Mikseri.net

#2 kirjoitettu 18.06.2012 14:05 Muok:18.06.2012 14:06

Jr. Class Art Exhibition kirjoitti:
http://www.youtube.com...


http://www.youtube.com...

Miten hyvin tämä sopii sinun säveltämääsi musiikkiin? Täydellisesti. Noillahan sitä aika pitkälti mennään.

Tuleeko paljon hyödynnettyä musiikin teorian sääntöjä ja vakiintuneita tapoja sävellyksen aikana? Joo, automaattisesti vaikken niitä koskaan ole opiskellutkaan..

Kostiainen muokkasi viestiä 14:05 18.06.2012

#3 kirjoitettu 18.06.2012 14:47

Miten hyvin tämä sopii sinun säveltämääsi musiikkiin?
Sopii ja ei sovi. Sointuasteet saattaa olla samoja mutta oon niin ikävä ihminen että pyrin tietoisesti välttämään esim. C- ja G-duureja ja niiden rinnakkaissävellajeja. Jos taas alkaa olla Ab-mollista huolimatta liian kuluneen kuuloista niin sitten kaivetaan modaalisia muunnesointuja ja tehään välidominanttiketjuja.

Tuleeko paljon hyödynnettyä musiikin teorian sääntöjä ja vakiintuneita tapoja sävellyksen aikana?
Tulee. Enemmälti tosin jazzteorian puolelta. Toisinaan saattaa saada mielenkiintoisia tuloksia myös esim. noudattamalla tiukasti klasariteorian äänenkuljetussääntöjä.

#4 kirjoitettu 18.06.2012 17:30

Joo kaikki ne lähtee siitä C:stä.

#5 kirjoitettu 18.06.2012 17:41

quafka kirjoitti:

Miten hyvin tämä sopii sinun säveltämääsi musiikkiin?


Joka biisi menee noiden mukaan.

#6 kirjoitettu 18.06.2012 18:26

Miten hyvin tämä sopii sinun säveltämääsi musiikkiin?
Aika huonosti muuten kuin että A ja E mollia tulee käytettyä suhteellisen paljon. Jossain vaiheessa käytin eri B-pohjasia skaaloja todella paljon jostain syystä. Varmaan yleisin "skaala" mitä käytän soittamiseen/kippaarin runkkaamiseen on semmonen variantti C-mollista missä se juurisointu on kuiteski periaatteessa Cdim plus vitonen, koska tolla soinnulla saa soitettuu imo siisteimmät riffit. Seiskasointuja on melkeen jokases biisis muodos tai toises. Sit tykkään pentatonisesta molliskaalasta ihan älyttömän paljon kans. Sit ne jotkut japanilaisten perinteiset pentatoniset skaalat on kans tosi siistei.

tajusin btw just et miks teen kaikkien mielest jotenkin outoo musaa : |

Tuleeko paljon hyödynnettyä musiikin teorian sääntöjä ja vakiintuneita tapoja sävellyksen aikana?
Joo, vaikka kuten tosta edellisest litaniast pysty ehkä päättelee niin tulee harjotettuu aika paljon sen kaikkein cunt basicimman popkaavan ulkopuolist settii. mutuna sanoisin et jotkut juttuni on paljon lähempänä esim. metallimusiikin käytänteit ku jotain kaikkein perus-peruseimpia pop/rock juttuja.

#7 kirjoitettu 18.06.2012 20:01

quafka kirjoitti:

Miten hyvin tämä sopii sinun säveltämääsi musiikkiin?

Tuleeko paljon hyödynnettyä musiikin teorian sääntöjä ja vakiintuneita tapoja sävellyksen aikana?


En tiiä.

Ei.

#8 kirjoitettu 18.06.2012 20:05

Sävellajit tulee valittua aika käytännönläheisistä syistä:

Cm/Eb-duuri on koskettimilla itselle se tutuin, joten aika usein biisit menee väkisinkin siihen. Tästä sävellajista pystyy myös improvisoimaan "parhaiten" koska sitä on tullut tahkottua eniten.

Sit taasen jos tulee duunattua biisi kitaralla, se menee useimmiten joko E-duurissa tai E-mollissa.

