Mikseri.net

#2 kirjoitettu 22.07.2020 21:48

Eli tässä vähän ohjelmoinnista. Sattui tulemaan mieleen. Tämän pohjalta olisi helppo, kun osaan jo vähän, alkaa työstämään montaakin arvontaan liittyvää ongelmaa. Kyseessä on se, että en viitti tähän käyttää aikaa enempää. Unelmana mulla olisi päästä oppimaan lisää johonkin asialliseen projektiin johonkin yritykseen. Ehkä joskus sellaiseen pääsen tai ehkä joskus koodaan jotain, jolla todistan osaamiseni ja saan lopulta työpaikan tältä alalta...Tai sitten en ja koodailu jää tietoteknikseksi kuriositeetiksi, jota teen työ ohella ja harrastuksena...

#3 kirjoitettu 23.07.2020 11:15

Ei taida ottaa hirveesti tuulta alle tää ketju

#4 kirjoitettu 23.07.2020 11:29

geeli kirjoitti:

Ei taida ottaa hirveesti tuulta alle tää ketju


Sinänsä ihan mielenkiintoinen aihe, mutta en osaa sanoa tästä oikein mitään...

Mäkin silloin innostuin viime talvena siitä Python ohjelmoinnista, ja latasin työkalut sille vanhalle läppärille, mutten oikeastaan päässyt alkua pidemmälle... Tällä uudella läppärillä mulla ei nyt olekaan mitään ohjelmointiin liittyvää...

Mutta onhan näitä sun postauksia silti ihan kiva lukea... Aina niistä jotain oppii...

#5 kirjoitettu 23.07.2020 18:07

geeli kirjoitti:

Ohjelmoinnissa pystytään helposti tuottamaan satunnainen luku, jolle voidaan määrittää arvo tietyltä väliltä. Yksinkertaisin luku on väliltä 0-1 ja erilaisilla kertoimilla tuota lukua voidaan tarkentaa...

Nyt voidaan siis arpoa, osuuko esim. koripallon heitto koriin. Jos heittäjän taidot ovat 86/100, niin voidaan ottaa satunnaisluku (väliltä 0-100. You with me on this one?) ja jos tuo luku on > 86, niin heitto menee ohi, mutta jos se on < 86, niin heitto menee koriin. Simppeliä ala-aste-matematiikkaa! Heitto uppoaa keskimäärin todennäköisyydellä 0,86 eli 86% .


Tässä on nyt muuten satunnaisuuden sijaan kyse kahdesta eri asiasta, jotka toki liittyvät toisiinsa: satunnaisuus ja todennäköisyys...

Todennäköisyys tossa sun esimerkissä tarkoittaa sitä, että noiden satunnaislukujen kokonaismäärä noudattaa tuota todennäköisyyttä, että alle 86% satunnaisgeneraattorin tuottamista luvuista on alle 86 ja 14% yli 86.

Mutta jos tuo on satunnaislukugeneraattori, niin tuottaako se nuo luvut tuolla todennäköisyydellä?

¤¤¤
Ja toisaalta, kvanttifysiikkahan nojaa klassisen fysiikan sijaan sekä satunnaisuuteen että todennäköisyyteen...

Jos esimerkiksi haluamme mitata elektronin paikan tietyllä hetkellä, niin kvanttimekaaninen aaltofunktio kertoon vain sen todennäköisyyden, että se löytyy jostakin paikasta...

Maailmankaikkeus on siis pohjimmiltaan satunnainen ja probabilistinen... Satunnainen se on siksi, että emme voi ennustaa yksittäisiä tapauksia, mistä se elektroni löytyy... Ja probabilistinen se on sen takia, että voimme ennustaa satojen ja tuhansien elektronien tapauksessa sen todennäköisyysjakauman, millä todennäköisyydellä se elektroni mistäkin löytyy...

Tuossa mainio lyhyt video jossa Brian Greene, joka on yksi parhaita nykyajan tieteen popularisoijia, kertoo kvanttimaailman todennäköisyydestä:

Is quantum probability different from our normal use of the term?

¤¤¤
Jos nyt verrataan tuota kvanttimaailmaa tuohon sun koripallonpelaaja esimerkkiin, niin silloin jokainen yksittäinen heitto on satunnainen... Emme voi ennustaa meneekö jokin tietty heitto koriin vai ei, koska tuo on täysin satunnainen tapahtuma... Mutta jos heität 100 palloa kohti koria, niin niistä 86% menee sisään koriin... Eli todennäköisyys noille 100 tapahtumalle on 86%...

Näin kvanttimaailma toimii, ja tästä Einstein ei pitänyt... Einstein sanoi kuuluisasti, että "jumala ei heitä noppaa" mutta tiede on sittemmin osoittanut Einsteinin olleen väärässä tässä asiassa...

¤¤¤ Ja lopuksi, mua kiinnostaa tuossa sun esimerkissä tämän satunnaislukugeneraattorin toiminta, joka kuitenkin tuottaa probabilistisen eli todennäköisyyksiin perustuvan lopputuloksen kun yksittäinen heitto toistetaan riittävän monta kertaa...

#6 kirjoitettu 23.07.2020 20:19

Tää onkin mielenkiintoinen aihe...Sovellan tässä koodinpätkässä satunnaislukugeneraattoria ja todennäköisyyksiä:

[kuva]

Lyhyt ohjelma, jonka kirjoitin. Nyt jos ajetaan tätä, niin tuo luku, 86, määrittää kuinka todennäköisesti ainakin 8,6 heittoa kymmenestä menee sisään. Tämän tarkemmin tai teoreettisemmin en osaa pulmaa avata.

Voitaisiin myös korvata tuo luku muuttujalla:

skill = 86

ja ensimmäinen if-lause, muotoon:

if(throw < skill):

Eli voi ihan käytännössä kokeilla muuttaa tuota lukua...Tällainen. Teoriaan voi aina mennä syvemmälle. Mä toin asiat nyt ihan käytännössä näkyviin...

Jos haluaa, oikeasti, kokeilla, niin tähän kun syötät koodin, niin sen voi ajaa:

https://repl.it/repls/...

Se, miten satunnaisluvun luominen tapahtuu, on asia, jota en osaa täysin nyt selittää. Kuitenkin tuo koodinpätkä tuntuu toimivan, jos sitä kokeilee. Välillä tulee "8/10" ja joskus "10/10" ja harvemmin esim. "6/10" (jos skill = 86)...

#7 kirjoitettu 23.07.2020 20:22

Ja tässä aika hyvä sivu satunnaisuudesta:

https://www.random.org/

#8 kirjoitettu 23.07.2020 20:38

geeli kirjoitti:

Se, miten satunnaisluvun luominen tapahtuu, on asia, jota en osaa täysin nyt selittää. Kuitenkin tuo koodinpätkä tuntuu toimivan, jos sitä kokeilee. Välillä tulee "8/10" ja joskus "10/10" ja harvemmin esim. "6/10" (jos skill = 86)...


