Mikseri.net

#2 kirjoitettu 02.01.2020 22:20

IT kirjoitti:
Katoaako luku- ja kirjoitustaito?

ei.

Onko meillä enää tulevaisuudessa tarpeeksi luku- ja kirjoitustaitoisia työntekijöitä?

on.

#3 kirjoitettu 03.01.2020 08:50

Tosi yksilöllistä on. Joillekkin kirjoittaminen on helppoa. Sitten joku, joka on matemaattisesti todella fiksu, ei välttämättä pysty kirjoittamaan hyvin. Myös saattaa vieraat kielet aiheuttaa ongelmia.

Lukemiseen kannustaisin nuoria. Ja siihen, että kunnolla "pureskelee" sen lukemansa tekstin. Taito kirjoittaa juuri luettu asia omin sanoin, on itselle opiskellessa ollut tosi hyvä tekniikka. Tai vähintään jonkinlaisen "mindmapin" piirtäminen.

#4 kirjoitettu 03.01.2020 16:14

Käsinkirjoittaminen kyllä on kovasti uhattuna ja häviämässä. Vitutti, kun opiskellessa joutui tekemään paperille kynällä tehtävät kokeissa, kun oli niin huono käsiala. Aina opettaja kyllä oli saanut selvää, mitä kirjoitin...

#5 kirjoitettu 03.01.2020 16:30

geeli kirjoitti:

Käsinkirjoittaminen kyllä on kovasti uhattuna ja häviämässä. Vitutti, kun opiskellessa joutui tekemään paperille kynällä tehtävät kokeissa, kun oli niin huono käsiala. Aina opettaja kyllä oli saanut selvää, mitä kirjoitin...


Meidän aikaan koulussa kirjoitettiin kokeet kaunokirjoituksella... Mullakin on aina ollut ihan paska käsiala, muttta kyllä ne opettajat silti kanssa aina ymmärsi sen mitä kirjoitin....

Nykyäänhän ei koulussa enää opeteta edes kaunokirjoitusta, vaan pelkästään tekstausta... Mietin vaan, että miten nuo tulevaisuudessa esim. allekirjoittavat asiakirjoja...

Ja nythän uhattuna ei ole pelkästään käsinkirjoittaminen... Tuossa YLEn uutisessa oli seuraavanlainen tekstinpätkä:

"Kansan kirjoitustaito heikkenee nyt nopeasti. Äidinkielenopettajien havaintojen mukaan esimerkiksi seitsemännellä luokalla aloittavissa oppilaissa on tapahtunut selkeästi havaittava muutos noin viiden vuoden aikana.

Opettajat kertovat, että yhä useamman kanssa kirjoittamisen opettelu täytyy seiskalla aloittaa melkein alusta. Kysymys ei ole pilkuista, vaan myös isot alkukirjaimet, pisteet ja kappalejako ovat joillekin oppilaille aivan vieraita.

Pitkien tekstien hankaluudet näkyvät virkkeiden ja koko tekstin rakentamisessa.

Huonoa tekstiä syntyy siksikin, että sähköisillä vehkeillä on nopea kirjoittaa."

https://yle.fi/uutiset...


Eli jos äidinkielenopettajia on uskominen, ja heillähän se on käytännön tuntuma oppilaisiin, niin kyllä tuo kirjoitustaito heikkenee nyt nopeaan tahtiin... Ihan peruskirjoitustaidoista on kysymys, kuten lauseista ja kappaleista...

#6 kirjoitettu 08.01.2020 07:44

Tossapa tuoretta näkökulmaa asiaan... Sekä peruskoulussa että ammattiopetuksessa tukea saavien ja tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvanut... Vuonna 2004 tukea sai 5% ammattiin opiskelevista, kun vuonna 2017 tukea sai jo 9% opiskelijoista.... Oppilaiden kyky suoriutua opinnoista on heikentynyt, ja jo 19% peruskoulun oppilaista saa tehostettua taikka erityistä tukea opintoihinsa...