Jos biisiin on tulossa puhaltimia, sävellaji tietysti sen mukaan missä sävellajissa ao. torvi sattuu menemään.

Ja sit on tietty vielä semmoinenkin judanssi: sävellajin valintaan vaikuttaa laulajan ääniala. Muutaman kerran on joutunut biisin transponoimaan kun laulu on alkanut kuulostamaan takakireältä.

#9 kirjoitettu 19.06.2012 15:52

MKDELTA kirjoitti:
Varmaan yleisin "skaala" mitä käytän soittamiseen/kippaarin runkkaamiseen on semmonen variantti C-mollista missä se juurisointu on kuiteski periaatteessa Cdim plus vitonen


Mitä sä tällä niinku käytännössä tarkotat? Cdim#5 kun luo mielleyhtymän lähinnä mollista jossa on ylinouseva kvintti, joka taas tuossa tapauksessa on As-duurin terssikäännös.

karman hardon kirjoitti:
Jos biisiin on tulossa puhaltimia, sävellaji tietysti sen mukaan missä sävellajissa ao. torvi sattuu menemään.

Ja sit on tietty vielä semmoinenkin judanssi: sävellajin valintaan vaikuttaa laulajan ääniala. Muutaman kerran on joutunut biisin transponoimaan kun laulu on alkanut kuulostamaan takakireältä.


Hyviä huomioita. Toisaalta, jos puhaltimet tulee jälkeenpäin jonain kuningasajatuksena niin joutaapa niitä transpailemaan.

Ja naislaulajille tuntuu jostain syystä sopivan aina sellaset sävellajit joiden etumerkeissä on enemmän ristejä kuin hautausmaalla.

#10 kirjoitettu 19.06.2012 18:40

quafka kirjoitti:
Vessajono kirjoitti:
Jos taas alkaa olla Ab-mollista huolimatta liian kuluneen kuuloista
Meinaatko, että sävellaji (esim. kaikkein yleisin C-duuri) tekee biisistä osaltaan kuluneen kuuloisen? Lienee säveltäjän psykologiaa? Eiköhän ne sointujen väliset suhteet ja melodiat ole sävellyspuolella se, mikä tekee siitä ei-kuluneen kuuloisen. Voihan sen sitten lopuksi transponoida vaikka Ab:hen jos välttämättä tahtoo.


mua joskus hieman huvitti kun luin että eri sävellajeilla on oma luonteensa (surullinen, iloinen etc.). ajattelin, että varsinaista hevonpaskaa - mutta nyt vuosia viisastuneena oon kyllä huomannut että jos musassa en voittopuolisesti akustisia soittimia niin atmosfääri todellakin muuttuu jos biisiä transponoi toiseen sävellajiin. Ei nyt mitenkään järkyttävän paljon, mutta sen verran että sen huomaa kun oikein kuuntelee. Rockissa ja synteettisessä diskohomostelussahan asialla ei ole niin paljoa väliä - noh, ehkä sen verran, että kyllä kitaratextruurit kuulostaa hieman erilaisilta eri sävellajeissa vaikka käyttäisi capoakin (jos modaa sormitukset kokonaan uusiksi, niin fiilis muuttuu vielä radikaallimmin)

#11 kirjoitettu 19.06.2012 18:59

Vessajono kirjoitti:
Mitä sä tällä niinku käytännössä tarkotat? Cdim#5 kun luo mielleyhtymän lähinnä mollista jossa on ylinouseva kvintti, joka taas tuossa tapauksessa on As-duurin terssikäännös.


C, D#, F#, G, elikkäs ei? Kyllä tuo (mahdollisesti) (varmaan) on jonkun soinnun käännös, mutta ittelleni se on helpompi hahmottaa joko dimminä missä on lisätty femma tai sit mollina jossa on lisätty kvartti.

tjsp :(

#12 kirjoitettu 19.06.2012 20:00

MKDELTA kirjoitti:
Vessajono kirjoitti:
Mitä sä tällä niinku käytännössä tarkotat? Cdim#5 kun luo mielleyhtymän lähinnä mollista jossa on ylinouseva kvintti, joka taas tuossa tapauksessa on As-duurin terssikäännös.


