kuten kirjoititkin, medialukutaito on hyvä taito, tämä juttu kannattaa lukea ajatuksella, ja nimenomaan naivius myös roskapönttöön :

https://www.tivi.fi/uu...


Itse asiassa tuossa sun lainaamassa artikkelissa ei selitetä yhtään mitään siitä kuinka Spotify jakaa rahaa artisteille per striimaus...

Jos oikeasti haluat ymmärtää Spotifyn rahanjakoa nykyään, niin luet nuo mun englannin kieliset artikkelit aiheesta, jotka ihan oikeasti selittävät sen, mistä Spotifyn rahanjaossa on kyse...

Tuossa sun yllä lainaamassa artikkelissa lähinnä kritisoidaan suoratoistopalveluiden kuten Spotifyn maksamaa yleistä korvaustasoa, joka hoituisi sillä, että kuulijoilta veloitettaisiin enemmän kuukausimaksuja...

Tämä on ihan eri asia kuin tuotto artistille per striimaus, tai kuinka rahat jakautuvat levy-yhtiöiden listoilla olevien isojen artistien ja itsenäisten artistien kesken...


Spotifyn omistuksesta voi lisäksi sanoa:
Who Really Owns Spotify?
Spotify ownership

Suuret sijoittajat omistavat yhtiötä seuraavasti:
- yhtiön perustajat Ek ja Lorentzon 30%
- Tencent Holdings 9%
- Baillie Gifford 12%
- Morgan Stanley 7%
- T. Rowe Price Associates 6%

- Sony ja Universal omistavat yhtiöstä muutaman prosentin kumpikin

Tuota Rolling Stone julkaisun artikkelia en saanut enää auki, koska se vaati sisään kirjautumista, mutta yleisesti ottaen osakkeita on kahdenlaisia: tavallisia osakkeita jotka antavat osuuden yhtiön tuloista, ja määrääviä osakkeita jotka antavat oikeuden vaikuttaa yhtiön päätöksiin...

Tuolla Forbesin infoa Ekistä: Forbes: Ek


Tuon mukaan Ek omistaa yhtiön osakkeista 9%, mutta hänellä on 37% osuus äänestysvallasta...

Yhteensä Spotifyn perustajat Ek ja Lorentzon siis omistavat alle puolet Spotifyn osakkeista, mutta heillä on yli 50% osuus yhtiön määräysvallasta...

Tämä on hyvä pitää mielessä, kun puhutaan Spotifyn ja levy-yhtiöiden välisistä suhteista...

Ekillä ja Lorentzonilla on siis oikeastaan eri intressi yhtiössä kuin suurilla levy-yhtiöillä, ja heillä on viime kädessä se määräysvalta, että mihin suuntaan yhtiötä viedään...

#37 kirjoitettu 27.02.2021 11:45 Muok:27.02.2021 11:49

IT kirjoitti:

Itse asiassa tuossa sun lainaamassa artikkelissa ei selitetä yhtään mitään siitä kuinka Spotify jakaa rahaa artisteille per striimaus...


Jutussa ei käsitelty sitä, paljonko yksi striimi tuottaa, vaan miten potti muotoutuu ja jaetaan.

Nykyisessä suoratoistopalveluiden mallissa rahat menevät eniten kuunnelluille kappaleille, eivätkä ohjaudu kuluttajan musiikkivalintojen mukaan. Ammattikielessä mallia kutsutaan nimellä pro rata.

Vaihtoehtoisessa käyttäjäkeskeisessä mallissa (user centric) kuuntelijoiden kuukausimaksut jakaantuisivat niille kappaleille, joita he kuuntelevat. Yksittäisen kuluttajan musiikkivalinnoilla olisi siis tulojen ohjautumisen kannalta merkitystä.

Olisihan se luonnollista, että se artisti ja tuottaja, jonka musiikkia on kuunneltu, tienaisi kuuntelijan rahat, eikä joku muu artisti (jota tämä kuuntelija ei ole kuunnellut).

