|
Kirjoittaja
|
Onko ihminen palkkansa/paikkansa ansainnut?
|
|
IT
IT Resurrected
13572 viestiä
|
#1 kirjoitettu
23.06.2019 09:39
Onko ihminen palkkansa/paikkansa ansainnut?
Silmiini osui Helsingin Sanomien paperinen B-osa ja sen Tiedesivu keskiviikolta 19.6.2019, ja siinä oli artikkeli joka käsitteli geenien osuutta ihmisen menestyksessä... Tuossa muutama kohokohta tuosta artikkelista:
Geenit voittavat kasvatuksen. Lasta ei voi kasvattaa menestyjäksi. Perintötekijät selittävät pitkälti ihmisten tuloerot.
...erot ihmisten ansio- ja päääomatuloissa johtuvat suureksi osaksi perintötekijöistä eli geeneistä.
Geenit vaikuttavat tuloihin ilmeisesti sitä kauttta, että ne muovaavat ihmisten mieltymyksiä, terveyttä, älyllisiä kykyjä, persoonallisuuden piirteitä ja riskinottohaluja. Nämä taipumukset puolestaan viitoittavat kouluttautumista, ammatinvalintaa ja etenemistä työelämässä.
Kun noihin yllä oleviin faktoihin lisätään älykkyysosamäärä, alkaa kokonaiskuva hahmottua... Sillä onhan nimittäin niin, että väestön keskiarvo älykkyys on 100 ja puolet ihmisistä on tätä keskivertoa älykkäämpiä ja puolet vähemmän älykkäämpiä... Lisäksi tiedetään, että monilla aloilla vaaditaan huomattavasti keskivertoa korkeampi älykkyys, jotta edes niissä alan opinnoissa pärjää... Puhumattakaan työelämästä...
¤¤¤
Tästä herääkin kysymys? Onko yhteiskunnassa vallitseva taloudellinen epätasa-arvo oikein? Onko oikein, että tuloeroja tasataan? Pitääkö niitä tasata?
Sillä jos joku henkilö päätyy siivoojaksi ja toinen toimitusjohtajaksi, ja erot lopputuloksessa johtuvat pääasiassa geeneistä, joihin nämä yksilöt eivät voi vaikuttaa, niin onko oikein että toinen palkitaan ruhtinaallisesti ja toinen ei? Sillä tuosta siivoojasta ei saa millään ilveellä menestyvää toimitusjohtajaa koskaan, vaikka hän kuinka olisi tsempannut koulussa ja yrittänyt parhaansa...
Itse näkisin niin, että tiettyyn pisteeseen asti tuloerot on vain hyväksyttävä... Se on vain niitä elämän realiteetteja, mutta että tuloeroja tulee jatkossakin tasata verotuksen ja tulonsiirtojen avulla... Ja sitten on vielä se pointti kaikista pienituloisimpien kohdalla, että mun mielestä palkalla tulee aina voida tulla toimeen...
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
|
|
AnttiJ
Jyrkimmät
Mahalaskut
6883 viestiä
|
#2 kirjoitettu
23.06.2019 13:31
Mielenkiintoinen aihe. Vähän taitaa HS:n jutussa mennä mutkat suoriksi. Otetaanpa esimerkki:
Jos henkilö A perii syntyessään 50 M€, niin mitä hänen geeninsä vaikuttavat siihen, että hän on rikas jo syntyessään? Eivät yhtään mitään; hän vain sattui syntymään oikeaan perheeseen.
Jos kaikki tuloerot tasataan, niin miksi kukaan viitsisi opiskella yhtään mitään? Täytyyhän opiskelulla olla joku motiivi. Luulisin, että pelkkä "siisti sisätyö" ei taida olla riittävä kannustin.
Jos olisin nuori, fiksu ja menestynyt (olen enää vain fiksu ja menestynyt  ) niin miksi jäisin Suomeen jos rikastumisen mahdollisuus olisi lakiteitse estetty?
