Mikseri.net

#2 kirjoitettu 06.01.2012 16:57

Eveliina Korhonen kirjoitti:
Onko muita, joilla musanteko on vaikuttanut haitallisesti koulumenestykseen/työssäkäyntiin ym..? Mitä teidän mielestänne minun kannattaisi tässä tilanteessa tehdä? Pitää välivuosi koulusta? Se taitaa kyllä joka tapauksessa olla edessä, sillä kursseja ei ole suoritettu tarpeeksi.

Koska miehän oon lappeenrannan vihaisin nuorimies, tosin vaikka en oo enää nuori enkä vihanenkaa, nii tuo ROKKIELÄMÄ vaa täs musiikin ohella tekee jonkinlaista ns. haittaa. Tosin ei sekään muulle kuin maksalle ja mahdollisesti muille rötväleille joita kropasta löytyy. Toisiaalta taas kun ei ole mitää velvotteita nii mikäs tässä. Kun joskus opiskelin ja töissäkin jopa olin nii roketirollin tekemisestä ei ollu muuta haittaa kun se että jos se inspiraatio nyt sattukin tulemaan vaikka illalla yhentoista aikaa nii se on pakko tehdä kerralla pois, ja sehän sitten useasti tiesi ettei tarvinnu paljon nukkua.

Mut myy lapsi venäjälle (saat kyhnyttiä musajuttuihi), lopeta koulu ja ala täyspäiväseks taiteilijaks.

#3 kirjoitettu 06.01.2012 17:07

BVR kirjoitti:
Mut myy lapsi venäjälle (saat kyhnyttiä musajuttuihi), lopeta koulu ja ala täyspäiväseks taiteilijaks.


Jaa ne ostaa? Ku oon kans tätä suunnitellu toteuttaa. Oon Turkista kyselly mut ne ei halua ostaa. Jos soittas Venäjälle sit. Ostaiskohan ne myös tollasia päälle 20v naisia? Pääsis noista molemmista eroon samalla (mahd. ilmaset toimituskulut ku lähettää kaks) niin sais vapauden tehdä musiikkia.


Heko heh

#4 kirjoitettu 06.01.2012 17:10

JyRSiä kirjoitti:
Jaa ne ostaa? Ku oon kans tätä suunnitellu toteuttaa. Oon Turkista kyselly mut ne ei halua ostaa. Jos soittas Venäjälle sit. Ostaiskohan ne myös tollasia päälle 20v naisia? Pääsis noista molemmista eroon samalla (mahd. ilmaset toimituskulut ku lähettää kaks) niin sais vapauden tehdä musiikkia.

Mie uskoisin et kyl ne ostaa, etenkin vammaset lapset kandee myydä sirkukseen. Eukolle saattas löytyy markkinat ihan kotimaastaki, pistät sen "töihin" nii sieki tienaat siinä samalla provikat.

#5 kirjoitettu 06.01.2012 17:14 Muok:06.01.2012 17:20

BVR kirjoitti:
Eukolle saattas löytyy markkinat ihan kotimaastaki, pistät sen "töihin" nii sieki tienaat siinä samalla provikat.


Nii toi olis sellasta jatkuvaa tuloa, pitemmällä tähtäimellä parempi vaihtoehto.


Onhan toi musanteko vähä vaikeuttanu elämää, ei yleisesti mutta sillon ku iskee inspiraatio. Niinku BVR jo sano että kun inspiraatio tulee niin se tulee ja sillon tehään, eikä nukuta. Mutta ei elämä nyt sen takia hunningolle ole menny, siihen on ihan muut syyt.

JyRSiä muokkasi viestiä 17:19 06.01.2012

Tai siis ei mun elämä hunningolla edes ole. Paitsi joskus viikonloppusin.

#6 kirjoitettu 06.01.2012 17:20 Muok:06.01.2012 17:31

Eveliina Korhonen kirjoitti:
Opiskelen erästä haastavaa alaa yliopistossa ja olen 2,5-vuotiaan tytön yksinhuoltajaäiti. Sen jälkeen, kun aloitin musanteon vuosi sitten, on opintomenestys ollut kehnoa enkä ole huomioinut lastanikaan tarpeeksi.