Spotifyn omistusosuudet ovat mitä ovat ... Tuo rahanjaon muuttaminen ei kuitenkaan kelpaa levy-yhtiöille. Ja siksi sitä ei ole muutettu.

#38 kirjoitettu 27.02.2021 13:00 Muok:27.02.2021 13:18

IT kirjoitti:

Tuossa sun yllä lainaamassa artikkelissa lähinnä kritisoidaan suoratoistopalveluiden kuten Spotifyn maksamaa yleistä korvaustasoa, joka hoituisi sillä, että kuulijoilta veloitettaisiin enemmän kuukausimaksuja...


Sinulla jäi näköjään juuri olennainen tuossa edellisessä jutussa lukematta. Mutta muotoilen vielä toisella tavalla tuon potin jaon, niin jospa se selkiäisi:

User-centric-mallissa kuuntelijan kuukausimaksu jakaantuisi vain niille artisteille, joita hän todella kuuntelee. Nykyisin Spotify laskee kaikki tulot ensin yhteen, ja jyvittää ne sitten artistien suhteellisen suosion mukaan. Laskutavalla on artistin kannalta suuri merkitys, ja Spotifyn mallilla jonkin indie-yhtyeen innokkaan kuuntelijan kuukausimaksusta suuri osa voikin mennä jollekin kansainvälisille hittiartisteille.

Tämä linkki on aika vanha, mutta jakosäännöt eivät ole muuttuneet. Tästä käy myös selville se, että isot levy-yhtiöt pystyvät neuvotteluissa Spotifyn kanssa saamaan hyvin omia ehtojaan läpi:

https://www.is.fi/digi...

#39 kirjoitettu 27.02.2021 13:29

Ei liity itse asiaan vaan asian viereen:

IT: "yleisesti ottaen osakkeita on kahdenlaisia: tavallisia osakkeita jotka antavat osuuden yhtiön tuloista, ja määrääviä osakkeita jotka antavat oikeuden vaikuttaa yhtiön päätöksiin"

--------------------------

Pieni tarkennus asiaan sallittaneen näin suomalaisesta vinkkelistä katsottuna; tosin lainsäädäntö tuppaa olemaan näissä asioissa länsimaissa hyvinkin samankaltaista.

Osakeyhtiöissä voi olla eri sarjaisia osakkeita jotka tuottavat eri äänimäärän/osake. Toinen sarja (vaikkapa A-osake) voi tuottaa vaikka 20 ääntä/osake ja toinen (vaikkapa B) tuottaa yhden äänen/osake. Tuo tarkoittaa kuitenkin sitä, että kaikilla osakkeilla on oikeus vaikuttaa yhtiön päätöksiin vaikkakin eri painoarvoilla.

Tulot sen sijaan jaetaan yleensä saman suuruisina kummallekin osakesarjalle (eli sama euromäärä/osake) eli molemmat osakesarjat saavat osuutensa tuloista.

Osakkaiden vaikuttaminen tapahtuu normaalisti yhtiökokouksissa, eikä äänivaltaistenkaan osakkeiden omistaminen tuo mitään automaattista tai erityistä oikeutta sotkeentua yhtiön juoksevaan hallintoon. Se voi tapahtua vain siinä tapauksessa, että ko. osakas on valittu yhtiön johtotehtäviin (tai yhtiön hallitukseen) joita tehtäviä hän on velvoitettu hoitamaan yhtiön (ei siis yksittäisen osakkeenomistajan) edun mukaisesti.

Jotta toista vähävaltaisempaa äänisarjaa ei hirveästi sorrettaisi, voi yhtiöjärjestyksessä olla äänileikkureita tyyliin "osakas saa edustaa enintään 20% yhtiökokouksessa paikalla olevista äänistä"; noin voi olla vaikka yhden osakkaan omistamien osakkeiden edustama äänivalta olisi kokouksessa paikalla olevasta äänimäärästä esim. 75%.