Suomen nykyinen tuloverotus ja tasapäistetty palkkaus on omiaan estämään ulkomaisten huippujen pysyvän asettautumisen tänne; muitakin syitä toki on (mm. ilmasto ja hankala kieli). Suomen tuloerot ovat tunnetusti todella pienet muihin länsimaihin verrattuna. Me olemme siihen tottuneet ja sen hyväksyneet, mutta ulkomaista toisenlaisesta kulttuurista tulevaa, oman arvonsa tietävää huippua se ei taida hirveästi kiinnostaa.
Jos siis haluamme työperäistä muuttoa muualta kuin entisestä itäblokista ja muuallekin kuin raksamiehiksi ja tarjoilijoiksi, niin aika paljon pitäisi Suomessa muuttua.
Tulontasaus ei ole minulle mikään ongelma, mutta lapsille siitä tulee massiivinen ongelma, kun töissäkäyvien osuus pienee huoltosuhteen heiketessä. Pitää muistaa että vanhuudenhuollon kustannukset nousevat 0,5 Mrd€ joka vuosi tästä eteenpäin. Rahat eivät kohta tule riittämään ja siksi sosiaalietuuksien tasoa on pakko laskea. Ikävää, mutta se on tosiasia.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
geeli
3733 viestiä
|
#3 kirjoitettu
23.06.2019 13:40
Tää aiheutti mulla vähän ajatuksia. Tuli aika pitkä teksti...
Näitä olen miettinyt jonkin verran. Tuo on totta, että jos ei ole tarpeeksi lahjoja, niin ei auta, vaikka miten paljon treenaisi/opiskelisi/harjoittelisi. Mun mielestä on aika väärin, että nuorille painotetaan lukioissa, että tulee tehdä kovasti töitä arvosanojen eteen, kun lopulta ei kaikista voi tulla kuitenkaan lopulta sellaisia osaajia, joita yhteiskunta tarvitsisi. Moni palaa tämän vuoksi loppuun ja sairastuu masennukseen tai johonkin muuhun. Toisaalta sekin saattaisi olla rankkaa, että jollekkin sanottaisiin, tämä ei tule koskaan onnistumaan, koska et ole tarpeeksi lahjakas.
Jonkinlainen realismi olisi syytä säilyttää, jottei kaikki pyrkisi korkeakouluihin ja myös se, että tulisi tarjota myös sellaisia töitä, joissa ei tarvitse osata niin paljon teoriaa. Kannattaa muistaa, että nykyään esim. ammattikorkeakouluun pääsee amiksen papereilla hakemaan ja tutkinnon suoritettuaan pääsee myös opiskelemaan lisää aina tohtoriksi asti, jos vaan opinnot sujuvat ja motivaatiota riittää.
Se, että valitsee amiksen mieluummin kuin lukion, ei tarkoita sitä, että ei olisi mahdollista opiskella lisää myöhemmin, jos se tuntuukin sujuvan. Sen sijaan lukioon pusketaan paljon kursseja ja sisältöä, joilla ei välttämättä tee tulevaisuudessa mitään ja jotka vaan vievät voimia. Itselle tällainen lukioaikana oli toinen A-kieli, johon käytin paljon aikaa ja voimia ja jonka olisin voinut tiputtaa pois ja valita jotain mielekkäämpää...Matikka/fysiikka tuntui olevan suosittu, suositeltu ja varma valinta minulle. Joskin jouduin näkemään opiskelun eteen enemmän vaivaa. Missä olisin, jos olisinkin valinnut vaikka kuvista enemmän ja psykologiaa/filosofiaa? Tätä ei saa mitenkään selville. Olen kuitenkin tyytyväinen valintaani...
Yksi tärkeimmistä taidoista nuorelle opiskelijalle on se, että tunnistaa itse itsestään, miten jaksaa ja osaa arvioida omaa jaksamistaan. Lepää tarpeeksi, osaa rentoutua vapaa-ajalla, irrottautua opiskelusta, samalla kuitenkin tehden mahdollisimman paljon niitä vaadittuja tehtäviä samalla väsyttämättä itseään liikaa. Tuntuu hyvältä löytää juttuja, jotka kiinnostaa, joissa pärjää ja joiden päälle rakentaa omaa ammattitaitoa.