Jotenkin tuntuisi, että jos tuo tulos ei ole aina se 8/10 taikka 9/10 jos skill = 86, niin tuntuisi siltä että tuo satunnaislukugeneraattori ja satunnaisuus vallitsee tässä tapauksessa... ja todennäköisyys jäisi taka-alalle...

En itsekään osaa selittää tuota tarkemmin... Jonkin veran tuli todennäköisyyksiin (tai niiden alkeisiin) perehdyttyä kuin aiemmin pelasin paljon nettipokeria... Mutta sen tarkemmin en todennäköisyyslaskentaa tunne...

Tiedän vain, että kasinopelit ja raha-automaattipelit on suunniteltu siten, että pitkässä juoksussa talo voittaa aina... Niin myös vedonlyönnissä...

Pokeri on ainoa pelimuoto, jossa selvästi toisia parempi pelaaja saa selvän edun muihin nähden, mutta nykyään hyviä pelaajia on paljon, ja voittaminen on vaikeaa...

Itse pelasin aikoinaan myös senttipelejä jonkin verran, mutta eniten pelasin freerolleja ihan vain ajan kuluksi... Mun ehkäpä paras tulos oli se kun selviydyin PokerStarssilla turnauksessa jostain 8000 pelaajan joukosta toiseksi... Peli kesti sen jotain 8-10 tuntia, ja lopussa heads-upissa mulla oli vastassa joku filippiiniläinen pelaaja, jolle sitten hävisin lopulta... Pelimerkkipino oli kummallakin kasvanut johonkin 10 miljoonaan, ja olo oli ihan kuin niillä ammattilaisilla, joiden pelejä siihen aikaan näytettiin televisiossa iltamyöhällä...

Hauska muisto tämä, peli oli No Limit Hold'em... Ihan keskivertopelaaja kuitenkin olin, en mikään huippu mutten sysipaskakaan... Hauskoja muistoja tuolta ajalta kuitenkin jäänyt mieleen... Nykyään pokeri kuitenkin tuntuu tervan juonnilta, enkä ole pelannut pitkiin aikoihin ollenkaan...

No... Lähti hieman ketjun aiheesta tämä mun vuodatus, mutta pokerin kautta tutustuin jonkin verran todennäköisyyksiin...

#9 kirjoitettu 24.07.2020 09:51

Eikös ruletissa pitäisi olla niin, että punainen/musta ja parillinen/pariton vaihtoehto pitäisi olla aina melko lailla 50/50?

Olen kerran ollut Tanskassa ihan oikeassa kasinossa, jossa iso raha vaihtoi sukkelaan omistajaa. Koska itse pelasin vain saamillani "starttirahoilla" (oli 90-luvun alussa muistaakseni n. 400 mk eli rapiat 60 €) minulle jäi aikaa katsella miten ihmiset siellä käyttäytyivät. Rulettipöytien yläpuolella oli isot näytöt, joista voi seurata voittaneita numeroita muistaakseni 10 kierrosta taakse päin.

Yksi tyyppi juoksenteli pöydästä toiseen merkkaamassa vihkoonsa voittaneet numerot ja pelasi ilmeisesti vain silloin, kun jossain pöydässä toteutuneet numerot poikkesivat merkittävästi todennäköisestä toteutumisestaan. Sen muistan, että seuraamassani pöydässä tuli yhdessä vaiheessa 7 mustaa numeroa peräkkäin. Silloin kävi mielessä, että voisi olla viisasta sijoittaa rahat punaiselle, vaikka voittokerroin ei niin hirveän suuri olekaan. Vaan enpä pistänyt ...ja seuraava olisi muuten ollut punainen.

Eikös tuossa satunnaisuus vaikuta todennäköisyyteen? Todennäköisyyden toteutuminen saattaakin kai pahimmillaan vaatia aika lailla toistoja jotta satunnaisuuden vaikutus kumoutuu. Vai miten se nyt onkaan?

------------------------

Jospa palataan korikseen. Erittäin hyvä vapaaheittäjä vetää vaparit sisään lähes 90% osumatarkkuudella. Todellisuudessa jossain matsissa menee sisään 100% (kuten Toni Ilmosella aikanaan useassakin pelissä) ja jossain toisessa pelissä vain 60%. Saattaa mennä aika monta matsia ennen kuin todennäköisyys eli 90% toteutuu kumulatiivisesti (vaan ei ottelukohtaisesti kuin sattuman oikusta).

Tästä syystä vapariprosentit lasketaan vain niiltä pelaajilta, jotka ovat suorittaneet tietyn vähimmäismäärän vapaaheittoja. Vapareiden osumatarkkuuteen vaikuttaa monta satunnaista tekijää: pelaajan kulloinenkin peliaika (riittävä tuntuma vs. väsymys), kulloinenkin pelikunto (täysin terve vs. joku pienempi vamma), vaparitilanteen paineisuus (esim. ratkaisuheitto, koti/vierasyleisön vaikutus) ja niin edelleen. Näyttäisi olevan niin, että riittävässä toistomäärässä satunnaiset tekijät alkavat lopulta kumota toisiaan ... ehkä?

Jotenkin satunnaisuus ja todennäköisyys näyttäisivät olevan naimisissa keskenään. Satunnaisuus näyttäisi vaikuttavan todennäköisyyteen, mutta vaikuttaako todennäköisyys satunnaisuuteen? Eipä taida vaikuttaa ainakaan laatimassani koriscasessa: pelaaja voi joutua pelaamaan monta matsia liian isoja minuutteja pelikaverin loukkaantumisen vuoksi vaikka todennäköinen vaparien osumatarkkuus on alle 90%, minkä saavuttaminen edellyttäisi sopivaa pelirasitusta eikä ylikuormitusta.

Eiköhän joku kaiva esille miten tämän asian kanssa oikein on.

#10 kirjoitettu 24.07.2020 11:24

AnttiJ kirjoitti:

Eikös ruletissa pitäisi olla niin, että punainen/musta ja parillinen/pariton vaihtoehto pitäisi olla aina melko lailla 50/50?

Jotenkin satunnaisuus ja todennäköisyys näyttäisivät olevan naimisissa keskenään. Satunnaisuus näyttäisi vaikuttavan todennäköisyyteen, mutta vaikuttaako todennäköisyys satunnaisuuteen?


Hyviä kysymyksiä, joihin yritän vastata, vaikken matemaatikko olekaan...

Ruletissa (niin eurooppalaisessa kuin amerikkalaisessa) on aina talolla etu. Mustan taikka punaisen saamisen todennäköisyys on:
- 1,111 to 1 (amer.)
- 1,055 to 1 (eur.)

Tämä tarkoittaa sitä, että takaisinmaksuprosentti pelaajalle on:
- 90% (amer.)
- 95,2% (eur.)