Usein laeissa tai yhtiöjärjestyksissä on myös ns. vähemmistösuoja, jonka perusteella tietyt suuremmat päätökset yhtiökokouksessa edellyttävät esim. äänienemmistöä kummastakin osakesarjasta.

Olen itse työtehtävissä ilmoittanut etukäteen pääomistajalle estäväni erään yhtiön tietyt päätökset sillä perusteella, että perstaskussani oli yli 2/3 vähemmän äänivallan omaavia osakkeita. Jostain kumman syystä osakkeillemme löytyi oikeansuuruinen ostotarjous hyvinkin nopeasti. Kummallakin osakesarjalla voikin olla hyvin suuri merkitys päätöksenteossa.

Aika usein merkittävimmät osakkaat ovat voineet solmia keskinäisen osakassopimuksen, joissa he sopivat miten tietyissä asioissa menetellään vaikkei niistä olisi laeissa tai yhtiöjärjestyksessä mainittu halaistua sanaa. Olisin aika hämmästynyt, jos esim. Spotifyn suurimmilla henkilöomistajilla ja suurimmilla yhteisöomistajilla ei tällaista olisi kassakaapeissaan mm. osakkeiden erisarjaisuudesta johtuen.

En muista törmänneeni yhtiöön, jossa jollakin osakesarjalla ei olisi ollenkaan äänivaltaa. En usko, että ainakaan pörssiyhtiöissä voisi olla noin. Usein käy niin, että eri sarjoista pyritään luopumaan ja sarjat yhdistetään koska erisarjaisuus karkoittaa osan potentiaalisista osakkeiden ostajista, mikä laskee yhtiön pörssikursseja ja -arvoa.

Kommandiittiyhtiöissä on ns. äänettömiä yhtiömiehiä (eli käytännössä rahoittajan aemassa olevia) jotka eivät tavallisesti osallistu yhtiön toimintaan mitenkään; ainakaan niin kauan kuin asiat menevät suunnilleen toivotusti ja äänetön yhtiömies saa sovitun tuoton sovittuna aikana.

#40 kirjoitettu 27.02.2021 13:51

urpoarpo kirjoitti:

Jutussa ei käsitelty sitä, paljonko yksi striimi tuottaa, vaan miten potti muotoutuu ja jaetaan.

Nykyisessä suoratoistopalveluiden mallissa rahat menevät eniten kuunnelluille kappaleille, eivätkä ohjaudu kuluttajan musiikkivalintojen mukaan. Ammattikielessä mallia kutsutaan nimellä pro rata.

Vaihtoehtoisessa käyttäjäkeskeisessä mallissa (user centric) kuuntelijoiden kuukausimaksut jakaantuisivat niille kappaleille, joita he kuuntelevat. Yksittäisen kuluttajan musiikkivalinnoilla olisi siis tulojen ohjautumisen kannalta merkitystä.

Olisihan se luonnollista, että se artisti ja tuottaja, jonka musiikkia on kuunneltu, tienaisi kuuntelijan rahat, eikä joku muu artisti (jota tämä kuuntelija ei ole kuunnellut).


urpoarpo kirjoitti:


Sinulla jäi näköjään juuri olennainen tuossa edellisessä jutussa lukematta. Mutta muotoilen vielä toisella tavalla tuon potin jaon, niin jospa se selkiäisi:

User-centric-mallissa kuuntelijan kuukausimaksu jakaantuisi vain niille artisteille, joita hän todella kuuntelee. Nykyisin Spotify laskee kaikki tulot ensin yhteen, ja jyvittää ne sitten artistien suhteellisen suosion mukaan. Laskutavalla on artistin kannalta suuri merkitys, ja Spotifyn mallilla jonkin indie-yhtyeen innokkaan kuuntelijan kuukausimaksusta suuri osa voikin mennä jollekin kansainvälisille hittiartisteille.


Toki, olet ihan oikeassa yllä olevassa... Mutta mutta, asia ei ole niin yksinkertainen...

Raha ei nykymallissa tosiaankaan liiku yksittäisten kuluttajien valintojen mukaan, vaan kaikkien kuluttajien valintojen yhteenlasketun kokonaisuuden mukaan...