Sisäänotot mun omalle alalle, tietotekniikka (AMK), oli silloin, kun pyrin opiskelemaan, aika suuret. Nyt katsoin viime kevään sisäänottoja ja niitähän oli pienennetty isolla kädellä. Puhutaan suurinpiirtein sisäänotettavien määrän puolittumisesta. Tällä alalla on paljon hakijoita, paljon osaajatarvetta ja vähän todellista osaamista omaavia työnhakijoita. Jokin ei täsmää...
On jännittävää seurata, miten tekoäly ja koneoppiminen vaikuttavat työllisyyteen, varsinkin tällä alalla. Olen miettinyt sitäkin, olisiko jonkinlainen kansalaispalkka, tarpeeksi suuri sellainen, siten että sillä pärjäisi taloudellisesti, järkevä mahdollisuus. Jos tuo olisi vaikkapa 800 tai 1000 € kuussa, niin toimisiko tämä? Nykyään on todella vähän matalapalkkaisia työpaikkoja ja paljon työttömiä...
Ahkeruus on perinteisesti ollut hyvä asia. Siitä on kuitenkin nykyaikana muokkautunut ominaisuus, josta pitää päästä eroon. Terveellinen laiskuus kannattaa. Konekkin tekee homman aina paremmin ja nopeammin, kunhan se vaan ensin ohjelmoidaan tai nyt jo opetetaan tehtäviinsä. Kaikista paras yhdistelmä nuorelle opiskelijalle olisi ahkera ja lahjakas, mutta nyt se tuntuu monella olevan ahkerta ja jossain määrin lahjakas...ei välttämättä riitä, sanoisin.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
IT
IT Resurrected
13572 viestiä
|
#4 kirjoitettu
23.06.2019 13:58
AnttiJ kirjoitti:
Jos kaikki tuloerot tasataan, niin miksi kukaan viitsisi opiskella yhtään mitään? Täytyyhän opiskelulla olla joku motiivi. Luulisin, että pelkkä "siisti sisätyö" ei taida olla riittävä kannustin.
Suomen nykyinen tuloverotus ja tasapäistetty palkkaus on omiaan estämään ulkomaisten huippujen pysyvän asettautumisen tänne; muitakin syitä toki on (mm. ilmasto ja hankala kieli). Suomen tuloerot ovat tunnetusti todella pienet muihin länsimaihin verrattuna.
Jos siis haluamme työperäistä muuttoa muualta kuin entisestä itäblokista ja muuallekin kuin raksamiehiksi ja tarjoilijoiksi, niin aika paljon pitäisi Suomessa muuttua.
Tulontasaus ei ole minulle mikään ongelma, mutta lapsille siitä tulee massiivinen ongelma, kun töissäkäyvien osuus pienee huoltosuhteen heiketessä. Pitää muistaa että vanhuudenhuollon kustannukset nousevat 0,5 Mrd€ joka vuosi tästä eteenpäin. Rahat eivät kohta tule riittämään ja siksi sosiaalietuuksien tasoa on pakko laskea. Ikävää, mutta se on tosiasia.
Hyviä pointteja paljon sulla, joista nostin esiin nuo yllä olevat... Toki opiskelulla täytyy olla motiivi, enkä itsekään kannata liikaa tasapäistämistä...
Mun mielestä muutoinkaan ne suuret tulot ei meillä ole se ongelma, vaan juurikin ne pienet tulot... Mulle on ihan sama jos puolet suomalaisista tienaisi miljoona euroa vuodessa...
Se suuri ongelma on se, että monella on niin pienet tulot, ettei se riitä asumiseen ja elämiseen, vaan joudutaan turvautumaan yhteiskunnan turvaverkkoihin... Voisikin hyvin esittää kysymyksen: länsimaat, Suomi mukaan lukien ovat rikkaampia ja hyvinvoivempia kuin koskaan. Miksi silti matalapalkkaisuus ja köyhyys lisääntyvät?