Tuo on siis lähellä 50/50 mutta ei aivan koska eurooppalaisessa on lisäksi yksi vihreä ja amerikkalaisessa 2 vihreää ruutua. Talo siis voittaa joka tapauksessa pitkässä juoksussa, koska eihän tuo pisnes muuten olisi kannattavaa... Sama logiikka on vedonlyönnissä... Ne kertoimet on aina huonommat kuin mitä talo arvioi oikeiksi todennäköisyyksiksi...

¤¤¤
Tosta satunnaisuuden ja todennäköisyyden naimakaupasta käy esimerkiksi poker ja siitä Texas Hold 'em pelimuoto...

Varsinkin tuossa limiittimuodossa Texas Hold 'em on aikamoista todennäköisyyksillä kikkailua... Otetaan esimerkiksi sellainen tilanne että teitä on 3 pelaajaa mukana kädessä... Sulla on taskussa hertta ässä ja akka... Pöydässä on flopissa (3 korttia) kaksi herttaa ja yksi pata....

Se todennäköisyys, että seuraavalla kortilla (turn) saat värin valmiiksi on noin 20%. Tämä voidaan laskea seuraavasti:
- Sulla on tiedossa yhteensä 5 korttia (taskukortit plus floppi)
- Tuntemattomia kortteja on 47 kpl
- Herttoja pakassa jäljellä 9 kpl

Todennäköisyys, että saat seuraavalla pöytäkortilla (turn) värin valmiiksi on siis 9/47... Tämä ei ole siis täysin satunnainen tapahtuma, koska sillä on tietty todennäköisyys, mutta ei myöskään deterministinen tapahtuma, koska et koskaan voi ennalta tietää tuleeko juuri tällä kerralla sulle se värin täyttävä kortti....

Mutta koskapa tuo ei ole täysin satunnainen tapahtuma, vaan siinä on annos todennäköisyyttä mukana, niin voit laskea sen kannattaako sun lähteä vetämään tuota kättä...

Tätä kutsutaan pottikertoimien laskemiseksi... Lyhyesti ilmaistuna tämä tarkoittaa sitä, että koskapa sen sun värin saamisen todennäköisyys on 20% luokkaa, niin sun kannattaa maksaa ja lähteä mukaan, jos sulta vaadittava panos on alle 20% potista... Jos joutuisit laittamaan yli 20% potista jotta pääset näkemään sen seuraavan kortin, niin pitkässä juoksussa teet tappiota ja tämä ei ole kannattavaa... No Limit Texas Hold 'emin hienous on siinä, että koska pelaajat saavat panostaa kuinka paljon tahansa, niin panostamalla yli 25% potista (taikka 50%) saat väriä vetävän pelaajan ajettua ulos kädestä, jos se pelaa järkevästi...

#11 kirjoitettu 24.07.2020 11:54

Mielenkiintoista, että löytyy tällaisia satunnaisuuden sovellusalueita, kuten just ruletti ja pokeri. Satunnaisuus on tosi hyvä ja tehokas työväline videopelejä suunniteltaessa. Nopan heitto pelissä voidaan korvata lyhyellä koodin pätkällä tai sanotaanko jopa "algoritmilla".

Ehkä on vähän huijausta korvata jossain koripallopelissä satunnaislukugeneraattorilla se heiton onnistuminen, joka oikeasti ja realistisesti vaatii aina taitoa. Ero oikeaan koripalloon onkin valtava.

Mutta jokin nopan heittoon perustuva peli on tosi helposti muunnettavissa ohjelmaksi/peliksi. Esimerkiksi Yatzy, jossa heitetään viittä noppaa kerrallaan ja kerätään sitten pisteitä muuntuu peliksi helpohkosti. Pisteiden laskenta onnistuu myös hyvin ohjelmoimalla, jopa paremmin kuin käsin kirjoittamalla pisteet ylös.

Roolipeleissä satunnaisuus on myös isossa "roolissa", heh, siinä, että osuuko esim. lyönti tai miten vakavasti se vaikuttaa vihuun...Tai muutenkin esim. strategiapeleissä...

Olen itse hahmotellut ja jopa koodannut koripallopeliä, jossa pelin kulku perustui näihin todennäköisyyksiin ja pelaajien taitoihin. Peliä jaksoin koodata, mutta se oli lopulta tekstipohjainen, vain, ja siksi ajattelin, että ei se oikein yleisöön vetoa. Olen kuitenkin kuullut, että moni pelintekijä tekee näitä prototyyppejä, kuten tämä koripallopeli, paljon ja sitten joskus saa aikaan jonkin oikean ja toimivan pelin niiden pohjalta. Pelejä oon muutaman tehnyt, mutta kaikki taitaa olla vielä prototyyppi asteella. Ja by the way, koris on mulle tuttu laji koska oon pelannut sitä junnuna..

#12 kirjoitettu 24.07.2020 11:59

geeli kirjoitti:
Nyt voidaan siis arpoa, osuuko esim. koripallon heitto koriin. Jos heittäjän taidot ovat 86/100, niin voidaan ottaa satunnaisluku (väliltä 0-100. You with me on this one?) ja jos tuo luku on > 86, niin heitto menee ohi, mutta jos se on < 86, niin heitto menee koriin. Simppeliä ala-aste-matematiikkaa! Heitto uppoaa keskimäärin todennäköisyydellä 0,86 eli 86% .

niinkin simppeliä, että ehtojen pitäis olla <= 86 (inklusiivinen) ja > 86 (eksklusiivinen). muuten jää kokonaan määrittelemättä, mitä tapahtuu, jos tulokseksi tulee 86 joka ei ole <86 eikä >86.

IT kirjoitti:
Mutta jos tuo on satunnaislukugeneraattori, niin tuottaako se nuo luvut tuolla todennäköisyydellä?

¤¤¤ Ja lopuksi, mua kiinnostaa tuossa sun esimerkissä tämän satunnaislukugeneraattorin toiminta, joka kuitenkin tuottaa probabilistisen eli todennäköisyyksiin perustuvan lopputuloksen kun yksittäinen heitto toistetaan riittävän monta kertaa...

riippuu siitä miten se on toteutettu. monet ohjelmalliset satunnaislukugeneraattorit on pseudosatunnaisia, joissa annetaan siemenluku jonka perusteella seuraavat luvut generoidaan yleensä bitshiftaamalla lukujonoa joillakin ehdoilla. seuraava luku tuntuu satunnaiselta, mutta on deterministinen. näillä generaattoreilla on oma "pituutensa", jonka jälkeen samat luvut toistuvat uudelleen peräkkäin, eikä kaikki luvut välttämättä esiinny jonossa samalla todennäköisyydellä.

jotta jokaisella ohjelman suorituskerralla saataisiin uusi satunnainen lukujono, siemenluku annetaan generaattorille jostain alati muuttuvasta ja kohtuullisen satunnaisesta asiasta joka tietokoneella on käytettävissä, kuten kellonaika. parempia ideoita siemenluvun saamiseksi on esimerkiksi jonkun fyysisen anturin mittaaman suureen "desimaalit" tai kameran kennossa esiintyvä kohina. niitä vois toki käyttää sellaisenaankin satunnaislukuina, jos niitä ei tarvi ihan uskomattoman nopeasti suuria määriä.