YLE Uutiset: nuorten heikot luku- ja laskutaidot heijastuvat ammattiopistoihin
Tilastokeskus: Erityisopetus 2018


Veikkaanpa ettei poliitikkojen tavoitteet kansakunnan koulutustason kohottamisesta tule onnistumaan... Hallituksen tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen määrä 50%:iin suomalaisista nuorista....

Tuo ei ole realistista kahdesta syystä: ensinnäkin suomalaisten nuorten valmiudet opiskeluun ovat heikkenemässä huonojen oppimisvalmiuksien (luku-, kirjoitus- ja laskutaito) myötä, ja toisekseen kansakunnassa ei ole tarpeeksi älykästä porukkaa tuota visiota toteuttamaan...

Faktahan on se, että äo testit on tehty siten, että puolet väestöstä saa älykkyystestissä arvon yli 100 ja puolet arvon alle 100... Äo-testit ennakoivat hyvin menestymistä korkeakouluopinnoissa, joissa menestymiseen vaaditaan yli 110 luokkaa oleva äo... Puolella väestöstä äo on välillä 90-110... Yli 110 luokkaa oleva äo on vain 25% väestöstä... Yli 120 äo on vain 9% väestöstä....

Tuossa linkki sivulle, jossa asiaa älykyystesteistä, sekä siitä minkälaista älykkyyttä esim. eri ammateissa vaaditaan:
IQ Test Score Interpretation


Toki tuokin artikkeli tuo esiin sen, että älykkyydellä on monia muotoja, ja äo-testien tulkinta ei ole aivan yksinkertaista...

Silti, kaikista ei tule fyysikkoja taikka matemaatikkoja, ei vaikka kuinka yrittäisi... Omakaan älykkyys ei riitä sellaiseen... Hallituksen tavoite nostaa korkeakouluissa opiskelevien nuorten määrä 50% nuorista tulee vain lisäämään opintojen keskeytyksiä sekä mielenterveysongelmia, kun oppilaat eivät kykene suoriutumaan opinnoistaan...

Lisäksi korkeasti koulutettujen taso tulee laskemaan... Tämä johtuu siitä, että opintovaatimuksia joudutaan laskemaan, ja toisaalta siitä että oppilaiden keskimääräinen taso tulee laskemaan... Saamme kenties tulevaisuudessa korkeasti koulutetun sukupolven, jonka tieto- ja taitotaso ei ole tehtäviensä tasalla...

#7 kirjoitettu 08.01.2020 09:12

Tätä pätkää eilen katsoin: Successful People Explain Why a College Degree is Worthless 2019 (The Truth)

Elon Musk mm. kertoo olevansa sitä mieltä, että korkeakoulututkinnon suorittaminen ei ole kannattavaa. Samaan aikaan suunnitellaan yhä useampien pidemmälle kouluttamista. Kuka tästä hyötyy? Ei ainakaan ne opiskelijat.

Koulutusjärjestelmää on myös verrattu Katoliseen kirkkoon 1500-luvulla. Tuolloin ihmiset kävivät kyllä näyttävissä, kalliissa ja koristelluissa kirkoissa kuuntelemassa saarnoja, jotka olivat latinaa, jota tavallinen kansa ei ymmärtänyt. Kirkkoa piti kuitenkin uudistaa vahvasti, jotta kansalaiset kokivat sen enemmän omakseen. Saarnat omalle puhutulle kielelle jne. Vähän samantapaisia uudistuksia tarvittaisiin koulutusjärjestelmään.

Ideaalinen tilanne yhteiskunnassa varmasti olisi se, että huippuosaajia olisi mahdollisimman laajalti eri aloilla. Tuolloin jokainen löytäisi sen oman paikkansa ja hommansa, jossa on hyvä.

Elämme tällaisessa tehokkuutta korostavassa maailmassa, joka ei oikeastaan välitä siitä, oppiiko kukaan mitään. Valmistuvien määrä vaan pitää saada kasvamaan, vaikka jo perusopetuksessa luodaan aukkoja nuorten taitoihin.