Se ongelma ei siis ole rikkaat ja hyvät tulot, vaan sen kolikon kääntöpuoli eli köyhät ja matala tulotaso... Tulisiko esim. joidenkin alojen matalapalkkoja nostaa? Jos esim. partureiden taikka tarjoilijoiden palkkoja nostettaisiin hieman, niin on selvää että näiden palveluiden kysyntä myös notkahtaisi jonkin verran... Mutta samalla näillä partureilla ja tarjoilijoilla olisi varaa kuluttaa enemmän joihinkin muihin tuotteisiin ja palveluihin, joiden kysyntä vastaavasti lisääntyisi... En osaa sanoa, olisiko tuo kannatettava muutos, siihen tarvittaisiin jo ekonometriaa ynnä muuta...
Samoin on oltava huolissaan ihmisten menojen rakenteen muutoksesta... 1970-luvulla ruokaan meni yli 30% ihmisten tuloista ja asumiseen noin alle 20%... Nykyään ihmisten asumiseen menee yli 30% ihmisten tuloista, samalla kun ruokamenojen osuus on pudonnut reilusti alle 20%. Ihmisillä on siis vähemmmän varaa kuluttaa, kun asumiseen menee enemmän rahaa kuukausituloista.
Ja tosta sosiaalietuuksien laskusta kun mainitsit, niin onhan se nyt jo niin, ettei niillä pieneimmillä etuuksilla enää taida tulla toimeen... Tästä kertovat karua kieltään leipäjonot... Ongelma ei siis ole tulonsiirtojen ja etuuksien taso, vaan matalimpien palkkojen jälkeen jääneisyys... En jaksa uskoa, että peruspäivärahalla oleminen heikentää ihmisten työmotivaatiota, vaan se että jos ottaa vastaan jonkun hantttihomman, ja huomaa ettei työstään samalla palkalla tule toimeen, ja joutuu siltikin hakemaan sosiaalietuuksia...
Ja lopuksi... Suomesskain on monilla aloilla työvoimapula... Miksei palkat jousta ja nouse kysynnnän mukaan? Aina puhutaan että kun menee huonosti, niin palkkojen on joustettava alaspäin... Mutta kun on pulaa työntekijöistä, niin firmat eivät olekaan halukkaita maksamaan extraa...
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
IT
IT Resurrected
13572 viestiä
|
#5 kirjoitettu
23.06.2019 14:19
geeli kirjoitti:
On jännittävää seurata, miten tekoäly ja koneoppiminen vaikuttavat työllisyyteen, varsinkin tällä alalla. Olen miettinyt sitäkin, olisiko jonkinlainen kansalaispalkka, tarpeeksi suuri sellainen, siten että sillä pärjäisi taloudellisesti, järkevä mahdollisuus. Jos tuo olisi vaikkapa 800 tai 1000 € kuussa, niin toimisiko tämä? Nykyään on todella vähän matalapalkkaisia työpaikkoja ja paljon työttömiä...
Paljon hyviä ajatuksia sullakin, joista kiinnitän huomioni tuohon yllä olevaan...
Köyhyysraja Suomessa on nykyään jotain luokkaa 1200-1300 euroa mun käsittääkseni kun katsotaan kuukausittaisia nettotuloja,ja jos tuon kansalaispalkan olisi tarkoitus hoitaa köyhyys pois, niin tuo olisi se minimi...
Mut jos ajatellaan, että 1200 euroa kuussa X 12 kuukautta X 5 miljoonaa kansalaista, niin tuon hinta yhteiskunnalle olisi karkeasti arvioiden 72 miljardia euroa...
Toki tuosta voidaan vähentää ne tulonsiirrot, jotka tuo kansalaispalkka korvaisi, mutta veikkaan että hintalappu olisi silti päälle 10 miljardia euroa vuodessa...
Ja se on sula mahdottomuus nykyoloissa... Valtion budjetti on noin 55 miljardia euroa vuositasolla, ja sen kasvattaminen 10 miljardilla tarkottaisi aivan älytöntä lisävelan ottamista... Siinä oltaisiin heti Kreikan tiellä...
Kaunis ajatus siis, muttei realismia...