#13 kirjoitettu 24.07.2020 12:07

AnttiJ kirjoitti:

Eikös tuossa satunnaisuus vaikuta todennäköisyyteen? Todennäköisyyden toteutuminen saattaakin kai pahimmillaan vaatia aika lailla toistoja jotta satunnaisuuden vaikutus kumoutuu. Vai miten se nyt onkaan?


Vastaanpa vielä tähän sun kommentin osaan... Mitä tulee todennäköisyyden toteutumiseen, niin se saattaa vaatia tuhansia toistoja...

Pokerissa esimerkiksi ne suurimmat potit viedään suuremmalla todennäköisyydellä juuri niillä huippukäsillä pitkässä juoksussa, vaikka hyvät pelaajat pelaavatkin myös roskakäsiä ja voittavat niillä myös...

Tietyillä lähtökäsillä esim. Texas Hold 'emissa on tietty todennäköisyys... Jos saat todennäköisyyksien mukaan ne lähtökädet, niin silloin voittaminen on mahdollista, mutta jos et niin se voi olla tosi vaikeaa...

Jostakin luin että tällainen, että saa jatkuvasti todennäköisyyksiä huonommat lähtökortit, saattaa kestää jopa kymmeniä tuhansia käsiä... Ja jos todellakin saat vain puolet taikka kaksi kolmasosaa niistä huippukäsistä lähdössä, niin onhan se aikamoinen handicäppi...

#14 kirjoitettu 24.07.2020 12:10

veezay kirjoitti:
muuten jää kokonaan määrittelemättä, mitä tapahtuu, jos tulokseksi tulee 86 joka ei ole <86 eikä >86.


Aivan. En tullut ajatelleeksi. Tossa mun koodissa siis olisi mahdollisuus 1/100, että generoidaan juuri luku 86.

Tällainen bugi siis löytyi. Onneksi ei oltu viety ohjelmistoa vielä eteenpäi asiakkaalle asti.

Testaaminen on muuten erittäin tärkeä asia ohjelmistosuunnittelussa. Testataan ohjelmallisesti ja myös usein käyttäjäkeskeisesti.

#15 kirjoitettu 24.07.2020 12:13

geeli kirjoitti:
Aivan. En tullut ajatelleeksi. Tossa mun koodissa siis olisi mahdollisuus 1/100, että generoidaan juuri luku 86.

1/101. sanoit arpovasi luvun väliltä 0-100. vaihtoehtoja on silloin 101.

#16 kirjoitettu 24.07.2020 12:16

Jep jep. Oikeassa olet jälleen...ja minä väärässä...

#17 kirjoitettu 24.07.2020 12:17

veezay kirjoitti:


riippuu siitä miten se on toteutettu. monet ohjelmalliset satunnaislukugeneraattorit on pseudosatunnaisia, joissa annetaan siemenluku jonka perusteella seuraavat luvut generoidaan yleensä bitshiftaamalla lukujonoa joillakin ehdoilla. seuraava luku tuntuu satunnaiselta, mutta on deterministinen. näillä generaattoreilla on oma "pituutensa", jonka jälkeen samat luvut toistuvat uudelleen peräkkäin, eikä kaikki luvut välttämättä esiinny jonossa samalla todennäköisyydellä.


Joo... Jostakin videosta Tubessa katsoin, että on olemassa aidosti satunnaisia tapahtumia ja sitten pseudosatunnaisia tapahtumia...

Ja eikös suurin osa näistä softapohjaisista satunnaislukugeneraattoreista (RNG) olekin pseudosatunnaisia? Silloin ne on ainakin periaatteessa esim. hakkeroitavissa, jos oikein käsitin...

Mutta sulla kun tuntuu olevan aiheesta enemmänkin tietoa, niin mikä on sun mielestä satunnaisuuden ja todennäköisyyden suhde just esim. tällaisissa esimerkeissä kun tässä ketjussa on tullut vastaan?

Voiko joku satunnainen tapahtuma olla myös tietyllä tavalla todennäköinen, esim. juuri niin että ruletissa on tietty todennäköisyys jollekin tapahtumalle pitkässä juoksussa, mutta kun tarkastellaan yksittäisiä tapahtumia, niin ne onkin enemmän satunnaisia? Vai onko?

#18 kirjoitettu 24.07.2020 12:46 Muok:24.07.2020 12:49

geeli kirjoitti:
Jep jep. Oikeassa olet jälleen...ja minä väärässä...

ei hätää, sitä sattuu.

IT kirjoitti:
Ja eikös suurin osa näistä softapohjaisista satunnaislukugeneraattoreista (RNG) olekin pseudosatunnaisia?

joo, tosin useimpiin käyttötarkoituksiin ne on "tarpeeksi satunnaisia". jos teet musasoftassa white noisea, joka on käytännössä satunnaislukuja peräkkäin, se kuulostaa tarpeeksi kohinalta ilman mitään toistoa, sävelkorkeutta tai erityistä äänenväriä.

Silloin ne on ainakin periaatteessa esim. hakkeroitavissa, jos oikein käsitin...

ennustettavissa? toki, mutta sun pitää käytännössä selvittää koko RNG:n lukujono ennen kuin voit millään varmuudella ruveta arvailemaan seuraavaa lukua, ja sun pitää myös olla varma siitä, että siemenlukua ei oo muutettu siinä välissä. noi lukujonot on tyypillisesti vähintään 4 miljardin luvun pituisia, joten siinä touhussa voi mennä hetki.

Mutta sulla kun tuntuu olevan aiheesta enemmänkin tietoa, niin mikä on sun mielestä satunnaisuuden ja todennäköisyyden suhde just esim. tällaisissa esimerkeissä kun tässä ketjussa on tullut vastaan?

Voiko joku satunnainen tapahtuma olla myös tietyllä tavalla todennäköinen, esim. juuri niin että ruletissa on tietty todennäköisyys jollekin tapahtumalle pitkässä juoksussa, mutta kun tarkastellaan yksittäisiä tapahtumia, niin ne onkin enemmän satunnaisia? Vai onko?

kun puhutaan aidosti satunnaisista systeemeistä, yksittäisiä tapahtumia on mahdoton ennustaa (joskus arvaus voi mennä oikein, mut ennustaminen on mahdotonta), ja tarpeeksi monta kertaa toistettaessa niistä muodostuu tasainen jakauma kaikille lopputulemille, ja niiden esiintymisjärjestyksessä ei ole mitään patternia. satunnaisuuden toteaminen vaatii yleensä tosi pitkän tarkastelujakson.

yks ihmistä hämäävä piirre satunnaisuudessa on muun muassa se, että jos heität kymmenen kertaa peräkkäin kruunan, se tuntuu epäsatunnaiselta, ja "seuraavaks on varmasti ihan pakko tulla klaava!", mut se on ihan yhtä satunnainen tulos kuin mitkä tahansa muutkin tulokset, jos kyseessä on reilu kolikonheitto.