Mutta ajatellaan tilanne jossa Spotifylla on 3 maksavaa kuuntelijaa, ja jokainen maksaa 10 euron kuukausimaksun... Ensimmäinen asiakas kuuntelee 50 striimiä yhdeltä artistilta, toisen asiakas 35 striimiä yhdeltä artistilta ja kolmas asiakas 15 striimiä yhdeltä artistilta...

¤ Pro rata malli:
Mallissa on yhteensä 30 euron tulot, ja 100 striimiä, jotka jakaantuvat kolmelle artistille...
- 1. artisti saa 50% tuloista eli 15 eur (0,3 eur per stream)
- 2. artisti saa 35% tuloista eli10,50 eur (0,3 eur per stream)
- 3 artisti saa 15% tuloista eli 4,50 eur (0,3 eur per stream)

¤ User centric malli:
- Mallissa on 30 euron tulot ja 100 striimiä, jotka jakaantuvat kolmelle artistille...
- Jokainen artisti saa kaikki yhdeltä kuuntelijalta kerätyt tulot, koska kuuntelija kuuntelee vain hänen musiikkiaan
- 1. artisti saa 1. asiakkaalta 50 streamiä: tulot 10 eur (0,2 eur per stream)
- 2. artisti saa 2. asiakkaalta 35 streamiä: tulot 10 eur (0,29 eur per stream)
- 3. artisti saa 3. asiakkaalta 15 streamiä: tulot 10 eur (0,67 eur per stream)


Käytännössä siis kummatkin mallit tuottavat yksinkertaistetussa tilanteessa hyvinkin radikaalisti erilaisen lopputuloksen sen artistin kannalta...

Pro rata mallissa kaikki käyttäjämaksut ohjataan yhteen pooliin, joka jaetaan kaikkien artistien kuuntelukertojen perusteella: jos siis olet saanut 10% kaikista kuunteluista kuukaudessa, niin saat 10% tuloista...

User centric mallissa kaikki käyttäjämaksut ohjataan myös yhteen pooliin, mutta rahat jaetaankin sen perusteella, mitä "kukin yksittäinen" kuuntelija on kuunnellut elikkä kuuntelijalähtöisesti...

Sen artistin kannalta lopputulos on tässä yksinkertaistetussa tilanteessa radikaalisti erilainen... Tämä user centric malli tuottaa sellaisen lopputuloksen, että kaikki streamit eivät ole rahassa saman arvoisia... Tuossa yllä olevassa esimerkissä suosittu tähti saa vain 0,2 eur per stream, kun taas vähemmän kuunneltu harrastaja saa yli kolme kertaa enemmän rahaa per stream eli 0,67 eur... Onko tämä artistien kannalta oikeudenmukaista?

¤¤¤ Elikkä:

Kuitenkin tuo pro rata järjestelmä on ihan oikeudenmukainen niiden artistien kannalta:

"The 'pro rata' model is perceived as being inherently objective and fair, however, it doesn't take into account different user behaviors," says Will Page, Spotify's Chief Economist. "Arguably, it does produce an efficient outcome in that every stream is worth the same and it is relatively cost-efficient to manage."

npr: The Success Of Streaming Has Been Great For Some, But Is There A Better Way?


Eli sama suomeksi: Pro rata mallissa kaikki artistit saavat periaatteessa samoilla ehdoilla sitä rahaa per striimaus... Tästä itse asiassa kirjoitin aiemmin, ja totesin että tässä mielessä nykyjärjestelmä on oikeudenmukainen...

User centric mallissa asia voi olla toisin... User centric mallissa tuo yllä oleva esimerkki suosii radikaalisti sellaisia artisteja, joita kuunnellaan vähemmän suhteessa muihin artisteihin...

Eli tässä on nyt pieni dilemma: toimitaanko artistilähtöisesti vaiko kuuntelijalähtöisesti siinä, että kuinka rahanjako artisteille järjestetään? User centric malli ei automaattisesti ole parempi...