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
AnttiJ
Jyrkimmät
Mahalaskut
6883 viestiä
|
#6 kirjoitettu
23.06.2019 21:34
Komppaan IT:ä kansalaispalkka-asiassa. Jos kaikki saavat kansalaispalkkaa, niin kuka sen maksaa? On totta, että Suomessa rahaa tulee seinästä, kuten eräs jenkkikoripalloilija ihmetteli tänne muutettuaan muutama vuosikymmen sitten ... mutta siltikin.
Toinen asia on palkkojen jousto. Suomessa on TES:n yleissitovuus, joka mm. takaa työssäkäyville vähimmäispalkat. Mm. urakkatöissä voi kuitenkin päästä kymmeniäkin prosentteja yli taulukkopalkkojen.
Suomessa on paljon aloja ja ammatteja, joilla TES-taso on niin matala, ettei sitä juurikaan palkkauksessa enää noudateta vaan se ylitetään ns. sopimuspalkoissa. Jokainen työhön pyrkivä esittää oman hinnoittelutasonsa ja työnantaja voi sen joko hyväksyä tai hylätä. Tämä koskee yleensä ns. akateemisia tai tietyn alan erikoisosaajia.
Karkeana yhteenvetona voisi ehkä yleistää, että mitä korkeampi koulutustaso tai vaadittavan osaamisen taso on, sen paremmin voi hinnoitella oman työnsä arvon. Ja kääntäen: töissä, joissa ei vaadita minkäänlaista koulutustasoa, työn tarjonta ylittää tarpeen, jolloin palkat pysyvät TES-taulukoissa. Kyseessä onkin ilmiselvästi kysynnän ja tarjonnan lain vaikutus palkkoihin ja mm. tästä johtuu se, että elintasokuilu on olemassa. Huomattakoon kuitenkin, että sen kasvu on ollut viime vuodet todella olematonta kuin myös se, että se on erittäin pieni verrattuna lähes mihin muuhun maahan tahansa.
Mutta miten saada heikommin kouluttautuneet töihin? Sitähän hallitus kai pohtii jollain aivolohkollaan. Veikkaan, että jonkinmoinen palkkojen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen siinä tullaan tarvitsemaan. Pitkään ei kuitenkaan voi jatkua se, että sosiaalietuudet ylittävät jonkun alan TES-palkkojen tason jolloin kotiin jääminen on kannattavampaa kuin töihin meneminen. Veikkaan, että pakosta syntyvä ratkaisu on kepin ja porkkanan yhdistelmä.
Oman mausteensa keitokseen tuovat maahanmuuttajat, joilla monella koulutustaso on matala ja kielitaito olematon (tämä on muuten tutkittua tietoa, ei henkilökohtainen mielipide). He valitettavasti lisäävät painetta siihen, että palkahaitarin alapään töissä työn tarjonta ylittää kysynnän jatkossakin.
PS: mikään ei estä partureita tai kampaajia nostamasta hintojaan. Myös ravintolat saavat hinnoitella annoksensa vapaasti. Luulisin, että kukin yrittäjä löytää palvelunsa hinnoittelun kipukynnyksen aika nopeasti. Sen kuulee siitä laulaako ovipumppu vai ei. Jos ei laula, on hinnoittelu asiakkaiden mielestä liian korkea tarjottuun palveluun nähden. En ihan äkisti muista ensimmäistäkään yksityisen sektorin alaa, jossa hinnat/taksat olisivat enää säädeltyjä.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
IT
IT Resurrected
13572 viestiä
|
#7 kirjoitettu
23.06.2019 22:02
Hyvä kommentti Antilta taas... Mutta mitä tulee palkkojen ja sosiaaliturvan kehitykseen, niin palkkojen kanssa on ollut pitkään se ongelma, että kaikille on pyritty saamaan saman suuruiset prosenttikorotukset, vaikka inflaatio vaivaa juuri niitä pienituloisia enemmän. Asian korjaamiseksi tasaprosenttikorotuksista pitäisi luopua, ja itse asiassa nostaa pieniä palkkoja aste asteelta hieman korkeampia palkkoja nopemmin...
Tuo on tietysti utopistinen haave, ja sen takia köyhyys meillä tuleekin lisääntymään...