#19 kirjoitettu 24.07.2020 13:57

veezay kirjoitti:

kun puhutaan aidosti satunnaisista systeemeistä, yksittäisiä tapahtumia on mahdoton ennustaa (joskus arvaus voi mennä oikein, mut ennustaminen on mahdotonta), ja tarpeeksi monta kertaa toistettaessa niistä muodostuu tasainen jakauma kaikille lopputulemille, ja niiden esiintymisjärjestyksessä ei ole mitään patternia. satunnaisuuden toteaminen vaatii yleensä tosi pitkän tarkastelujakson.

yks ihmistä hämäävä piirre satunnaisuudessa on muun muassa se, että jos heität kymmenen kertaa peräkkäin kruunan, se tuntuu epäsatunnaiselta, ja "seuraavaks on varmasti ihan pakko tulla klaava!", mut se on ihan yhtä satunnainen tulos kuin mitkä tahansa muutkin tulokset, jos kyseessä on reilu kolikonheitto.


Joo... Moni haksahtaa tähän, että koska juuri on tullut 10 klaavaa, niin seuraavan on pakko olla kruuna...

Mut siitä jännä tuo satunnaisuuden ja todennäköisyyden symbioosi on, että vaikka et voikaan ennustaa yhtä yksittäistä tapahtumaa, tiedät sen tapahtuman todennäköisyyden, ja silloin sulla on käytössä todennäköisyysjakauma... Jolloin voit käyttää tätä informaatiota päätöksenteon apuna pitkässä juoksussa...

Tosta englannin "pattern" sanasta vielä jota käytit, niin musta se on oikein hyvä sana, jolle vain ei tunnu löytyvän eksaktia suomenkielistä vastinetta... Monesti tuo sana käännetään suomeksi sanaan "kaava" jolloin syntyy mielleyhtymä jonkinlaisesta reseptistä... Mutta itse asiassa tuo sana pattern ennemminkin viittaa kokonaisuuteen kuuluvien osien keskinäiseen järjestykseen... Tällöin esim. keilat, jotka on keilaradan päässä järjestyksessä, noudattavat tiettyä patternia... Itse käännänkin tuon sanan mieluummin suomeksi muotoon "muotokaava"...

Mut tällaista tämä on... Onko sulle tuttu Sapirin - Whorfin hypoteesi?

Sen mukaan kielellä ja ajattelulla on yhteys... Ja vaikka kielitieteilijät eivät tuohon enää täysin usko, niin näkisin että sen tuo heikko versio kuitenkin pätee jossakin määrin...

On nimittäin niin, että yksittäiset sanat saavat merkityksensä toisten sanojen kautta ja avulla... Silloin jokin kieli on kuin sanojen verkosto, ja jokainen verkosto on hieman erilainen. Suomessa sana valtio viittaa valtaan mutta englanninkielessä sana state viittaa johonkin tilaan...

Ja koskapa eri kielissä eri sanat usein saavat hieman eri merkityksiä, niin ihmisten maailmankuvakin tuppaa olemaan hieman erilainen riippuen kielestä... Suomalainen saattaa ajatella hieman eri tavalla kuin englantilainen viitatessaan samaan asiaan, vaikka toisaalta noita eroja ei kannata liioitella... Mutta pointti siis, että äidinkielikin vaikuttaa siihen tapaan, jolla ihmiset lähestyvät todellisuutta...

#20 kirjoitettu 24.07.2020 14:19

IT kirjoitti:
Mut siitä jännä tuo satunnaisuuden ja todennäköisyyden symbioosi on, että vaikka et voikaan ennustaa yhtä yksittäistä tapahtumaa, tiedät sen tapahtuman todennäköisyyden, ja silloin sulla on käytössä todennäköisyysjakauma... Jolloin voit käyttää tätä informaatiota päätöksenteon apuna pitkässä juoksussa...

nii, siitä ei vaan täydellisen satunnaisuuden kohalla oo mitään hyötyä, kun kaikki vaihtoehdot on yhtä mahdollisia. sekin ilmenis vasta kun toistokertoja on ihan vitullinen [tekninen termi] määrä.

Tosta englannin "pattern" sanasta vielä jota käytit, niin musta se on oikein hyvä sana, jolle vain ei tunnu löytyvän eksaktia suomenkielistä vastinetta... [...] Onko sulle tuttu Sapirin - Whorfin hypoteesi? [...] Mutta pointti siis, että äidinkielikin vaikuttaa siihen tapaan, jolla ihmiset lähestyvät todellisuutta...

ei oo tuttu, enkä lukenu kovin syvällisesti. mulle on luontevinta käyttää jotain englanninkielistä vakiintunutta sanaa jos sille ei oo mitään yksiselitteistä käännöstä. aika usein tietokone- tai etenkin ohjelmointikontekstissa mä ajattelen asioita mieluummin englanniksi, koska suomeksi käännetyillä käsitteillä ei vaan tahdo olla samaa yhtä hyvin aukeavaa merkitystä.

#21 kirjoitettu 24.07.2020 14:57

Pattern ... minulle tulee ensiksi mieleen rumpukomppien rakentelu.

#22 kirjoitettu 24.07.2020 16:06

veezay kirjoitti:

nii, siitä ei vaan täydellisen satunnaisuuden kohalla oo mitään hyötyä, kun kaikki vaihtoehdot on yhtä mahdollisia. sekin ilmenis vasta kun toistokertoja on ihan vitullinen [tekninen termi] määrä.

Toki, mutta monet asiat eivät ole täydellisesti satunnaisia, ja mua juuri kiinnostaa tässä sen satunnaisuuden ja todennäköisyyden suhde... Tällaista täydellistä satunnaisuutta ei ole pitkässä juoksussa uhkapeleissä eikä monissa kvanttifysikaalisissa ilmiöissä...

Tuo fysiikan kvanttimaailma on erittäin mielenkiintoinen, koska siellä ei klassinen fysiikka päde, ja monet asiat tuntuvat arkijärjen kannalta absurdeilta.. Tossa pari esimerkkiä:

Quantum tunneling
Double slit experiment

Tää jälkimmäinen koe todistaa, että hiukkaset kuten elektronit voivat käyttäytyä kuin aallot... Tuo kvanttitunnelointi taas tarkoittaa sitä, että partikkelit kuten elektronit voivat läpäistä "kiinteitä" esteitä tietyllä todennäköisyydellä... Tietyt diodit esim. perustuvat tälle ilmiölle, ja sille on ihan omat todennäköisyydet millä frekvenssillä tuo tunnelointi tapahtuu, vaikkei koskaan voida ennustaa etukäteen, koska joku yksittäinen elektroni läpäisee sen esteen... Arkikielelle puettuna tuo tunnelointi on hieman sama asia kuin se, että ammuttaisiin tennispalloja kohti betoniseinää, ja niistä aina tietty prosentti tulisikin ulos sen seinän toiselta puolelta... Tätä tunnelointia tapahtuu monissa luonnon ilmiöissä...

veezay kirjoitti:

ei oo tuttu, enkä lukenu kovin syvällisesti. mulle on luontevinta käyttää jotain englanninkielistä vakiintunutta sanaa jos sille ei oo mitään yksiselitteistä käännöstä. aika usein tietokone- tai etenkin ohjelmointikontekstissa mä ajattelen asioita mieluummin englanniksi, koska suomeksi käännetyillä käsitteillä ei vaan tahdo olla samaa yhtä hyvin aukeavaa merkitystä.