Lapseni on tällä hetkellä vanhempieni luona (maanantaista lähtien), jotta voisin opiskella rauhassa, mutta olen tehnyt vain musiikkia koko ajan. Mitä olen saanut aikaiseksi? Yhden biisin valmiiksi (tai jonkinlaisen version, jonka julkaisin täällä) sekä alottanut varmaan 5. Koulukirjoja en oo avannutkaan. Maanantaina on tentti, enkä oo lukenu yhtään. Aina kun istahdan koneelle, menen tekemään musaa ja siinä vierähtääkin sitten aina tuntikausia.

Ihan järkyttävä halu vaan tehdä musiikkia. Ideoita päässä ainakin miljoona. Ei tätä menoa kuitenkaan voi jatkaa kovin pitkään. Menee kuulon lisäksi terveys, ihmissuhteet, tipahdan kurssilta ja lapsi otetaan huostaan (no, ehkä nyt ei kuitenkaan mut tilanne on oikeasti paha). Kyllähän ihmisen pitäisi tehdä sitä mistä tykkää, mutta meneeköhän tämä jo vähän liiallisuuksiin. Olen saanut naapureiltakin useita valituksia...

Onko muita, joilla musanteko on vaikuttanut haitallisesti koulumenestykseen/työssäkäyntiin ym..? Mitä teidän mielestänne minun kannattaisi tässä tilanteessa tehdä? Pitää välivuosi koulusta? Se taitaa kyllä joka tapauksessa olla edessä, sillä kursseja ei ole suoritettu tarpeeksi.



Eveliina Korhonen muokkasi viestiä 16:35 06.01.2012


pidä välivuosi, taidat tarvita vähän lomaa... oot nuori yksinhuoltaja sulla on varmasti murheita ja musiikki on se minkä kautta haluut selvästi purkaa tuntojas, ehkä ne opiskelut menee sit vuoden päästä paremmin ku oot tarpeeks tehny musahommia. Se on tietysti vaikeeta jos samaan aikaan pitää lapsesta huolehtii mut ehkä saisit lapsenkin innostumaan ku soittelet vaikka en tiijä kestääkö noin pienellä vielä mielenkiinto tai keskittymiskyky seurata musiikintekoa jne. hankalia paikkoja... ootko järjestäny jo kuitenkin perhepäivähoidon sillonha sulla on arkipäivät aikaa musanteolle?


Musanteko häiritsee tosi paljon munkin elämää. Se ei olis mikään ongelma jos tästä sais rahaa mutta kun musiikin ympärillä menee kaikki aika ja se aika on pois niiltä kenelle aikaa pitäs aina riittää niin kyl siitä tulee huono omatunto. Ja masentaa välillä ku sit kuitenki tää on yhtä tyhjän kanssa, jotenki omahyvästä harrastaa musiikintekoa vaan omaks ilokseen tuntuu välillä siltä. Jos tästä sais rahaa ni ois oikee syy olla nii paljo musahommis ku sillo sitä rahaa vois antaa niille kenelle ei nyt liikene aina tarpeeks aikaa... elämä ei koskaan oo helppoo.

Mutta on sitä pahempaakin mitä voi tehdä ku musiikkia että en sit tiiä

#7 kirjoitettu 06.01.2012 17:25

Susimies kirjoitti:
ja ei todellakaan tarvi huolehtia rahasta kun oot pienen lapsen yksinhuoltaja, sulle annetaan rahaa kaikkeen mitä tarviit. Tiedän koska oon ite asumuserossa ja virallisesti ei yhessä vaikka kuiteki ollaa yhessä... kaks lasta meillä. Nimenomaan sen LAPSEN takia ne ei jätä sua koskaan pulaan.

Nyt se ratkes! Kiitos tästä! Mie oon monta vuotta miettiny tähän asiaa liittyen juttua mut nyt sie kerroit sen. Tattist!

#8 kirjoitettu 06.01.2012 17:27

BVR kirjoitti:
Susimies kirjoitti:
ja ei todellakaan tarvi huolehtia rahasta kun oot pienen lapsen yksinhuoltaja, sulle annetaan rahaa kaikkeen mitä tarviit. Tiedän koska oon ite asumuserossa ja virallisesti ei yhessä vaikka kuiteki ollaa yhessä... kaks lasta meillä. Nimenomaan sen LAPSEN takia ne ei jätä sua koskaan pulaan.