Ja tästä asiasta, siis siitä että köyhän elämä kallistuu parempituloista nopeammin, koska köyhän kokema inflaatiokehitys on virallista kuluttajahintaindeksin nousua korkeampi, on ihan virallisia tuloksiakin... Tuossa on hyvä artikkeli Tilastokeskuksen Tieto & Trendit julkaisusta:
Köyhyysrajalla hinnat ovat nousseet enemmän
Kuluttajahintaindeksi kuvaa keskimääräistä hintojen muutosta. Se perustuu tutkimuksiin siitä, kuinka paljon suomalaiset keskimäärin kuluttavat erilaisia tavaroita ja palveluita. Mutta jokaisella ihmisellä on oma kulutusrakenteensa, joka poikkeaa keskimääräisestä kulutuksesta, ja sen takia omalle kohdalle osuva hintojen muutos poikkeaa kuluttajahintaindeksin kertomasta.
Hintojen muutoksella on luonnollisesti merkittävä vaikutus siihen, miten nimellisten tulojen reaalinen ostovoima kehittyy.
Eri väestöryhmien reaalitulot kehittyvät eri lailla kahdesta syystä. Heidän nimelliset tulonsa kehittyvät eri lailla, ja heidän kokemansa inflaatio kehittyy eri lailla.
Tuo tutkimus on Olli Savelan käsialaa ja hyvää luettavaa, koska hän osoittaa selvästi että köyhän inflaatioprosentti on jatkuvasti ollut parempituloisen inflaatioprosenttia suurempi... Parempituloisilla palkankorotukset ovat riittäneet korvaamaan inflaation aiheuttamat menetykset, pienituloisilla ei...
Kun homma jatkuu vielä pitkään näin, niin yhä suurempi osa pienituloisista palkansaajista ajautuu hakemaan asumis- ynnä muita tukia, ja yhteiskunnalta loppuu rahat ja varat joilla niitä tukia maksetaan...
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
IT
IT Resurrected
13572 viestiä
|
#8 kirjoitettu
23.06.2019 23:46
Jatkanpa vielä tuosta Olli Savelan Tilastokeskukselle tekemästä analyysistä, jonka toin esille edellisessä kommentissani...
Eli tässä on analyysi siitä miksi nyky Suomessa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät...
Lähdetään siitä, että palkankorotusvara yleisellä tasolla muodostuu inflaatiotarkistuksista sekä työn tuottavuuden kasvusta... Yksinkertaistan analyysin siten, että työn tuottavuuden kasvu on nolla, joten jäljelle jää inflaatio, joka Savelan mukaan kohtelee eri tuloluokissa olevia ihmisiä eri tavoin...
Otetaan esimerkin vuoksi kolme palkansaajaa: hyvätuloinen, keskituloinen ja pienituloinen... Keskituloisen inflaatio noudattelee nimellistä kuluttajahintaindeksiä (2% inflaatio vuodessa), mutta pienituloisella tuo oma inflaatio on yhden prosentin yli kuluttajahintaindeksin, ja hyvätuloisella yhden prosentin ali kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksen... Palkankorotukset tehdään virallisen inflaation mukaan (2%) ja kaikki saavat prosentteina saman suuruiset vuosittaiset palkankorotukset...
Tulokset:
- Keskituloinen palkansaaja jonka tulot olivat vuosituhannen alussa 3000 euroa saa nyt 18 vuoden jälkeen palkkaa 1,428 kertaa tuon elikkä 4284 eur ja hänen reaalitulonsa ovat kasvaneet +/- 0 euroa...
- Hyvätuloinen joka tienasi vuosituhannen alussa 5000 eur saa nyt 18 vuoden jälkeen 7140 eur, ja hänen reaalitulonsa ovat kasvaneet 1160 eur elikkä noin 16%...
- Pienituloinen joka tienasi vuosituhannen alussa 1500 eur tienaa nyt 2142 eur, mutta koska hänen kohtaamansa inflaatio on 3% niin hänen pitäisi 18 vuoden jälkeen tienata 2553 eur, jotta hänen reaalitulonsa olisivat pysyneet samana... Tämän pienituloisen ostovoima on siis laskenut 411 euroa tuona aikana, ja on noin 16% pienempi kuin sen pitäisi...