Joo... Englanti on kaunis, monipuolinen ja käyttökelpoinen kieli... Monesti on helpompaa ja tehokkaampaa vain käyttää sitä, riippuen toki kontekstista...

Ja toki, monet englanninkieliset sanat, niin ei niille ole suoraa suomalaista käännöstä täysin samassa merkityksessä... Mutta eipä ole englantilaisillakaan vastaavaa termiä kuin meillä suomalaisilla on esim. "kalsarikännit"...

#23 kirjoitettu 24.07.2020 16:18

AnttiJ kirjoitti:

Pattern ... minulle tulee ensiksi mieleen rumpukomppien rakentelu.


Tää oli hyvä oivallus... Mutta tässäkin tämä drum pattern voidaan tulkita sekvensserissä olevaksi ruudukoksi, jossa siis nämä rumpujen iskut ovat tietyssä suhteessa toisiinsa... Ne noudattavat siis tiettyjä muotoja... Tai tarkemmin sanottuna tuolla drum pattern ilmaisulla viitataan näiden rummun iskujen keskinäiseen järjestykseen...

Ehkäpä tuo pattern olisi "kaavan" sijaan käännettävissä "kuvioksi" taikka "malliksi"... Se voidaan myös ymmärtää niin, että jokin tietty tapahtuma taikka prosessi noudattaa jotakin tiettyä "kuviota"...

Mutta itse tykkään tuosta "muotokaava" käännöksestä... Jokin siis noudattaa kaavamaisesti jotakin tiettyä muotoa taikka keskinäistä järjestystä...

#24 kirjoitettu 24.07.2020 17:09

Mä en hirveesti päässy opiskellessa sisään matematiikkaan. Kylhän siel kaikennäköstä kurssia oli. Ehkä jossain yliopistolla, mut ei oikeestaan hirveesti AMK:ssa opeteta edes matematiikkaa. Tai nykyään ainakaan.

Joitakin kiinnostaa kyllä ja oppivatkin. Mun mielestä opetuksessa on vähän sellainen trendi ollut, että paljon opiskelijoita ja kaikille sitten sitä matikkaa ja fyssaa ja kemiaa jne. Kun jotkut on aidosti sellaisia, että ei ne opi, vaikka mikä olisi. Sen takia joskus kannattaa miettiä sitäkin, että mikä kiinnostaa.

Ohjelmoinnissa mun pitäis opetella syvällisesti näit frameworkkeja eli sovelluskehyksiä sekä muita edistyneitä työvälineitä niinku Unity tai Unreal Engine tai Godot. Front-end devaaja tarvitsee osaamista tietysti HTML, CSS ja JavaScript eli ainakin React tai vastaava. Back-end saisi osata Springiä, MySQL:ää tai vastaavaa, Laravel:a, Node.js:ää, Pythonia eli ehkä jotain Djangoa. Näitä vaaditaan et saisi työpaikan siis "koodarina". Onneksi on muitakin töitä olemassa, koska en mä näitä opi varmaan koskaan.

Matematiikkaankin voi erikoistua. Minä halusin aina oppia koodaamaan ja tietämään tietokoneista paljon.

#25 kirjoitettu 24.07.2020 17:25

Se, että en opi matematiikkaa johtuu mielestäni itseni kohdalla (ja monen muun, jotka lopulta päättää olla opettelematta niitä asioita) aika lailla siitä, et mä opin hitaasti. Sitten opettaja alkaa katselemaan kelloaan ja minä jatkan vaikka valot sammuu luokasta. Aika on tiukasti rajattu nykyään, koska aika on rahaa ja se pitää vahvasti paikkansa...

#26 kirjoitettu 24.07.2020 18:05

geeli kirjoitti:

Mä en hirveesti päässy opiskellessa sisään matematiikkaan.

Ohjelmoinnissa mun pitäis opetella syvällisesti näit frameworkkeja eli sovelluskehyksiä sekä muita edistyneitä työvälineitä niinku ... Näitä vaaditaan et saisi työpaikan siis "koodarina". Onneksi on muitakin töitä olemassa, koska en mä näitä opi varmaan koskaan.

Matematiikkaankin voi erikoistua. Minä halusin aina oppia koodaamaan ja tietämään tietokoneista paljon.


Mun mielestä sun kannattaisi tehdä itsellesi rehellinen SWOT -analyysi.

Eli kartoitat sun: Vahvuudet, Heikkoudet, Mahdollisuudet ja Uhat

Jos lähdetään Vahvuuksista, niin mieti osaanko matematiikkaa, olenko looginen ongelmanratkaisija jne... Kuinka paljon hallitse erilaisia työkaluja...

Heikkoudet on kanssa hyvä tunnustaa ja analysoida rehellisesti...

Kun tunnet vahvuutesi ja heikkoutesi pystyt analysoimaan Mahdollisuuksiasi... Kannattaako mun yrittää koodariksi, ja jos vastaus on kyllä, niin minkälaiseksi? Pyrinkö pelejä tekemään vai olisiko esim. internetsovellusten koodaaminen mulle sopivampaa...

Uhat on kanssa hyvä kartoittaa... Onko nykyisessä työssä parempi olla toimeentulon kannalta? Onko koodariksi pyrkiminen taloudellisesti hyvä vaihtoehto mulle, jne...


Elikkä mun mielestä sun pitäisi käydä läpi sun erilaisia mahdollisuuksia vaikkapa tällaisen SWOT -analyysin avulla, ja kartoittaa mikä on kannattavaa ja realistista ja mikä ei... Jos ei matikka suju, niin minkälainen ohjelmointi tulisi kyseeseen, ja onko mulla ambitiota tällaiseen?