C, D#, F#, G, elikkäs ei? Kyllä tuo (mahdollisesti) (varmaan) on jonkun soinnun käännös, mutta ittelleni se on helpompi hahmottaa joko dimminä missä on lisätty femma tai sit mollina jossa on lisätty kvartti.

tjsp :(


virallista merkintätapaa en tiedä, yks tapa vois olla Cm(add#4) - joka kyllä näyttää vähän kummalliselta. Tai yks tapa vois myös olla, ett kelaa sen Ebm7add11 soinnun käännökseksi josta puuttuu kvintti. silloin se kai pitäis merkata Ebm7add11/C. (nyt en muista voisko sen merkata yksinkertaisemmin vain Ebm11/C - eiköhän kohta joku teoriaa paremmin tunteva kerro pitääkö molli-11-soinnussa olla aina ysi mukana vai ei. tai ett onko sellaista sointua yleensä ees virallisesti olemassakaan ))

#13 kirjoitettu 19.06.2012 20:13

karman hardon kirjoitti:
(nyt en muista voisko sen merkata yksinkertaisemmin vain Ebm11/C - eiköhän kohta joku teoriaa paremmin tunteva kerro pitääkö molli-11-soinnussa olla aina ysi mukana vai ei. tai ett onko sellaista sointua yleensä ees virallisesti olemassakaan )

käsittääkseni kuten ysisoinnuissa on seiska (muuten se merkittäis vaan add9) niin 11-soinnuissa on sekä seiska että ysi mukana ja niin eespäin, mutta heitän tähän loppuun saman disclaimerin, että eiköhän kohta joku jne.

#14 kirjoitettu 19.06.2012 21:34 Muok:19.06.2012 21:38

karman hardon kirjoitti:
mua joskus hieman huvitti kun luin että eri sävellajeilla on oma luonteensa (surullinen, iloinen etc.). ajattelin, että varsinaista hevonpaskaa - mutta nyt vuosia viisastuneena oon kyllä huomannut että jos musassa en voittopuolisesti akustisia soittimia niin atmosfääri todellakin muuttuu jos biisiä transponoi toiseen sävellajiin. Ei nyt mitenkään järkyttävän paljon, mutta sen verran että sen huomaa kun oikein kuuntelee. Rockissa ja synteettisessä diskohomostelussahan asialla ei ole niin paljoa väliä - noh, ehkä sen verran, että kyllä kitaratextruurit kuulostaa hieman erilaisilta eri sävellajeissa vaikka käyttäisi capoakin (jos modaa sormitukset kokonaan uusiksi, niin fiilis muuttuu vielä radikaallimmin)


Tasavireisissä soittimissa, joita voittopuolisesti populaarimusiikissa käytetään, noiden sävellajien luoteiden erot ovat pienemmät kuin klasaripuolella, missä käytetään enemän puhdasvireisiä instrumentteja. Ja tämä ei tosiaan johdu soundista vaan ihan äänien taajuuksista.

Pop/rock puolella tiettyjen sävellajien yleisyyteen on, kuten jo todettua, se että E-duurista on kitaralla paljon helpompi soitella kuin vaikka C#-mollista.

ex4 muokkasi viestiä 21:34 19.06.2012

#15 kirjoitettu 19.06.2012 23:47

quafka kirjoitti:
karman hardon kirjoitti:
mua joskus hieman huvitti kun luin että eri sävellajeilla on oma luonteensa (surullinen, iloinen etc.). ajattelin, että varsinaista hevonpaskaa - mutta nyt vuosia viisastuneena oon kyllä huomannut että jos musassa en voittopuolisesti akustisia soittimia niin atmosfääri todellakin muuttuu jos biisiä transponoi toiseen sävellajiin.
Joo, ehdottomasti. Tapaus voi olla niinkin yksinkertainen, että nostetaan sävellaji D#m:stä E-molliin, jolloin akustinen murisee sen avoimen soinnun ansiosta aivan eri tavalla.

Mutta sain jostain syystä käsityksen, että Vessajono tarkoittaisi jotain muuta.


On se varmaan osaksi myös säveltäjän psykologiaa, mutta tosiaan esim. siinä vaiheessa jos kuvaan astuu mukaan puhtaasti viritettyjä instrumentteja niin sillä asialla on ihan oikeasti merkitystä. Samoin kuin sillä että onko se sävel fis vai ges.