Elikkä pienituloisen nimellispalkka on kasvanut 642 eur, keskituloisen 1284 eur ja hyvätuloisen 2140 eur...
Mutta oikeasti se köyhän ostovoima (reaalipalkka) on laskenut 411 euroa tuona aikana, ja palkankorotukset eivät ole riittäneet kompensoimaan inflaation aiheuttamia menetyksiä... Keskituloisella tulos on plus miinus nolla, ja sitten sen hyvätuloisen ostovoima on kasvanut 1160 eur...
¤¤¤
Tuossa on siis se logiikka jolla tasasuuruiset prosenttikorotukset palkankorotuksissa toimivat... Käytännössä siis meillä Suomessa köyhien käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet ja vain hyvätuloiset ovat kasvattaneet ostovoimaansa ja reaalipalkkojaan...
Tämä on aiheuttanut mm. sen että asumistukimenot ovat nousseet viime vuosina rajusti... Mun mielestä paras tapa ratkaista ongelma olisi korottaa matalimpia palkkoja prosentuaalisesti enemmän näiden matalapalkkaisten ihmisten reaalisesti kohtaaman inflaation mukaan...
Tuo ratkaisisi sen ongelman, että tulonsiirtoja on jatkuvasti lisättävä köyhimmille, vaikka oikeasti yhteiskunnalta on käteinen lopussa... Samalla jos tulonsiirtojen tarve vähenisi ja ihmiset tulisivat kaikki toimeen palkoillaan, niin sitä verotuksen progressiota olisi madhdollisuus helpottaa, niin että hyvätuloisten verotaakkaa vähennettäisiin...
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
|
|
|
AnttiJ
Jyrkimmät
Mahalaskut
6883 viestiä
|
#9 kirjoitettu
24.06.2019 09:31
Totta pakiset.
Myös kaikki tasaverot (erityisesti ALV) ovat suhteessa raskaampia pienituloisille. Samoin on tietysti mm. vuokrakulujen laita: vuokranantaja perii saman vuokran niin pieni- kuin suurituloiseltakin.
Jostain syystä ammattiliitot päätyvät TES-neuvotteluissa kovin usein prosenttikorotukseen, vaikka niiden olisi hyvin helppoa sopia tasakorotuksista. Joskus muinoin on nähty myös tasakorotuksia ja "järjestelyvaroja" jotka olisi voitu haluttaessa suunnata tarpeen mukaan. Valitettavan usein kuitenkin järjestelyvarakin halutaan jakaa tasan. Prosenttikorotuksiin on lisäksi sisällytetty usein maininta "korotus on x % mutta kuitenkin vähintään Y Euroa", jossa Y astuu kuvaan juuri alimpien palkkojen kohdalla jolloin niiden korotusprosentti on itse asiassa yleistä prosenttia suurempi. Joskus taulukkopalkat nousevat yleistä linjaa enemmän, millä on korottavaa vaikutusta matalampiin, taulukon mukaisina maksettaviin palkkoihin.
Työntekijöilläkin on siis sopimusneuvottelujen kautta oma osuutensa siihen, etteivät alemmat palkat nouse riittävästi yleistä tasoa enemmän. Solidaarisuus onkin suurinta juhlapuheissa ja kaikki puolustavat kynsin hampain omaa palkkapussiaan.
Myös tuloverojen progressiivisuus pyrkii tasaamaan palkkaeroja, mutta eihän sekään kaikkea tietysti pelasta vaikka onkin yksi maailman jyrkimmistä.
Koulutustason nosto on varmasti yksi keino parempaan tulevaisuuteen. Vaan onnistuuko se pakolla? Siihen en jaksa uskoa. Jos lintsaus kiinnostaa koulua enemmän, ei pakollinen lisävuosi oppivelvollisuuteen auta yhtään mitään.
Miten Suomi tästä selviää? En osaa sanoa, mutta muutaman vuoden päästä jalat kastuvat ihan varmasti munia myöten.
|
| ^ |
Vastaa
Lainaa
|
Ladataan