Henkilökohtainen SWOT -analyysi

#27 kirjoitettu 24.07.2020 18:07

geeli kirjoitti:
Mä en hirveesti päässy opiskellessa sisään matematiikkaan. Kylhän siel kaikennäköstä kurssia oli. Ehkä jossain yliopistolla, mut ei oikeestaan hirveesti AMK:ssa opeteta edes matematiikkaa. Tai nykyään ainakaan. [...] Matematiikkaankin voi erikoistua. Minä halusin aina oppia koodaamaan ja tietämään tietokoneista paljon.

ohjelmoinnissa on kuitenki loppujen lopuks tosi yksinkertaisista asioista kyse. iso osa on perinteistä "pitääkö tää paikkansa" -logiikkaa ja monimutkaisempiin matemaattisiin prosesseihin löytyy usein joku kirjasto tai valmis funktio jostain. riippuu aika paljon siitä mitä haluaa koodata, et tarviiko jotain perusasioita kuten pythagoraan lausetta tai trigonometriaa tietää. jos ymmärtää valitsemansa kielen syntaksin ja sen käyttämiä perusdatarakenteita, pääsee jo hyvin alkuun.

#28 kirjoitettu 24.07.2020 18:11 Muok:24.07.2020 18:13

Thanks, IT. Kiitoksia tästä.

Oikein hyviä neuvoja.

Koulutushan on aina vaan hyvästä, mutta se ei välttämättä sellaisenaan anna valmiuksia itse työskentelyyn. Aion tehdä tuon testin. Ja mietin et mihin suuntaan osaamista olis kaikista järkevin kehittää.

Täytyy myöntää et en oo ihan ilman duuniakaan ollut ja sen takia oonkin vähän kehittynyt asiakaspalvelussa, jossa onkin jo paljon enemmän ainakin niitä matalan kynnyksen työpaikkoja.

geeli muokkasi viestiä 18:12 24.07.2020

Ja veezayltä tuli kans hyvä kommentti just ku kirjotin tätä äsken...

#29 kirjoitettu 24.07.2020 18:40

veezay kirjoitti:
ohjelmoinnissa on kuitenki loppujen lopuks tosi yksinkertaisista asioista kyse. iso osa on perinteistä "pitääkö tää paikkansa" -logiikkaa ja monimutkaisempiin matemaattisiin prosesseihin löytyy usein joku kirjasto tai valmis funktio jostain. riippuu aika paljon siitä mitä haluaa koodata, et tarviiko jotain perusasioita kuten pythagoraan lausetta tai trigonometriaa tietää. jos ymmärtää valitsemansa kielen syntaksin ja sen käyttämiä perusdatarakenteita, pääsee jo hyvin alkuun.


Ohjelmointi on helpompaa oppia kuin syvällinen korkeakoulun matematiikka.

Hieman yllättäen huomasin myös saavani keskimääräistä parempia numeroita viestinnästä (sekä vieraat kielet että äidinkieli).

Ohjelmointi syventää perus tietotekniikan asioita aika paljon. Mulla tuli myös seinä vastaan laiteläheisen ohjelmoinnin suhteen. En oppinut sitä millään. Käytin 3 tuntia siihen ja poistuin tietokoneluokasta ja päätin unohtaa koko asian. Ykkösellä läpi tuo pakollinen kurssi...

Tietoliikenteen puolella on lisää opeteltavaa myös. Tämä myös sen takia, että opiskelin itse Ohjelmistotekniikkaa. Tuolla voisi olla jotain mielenkiintoista ja sellaista, mitä voisi opetella. Esim. asennukset ja verkon "conffaukset".

Mut joo...aina voi kehittyä ja kehittää itseään...en sitä mene kieltämään...ja opetelkaa ihmeessä koodaamaan. Sitä ei vaan välttämättä kannata lähteä tekemään työkseen, jos ei ole nopeahko oppimaan asioita...

#30 kirjoitettu 24.07.2020 18:54

Ja jatketaan vielä opiskelusta.

Kun aloitin...osaaminen oli: juottaminen, elektroniikan perusteet, c-ohjelmoinnin perusteet, sähkötekniikka, fysiikkaa, matikkaa, html, css, Linuxin asentaminen

Kun valmistuin, osasin: ohjelmoinnin perusteet (kielillä java, python, c, c++, C#, php, ruby), UNIX-/Linux-perusteet ja Linuxin jatkokurssi, olio-ohjelmoinnin perusteet (java), käyttöjärjestelmän toiminnan perusteet, käyttäjäkeskeinen testaus, tietokantojen muokkaaminen ja rakentaminen (MySQL, Hibernate), Git, Scrum ym. projekti- ja tiimityöskentely, ja mitä näitä nyt on...(ei jaksa kirjottaa enempää, mutta "you get the picture"...

Eli kyllähän opin vaikka mitä...pointti on ollutkin, että...et saa töitä tällä osaamisella...vielä...ja tässä pitääkin olla kärsivällinen, koska tiedän, että parempaa on tulossa...meinaa vaan menettää toivonsa, kun olin ollut monta vuotta työttömänä. Nyt siis töissä...ja lomalla...

#31 kirjoitettu 24.07.2020 19:39

geeli kirjoitti:
Ja jatketaan vielä opiskelusta.

Kun aloitin...osaaminen oli: juottaminen, elektroniikan perusteet, c-ohjelmoinnin perusteet, sähkötekniikka, fysiikkaa, matikkaa, html, css, Linuxin asentaminen

Kun valmistuin, osasin: ohjelmoinnin perusteet (kielillä java, python, c, c++, C#, php, ruby), UNIX-/Linux-perusteet ja Linuxin jatkokurssi, olio-ohjelmoinnin perusteet (java), käyttöjärjestelmän toiminnan perusteet, käyttäjäkeskeinen testaus, tietokantojen muokkaaminen ja rakentaminen (MySQL, Hibernate), Git, Scrum ym. projekti- ja tiimityöskentely, ja mitä näitä nyt on...(ei jaksa kirjottaa enempää, mutta "you get the picture"...

Eli kyllähän opin vaikka mitä...pointti on ollutkin, että...et saa töitä tällä osaamisella...vielä...ja tässä pitääkin olla kärsivällinen, koska tiedän, että parempaa on tulossa...meinaa vaan menettää toivonsa, kun olin ollut monta vuotta työttömänä. Nyt siis töissä...ja lomalla...


Duoda, duoda ... sinähän osaat vaikka mitä! Samalla kun teet henkilökohtaisen SWOT-analyysin, niin uhraa pari minuuttia myös sen pohtimiseen voisiko taidoistasi olla hyötyä sellaisissa töissä, joita et ehkä ole vielä ajatellut osana urapolkua.

#32 kirjoitettu 24.07.2020 19:57

Kiitoksia myös kommentista Anttij:lle...Täytyypä tosiaan tehdä tuota analyysiä, kuten IT ehdotti...

#33 kirjoitettu 24.07.2020 20:19

geeli kirjoitti:


Kun valmistuin, osasin: ohjelmoinnin perusteet (kielillä java, python, c, c++, C#, php, ruby), UNIX-/Linux-perusteet ja Linuxin jatkokurssi, olio-ohjelmoinnin perusteet (java), käyttöjärjestelmän toiminnan perusteet, käyttäjäkeskeinen testaus, tietokantojen muokkaaminen ja rakentaminen (MySQL, Hibernate), Git, Scrum ym. projekti- ja tiimityöskentely, ja mitä näitä nyt on...(ei jaksa kirjottaa enempää, mutta "you get the picture"...