MKDELTA kirjoitti:
Vessajono kirjoitti:
Mitä sä tällä niinku käytännössä tarkotat? Cdim#5 kun luo mielleyhtymän lähinnä mollista jossa on ylinouseva kvintti, joka taas tuossa tapauksessa on As-duurin terssikäännös.


C, D#, F#, G, elikkäs ei? Kyllä tuo (mahdollisesti) (varmaan) on jonkun soinnun käännös, mutta ittelleni se on helpompi hahmottaa joko dimminä missä on lisätty femma tai sit mollina jossa on lisätty kvartti.

tjsp :(


Sitähän ei sinänsä tartte lisätä koska se kyllä kuuluu siihen dimiin - 1, b3 ja b5. Tai vähennettyyn kolmisointuun, jos nyt halutaan pilkkua nussia koska joku kuitenkin haluaa sekottaa sen kolmisoinnun puolidimiin tai dimiseiskaan. Mutta jos se on tuo C, D#, F#, G niin siinä tapauksessa sitä kvinttiä ei ole muunneltu millään tavalla, minkä käsityksen mä siis aluksi sain. Eli se As-duurin terssikäännös ei tule kyseeseen, Cmadd#11 ois se merkintä minkä mä tolle laittaisin.

Tämä on kivaa touhua tämä.

#16 kirjoitettu 20.06.2012 00:15

Ite teen niin pitkälti riffi phjasta musiikkia että eipäs ruveta puhumaan soinnuista ollenkaan...
Mutta yleisin sävel-laji omissa biiseissä on D# duuri eli C molli. Ennen kuin aloin käyttää drop D virettä niin kaikki biisit tais olla E mollista. C duuria en oo tainnu käyttää koskaan.

#17 kirjoitettu 20.06.2012 00:43

jerepih kirjoitti:
Ite teen niin pitkälti riffi phjasta musiikkia että eipäs ruveta puhumaan soinnuista ollenkaan...
Mutta yleisin sävel-laji omissa biiseissä on D# duuri eli C molli. Ennen kuin aloin käyttää drop D virettä niin kaikki biisit tais olla E mollista. C duuria en oo tainnu käyttää koskaan.


C-mollin rinnakkainen sävellaji ei ole D#-duuri vaan Eb-duuri.

Ja tää ei muuten edes oo vielä hirveen pahaa pilkunnussimista.

#18 kirjoitettu 20.06.2012 10:20

ex4 kirjoitti:
Pop/rock puolella tiettyjen sävellajien yleisyyteen on, kuten jo todettua, se että E-duurista on kitaralla paljon helpompi soitella kuin vaikka C#-mollista.


Noissa kahdessa on kyllä minusta ihan yhtä v-mäiset soinnut.

#19 kirjoitettu 20.06.2012 12:17

Vessajono kirjoitti:

ei ole D#-duuri vaan Eb-duuri.



Anteeksi pilkunnussiminen, mutta nuohan ovat sama asia! Itse käytän aina ylennöksiä koska risuaita merkki on siistimmän näkönen ja turhaa sekoittaa mieltä käyttämällä kahta merkintätapaa sekaisin.

#20 kirjoitettu 20.06.2012 12:44 Muok:20.06.2012 12:45

Kostiainen kirjoitti:
Vessajono kirjoitti:

ei ole D#-duuri vaan Eb-duuri.



Anteeksi pilkunnussiminen, mutta nuohan ovat sama asia! Itse käytän aina ylennöksiä koska risuaita merkki on siistimmän näkönen ja turhaa sekoittaa mieltä käyttämällä kahta merkintätapaa sekaisin.


Vaan kun eivät (musiikkiteorian) puolesta ole.... Tasavireisillä soittimilla äänien taajudet tosin ovat samat molemmissa sävellajeissa. Puhdasvireisten kohdalta en ole aivan varma onko edes äänet noissa samoja.

ex4 muokkasi viestiä 12:45 20.06.2012

#21 kirjoitettu 20.06.2012 12:59

ex4 kirjoitti:
Kostiainen kirjoitti:
Vessajono kirjoitti:

ei ole D#-duuri vaan Eb-duuri.