Sen verran tässä vielä kommentoin, että sulla on aika paljon eri aihealueiden peruskursseja käytynä, mutta aika vähän jatkokursseja jos tuo sun listaus pitää paikkaansa?

Voisin kuvitella, että töitä löytyisi helpommin erikoistumalla johonkin tiettyyn taikka pariin tiettyyn ohjelmointikieleen, jotka juuri nyt ovat nosteessa... Olemalla jokapaikan höylä on se vaara, että osaa vähän kaikkea muttei mitään syvällisesti...

Lisäksi sulla näyttäisi olevan UNIX/Linux kokemusta ja tietokantakokemusta ja php sun muuta kokemusta, elikkä mun käsittääkseni sulla olis valmiudet valita perinteisen ohjelmoinnin ja toisaalta nettisovellusten ohjelmoinnin välillä...

Mutta jos tuo lainaus kuvastaa sun osaamista, niin ehdottomasti musta ainakin tuntuu siltä, että sun pitää hankkia syvempää osaamista kapeammalta alueelta kohdennetusti... Sä tuotat mahdolliselle työnantajalle enemmän lisäarvoa osaamalla jonkin asian erittäin hyvin kuin olemalla sellainen jokapaikan höylä, joka osaa vähän kaikkea muttei mitään syvällisesti...

Microsoftin perustaja Gates sanoi jossakin haastattelussa, että Microsoft on mukana ÄO-sodassa, jossa firmat pyrkii palkkaamaan ne lahjakkaimmat työntekijät... Samaan syssyyn voisi todeta, että vaikkei ÄO olisikaan yli 132, niin keskittämällä osaamisesi ja erikoistumalla, olet mukana tuossa osaamissodassa, jossa firmat pyrkii löytämään palvelukseensa niitä varsinaisia tekijöitä, jotka saavat aikaan niitä asioita ja ratkaisuja...

#34 kirjoitettu 24.07.2020 21:22

IT kirjoitti:

Voisin kuvitella, että töitä löytyisi helpommin erikoistumalla johonkin tiettyyn taikka pariin tiettyyn ohjelmointikieleen, jotka juuri nyt ovat nosteessa... Olemalla jokapaikan höylä on se vaara, että osaa vähän kaikkea muttei mitään syvällisesti...

Mutta jos tuo lainaus kuvastaa sun osaamista, niin ehdottomasti musta ainakin tuntuu siltä, että sun pitää hankkia syvempää osaamista kapeammalta alueelta kohdennetusti... Sä tuotat mahdolliselle työnantajalle enemmän lisäarvoa osaamalla jonkin asian erittäin hyvin kuin olemalla sellainen jokapaikan höylä, joka osaa vähän kaikkea muttei mitään syvällisesti...



Tuossa on selvä pointti: jos tähtää huippukoodariksi, niin asia on varmaankin juuri noin ja yllä oleva on helppo allekirjoittaa.

Mutta jos mennäänkin reilusti sivuladulle, niin ajaudutaan vähän siihen mistä kirjoitin aiemmin: voisiko riittävän mielenkiintoinen urapolku IT:n parissa ollakin jossain muualla kuin esimerkiksi peli- tai ohjelmistotalossa?

Kun hakeutuu ns. tavallisen yrityksen palvelukseen IT-tehtävien pariin, saattaakin käydä niin, ettei yhden ohjelmointikielen syvällistä osaamista edellytetä koska sille ei ole mitään käyttöä. Aika monessa firmassa IT-sektorilla käytetään kymmeniä eri ohjelmistoja, jotka saattavat olla peräisin kymmeniltä eri ohjelmistotoimittajilta; osa suoraan kaupan hyllyltä ja osa asiakkaalle tehtyinä tai räätälöityinä. Tällöin oman IT-henkilöstön laajemmasta perusymmärryksestä on yleensä enemmän hyötyä kuin kapeasta erikoisosaamisesta.

Työnjakohan on usein se, että syvällistä erikoisosaamista ja mm. ohjelmistojen muutostöitä ostetaan ulkopuolelta ja oma väki vastaa lähinnä tavallisista käyttö-, ylläpito- ja tukitehtävistä, joissa monipuolisella perusosaamisella on ns. sosiaalista tilausta. Tällöin riittää kun ymmärtää esimerkiksi sen miten joku ohjelma toimii, miten sitä ajetaan ja mihin se pystyy. Silloin ei tarvitse tietää pilkulleen miten ao. ohjelman koodaus on tehty. Myös mm. IT-ostojen kilpailutus, ostoprosessin hallitseminen ja ulkoistukset ovat ihan oma taiteenlajinsa.

Kaatuneen oman sähköpostiserverin ylösajon vaatiman komentoketjun hallitseminen voi jossain kohtaa olla isonkin yhtiön yksi tärkeimmistä osaamisalueista juuri sillä hetkellä. Riittää mainiosti, että tietää miten serveri saadaan uudelleen käyttöön vaikkei ymmärtäisikään syvällisesti miten serverin ohjelmisto on rakennettu.

Mutta jos haluaa palavasti koodariksi, niin sitten pitää olla sitä syvällistä osaamista jota tavallisten yritysten IT-osastoilla ei juurikaan enää ole koska ohjelmointityöt ostetaan ulkoa. Veikkaan kuitenkin, että kilpailu on veristä koska koodaus on juuri niitä tehtäviä, jotka eivät vähimmässäkään määrin ole paikkariippuvaisia. Mm. Venäjältä ja Intiasta taitaa saada kovatasoista osaamista eikä työn hintakaan päätä huimaa. Hyville koodareille löytyy aina paikkoja ... mutta muille välttämättä ei.

#35 kirjoitettu 25.07.2020 18:14

Tein nyt jonkinlaisen henkilökohtaisen SWOT-analyyysin. Kirjasin siihen vahvuuteni, heikkouteni, mahdollisuuteni ja uhkat. Tein myös toisen lyhyen analyysin otsikolla "Konkreettiset henkilökohtaisen kehittymisen alueet".

Jätän nää nyt vähän hautumaan. Palaan varmasti näihin, kun tulee lisää ajatuksia. Ja täydennän analyysejä.

Kokemusta voi hankkia siis töistä, koulusta tai täysin omatoimisesti.

Mulla on juuri tuo asia tyypillistä, että osaan perusteita ja sitten se vahva ja erikoistunut osaaminen puuttuu. Löytyi kuitenkin hyviä kohteita ja työtehtäviä, joihin voin tarmoa suunnata. Esim. pelaaminen ja blogin pitäminen. Kirjoittaminen. Ohjelmointi, Pelien suunnittelu ja web-sivujen tekemisen harjoittelu.

Omatoimisesti on vaan vähän rajattua. Ehkä paremmin oppii töissä ja koulussa.

Oli kiva tehdä tämä lyhyt analyysi. Se ainakin kasasi mun ajatuksia.