Anteeksi pilkunnussiminen, mutta nuohan ovat sama asia! Itse käytän aina ylennöksiä koska risuaita merkki on siistimmän näkönen ja turhaa sekoittaa mieltä käyttämällä kahta merkintätapaa sekaisin.


Vaan kun eivät (musiikkiteorian) puolesta ole.... Tasavireisillä soittimilla äänien taajudet tosin ovat samat molemmissa sävellajeissa. Puhdasvireisten kohdalta en ole aivan varma onko edes äänet noissa samoja.

ex4 muokkasi viestiä 12:45 20.06.2012


Hyvä jumala ku onki monimutaista tämä ylennys alennus juttu.

#22 kirjoitettu 20.06.2012 13:39

Miten hyvin tämä sopii sinun säveltämääsi musiikkiin?

Todennäköisesti erittäin hyvin. Kun joskus yritin oppia soittamaan en päässyt mustiin koskettimiin asti -> C-duurissa ilmeisesti mennään. Kitaralla sitten avosoinnut rajoittavat, eikä sävellajista tietoakaan.

Pianorullassahan nuotit ovat tavallaan tasa-arvoisempia kuin koskettimistolla tai nuottiviivoilla... onkohan sillä nykyisin vaikutusta sävellajien valintaan?

Tuleeko paljon hyödynnettyä musiikin teorian sääntöjä ja vakiintuneita tapoja sävellyksen aikana?

Vakiintuneita tapoja, korvan kautta omaksuttuna. Teoria on jotenkin liian vaikeaa (tai ainakin saatu näyttämään siltä). Korva kertoo että 4 tahtia C:tä vaatii peräänsä 2 tahtia F:ää jne. ilman tietoa siitä miksi niitä kutsutaan latinaksi. Olkoon sitten välidomina tai ei. So not, kunhan kuulostaa hyvältä. (joo, tiedän, ei tuota oikeasti mun kamasta huomaa mutta pyrkimys on ettei olisi 100% perseestä kuitenkaan).

#23 kirjoitettu 20.06.2012 14:58

quafka kirjoitti:
Sen sijaan soittimilla, joilla virettä voidaan muuttaa lennosta (esim. viulu ja laulu), voidaan intervallit esittää puhtaasti. Tässä tapauksessa on merkitystä lukeeko nuottiviivastolla fis vai ges, koska niiden välillä on puhdasta intonaatiota käyttäessä pieni korkeusero.


Näin mäkin oon tän ymmärtänyt.

#24 kirjoitettu 20.06.2012 15:46

Kostiainen kirjoitti:
Vessajono kirjoitti:

ei ole D#-duuri vaan Eb-duuri.



Anteeksi pilkunnussiminen, mutta nuohan ovat sama asia! Itse käytän aina ylennöksiä koska risuaita merkki on siistimmän näkönen ja turhaa sekoittaa mieltä käyttämällä kahta merkintätapaa sekaisin.


Ne ovat enharmonisesti sama asia.

Ylennysten tai alennusten käyttöön on tiettyjä vakiintuneita sääntöjä, esim. D#-duuria saatika sen rinnakkaista mollia, B#-mollia ei ole mitään järkeä käyttää koska niissä on yhdeksän ylennystä ja sama asia voidaan ilmaista Eb-duurina ja C-mollina, joiden etumerkeissä taas on varsin kohtuulliset kolme alennusta.

#25 kirjoitettu 20.06.2012 17:34

Vessajono kirjoitti:
Kostiainen kirjoitti:
Vessajono kirjoitti:

ei ole D#-duuri vaan Eb-duuri.



Anteeksi pilkunnussiminen, mutta nuohan ovat sama asia! Itse käytän aina ylennöksiä koska risuaita merkki on siistimmän näkönen ja turhaa sekoittaa mieltä käyttämällä kahta merkintätapaa sekaisin.


Ne ovat enharmonisesti sama asia.

Ylennysten tai alennusten käyttöön on tiettyjä vakiintuneita sääntöjä, esim. D#-duuria saatika sen rinnakkaista mollia, B#-mollia ei ole mitään järkeä käyttää koska niissä on yhdeksän ylennystä ja sama asia voidaan ilmaista Eb-duurina ja C-mollina, joiden etumerkeissä taas on varsin kohtuulliset kolme alennusta.


Ja vaikka ovat enharmonisesti sama asia, D-asteikossa intervalli D# - Eb on vähennetty sekunti. Kohtuullisen hyvä ja kansantajuinen selitys aiheesta löytyy ihan suomenkielisestä Wikipediasta: http://fi.wikipedia.or...

Ja tämä vaikuttaa ihan oikeasti. Viulistivaimoni kertoilee, että jossain biisissä hän saattaa soittaa samaa pitkää ääntä jonka aikana sointu alla muuttuu. Soinnun muuttuessa pitää ääntäkin vähän muuttaa että soittaminen pysyy puhtaana. Vaikka siis esimerkiksi pianisti soittaisi samassa kohdassa koko ajan samaa ääntä. Olihan hankala selitys, toivottavasti joku sai ajatuksesta kiinni.

#26 kirjoitettu 20.06.2012 23:14

Se, joka usein määrää käytettävän sävellajin on laulajan ääniala. Tuolla humppalavoilla silloin, kun solistina on mies, on Cm ja Dm kovasti vallitsevia. Nämä kotimaan iskelmäthän pääsääntöisesti kulkevat mollissa. Naiset laulavat eniten Am ja Hm. Tällainen tuntuma on tullut noin kantapään kautta.

#27 kirjoitettu 20.06.2012 23:28 Muok:20.06.2012 23:54

elektronisen genren biiseissä joiden tuotannossa kiinnitetään edes jonkinlaista huomiota alapäähän, saatetaan joskus myös valita sävellaji senkin mukaan, millä taajuuksilla bassolinja soi ja mistä lähtee paras potku - tietoisesti tai vahingossa. A-mollin taustalla soiva A-sävel ykkösoktaavista (jos keski-C on C4) on 55 Hz, joka on yleensä aika toimiva lähtökohta. perinteisellä F G Am -akuankkasointukululla basson taajuuksiksi tulee siten 43.7, 49 ja 55 Hz, jotka soivat tyypillisellä bassokorostetulla minihifilaitteistolla melko onnistuneesti.

oktaavin sisällä vastapäätä olevat D-, Eb- tai E-molli ovat haasteellisempia siinä mielessä, että esimerkiksi ykkösoktaavin Eb on 38.9 Hz, joka on useimmiten jo liian matala monille toistolaitteistoille. oktaavin korkeampi 77.8 Hz taasen on jo sen verran korkea, että mikäli biisiin kaipaa sub-potkua, se kannattaa luoda hieman tavanomaista matalammalle viritetyllä bassorummulla, jolloin biisiin saa lisää raskauden tuntua samalla kun bassolinja on aavistuksen "yläkireä".

#28 kirjoitettu 20.06.2012 23:37

veezay valaisi taas.


mä aina välillä mietin, mistä sä oikein vedät tätä infoa? :o

#29 kirjoitettu 20.06.2012 23:43 Muok:20.06.2012 23:49

GxBx kirjoitti:
mä aina välillä mietin, mistä sä oikein vedät tätä infoa? :o

sävelten taajuudet voi laskea simppelillä kaavalla 440 * 2 ^ (x / 12), jossa x on puolisävelaskelten ero nelosoktaavin A-sävelestä (joka on siis 440 Hz). esimerkiksi kolmosoktaavin A on siten 440 * 2 ^ (-12 / 12), ja vitosoktaavin C on 440 * 2 ^ (3 / 12). tämä tietysti vain tasavirityksessä.

...tai jos on laiska, voi myös turvautua esim. tähän listaan.

loput on vain empiiristä tietoa, kuten monien biisien kuuntelua erilaisten toistolaitteistojen läpi taajuusanalyysin kanssa, ja vastaavien testibiisien tekoa itse.

#30 kirjoitettu 21.06.2012 22:09

Sävellajin valinnan ratkaisee mulla se, mitä sointuja osaan ottaa. Niitä ei ole paljon. Capo onneksi auttaa vähän tuomaan moni-ilmeisyyttä. Ehkä.