Nyt se ratkes! Kiitos tästä! Mie oon monta vuotta miettiny tähän asiaa liittyen juttua mut nyt sie kerroit sen. Tattist!


eli aijot jättää sun emännän jota et aijemmi uskaltanu jättää koska pelkäsit pärjääkö se yksin lapsen kaa..? vai mitäs sä nyt sekoilet?

#9 kirjoitettu 06.01.2012 17:37

Susimies kirjoitti:
eli aijot jättää sun emännän jota et aijemmi uskaltanu jättää koska pelkäsit pärjääkö se yksin lapsen kaa..? vai mitäs sä nyt sekoilet?

mie en onneks oo onnistunu saamaan kakaraa aikaseks. enkä mie viiti sen enemmän paljastaa ku sie kuitenki aattelet et mie turisen taas rasistisia ja vittuilen siulle jne. mutta liittyy justii tuoho asumuserohommeliin kuitenki.

#10 kirjoitettu 06.01.2012 17:45 Muok:06.01.2012 17:57

BVR kirjoitti:
Susimies kirjoitti:
eli aijot jättää sun emännän jota et aijemmi uskaltanu jättää koska pelkäsit pärjääkö se yksin lapsen kaa..? vai mitäs sä nyt sekoilet?

mie en onneks oo onnistunu saamaan kakaraa aikaseks. enkä mie viiti sen enemmän paljastaa ku sie kuitenki aattelet et mie turisen taas rasistisia ja vittuilen siulle jne. mutta liittyy justii tuoho asumuserohommeliin kuitenki.


ahaaaa no nyt hoksasin.. luulet että hyödyn rahallisesti asumuserosta vai..? valitettavasti en. maksan kahesta lapsesta elatusmaksuja enkä saa emännältä rahaa koska ne menee lapsiin. Mutta jos tarkotat sitä suomessa hyvin yleistä kikkaa saada satanen pari ylimäärästä rahaa eli tarkoituksellinen asumusero, se on joo aika kieroa ja nerokasta mut ei oo kyl meijän tilanne...

#11 kirjoitettu 06.01.2012 17:48

Susimies kirjoitti:

Mie laitan siulle rohviiliin viestiä, ettei nyt sotketa tätä ketjua turhaan.

#12 kirjoitettu 06.01.2012 17:49 Muok:06.01.2012 17:57

BVR kirjoitti:
Susimies kirjoitti:

Mie laitan siulle rohviiliin viestiä, ettei nyt sotketa tätä ketjua turhaan.


odotan pelonsekaisin tuntein mitä sieltä tulee....

Susimies muokkasi viestiä 17:57 06.01.2012

ahaa ei se mitää pahaa ollukkaan <3

#13 kirjoitettu 06.01.2012 18:19

Ei se musiikki, vaan se oheistoiminta. Ja tietty siinä vaiheessa jos elättää itsensä keikkailemalla joko lavalla tai tiskin takana niin se on soromnoo. Ei kavereiden saunailtoja, ei uudenvuodenbileitä, ei mitään. Arkipyhät saa unohtaa saman tien. Puolensa tietysti siinäkin, eipä tartte enää väistellä sukujuhlia mitä ihmeellisimmillä tekosyillä kun on ihan oikeita syitä.

#14 kirjoitettu 06.01.2012 18:25

Enemmänkin musanteko hunningolla elämän takia.

#15 kirjoitettu 06.01.2012 18:42

herrah kirjoitti:
Enemmänkin musanteko hunningolla elämän takia.


En paremmin sano.

#16 kirjoitettu 06.01.2012 18:55

Vessajono kirjoitti:
Ei se musiikki, vaan se oheistoiminta. Ja tietty siinä vaiheessa jos elättää itsensä keikkailemalla joko lavalla tai tiskin takana niin se on soromnoo. Ei kavereiden saunailtoja, ei uudenvuodenbileitä, ei mitään. Arkipyhät saa unohtaa saman tien. Puolensa tietysti siinäkin, eipä tartte enää väistellä sukujuhlia mitä ihmeellisimmillä tekosyillä kun on ihan oikeita syitä.


kaverit haistakoon vitun mutta perhe pitäs olla aina ekana

#17 kirjoitettu 06.01.2012 18:56

Susimies kirjoitti:
Vessajono kirjoitti:
Ei se musiikki, vaan se oheistoiminta. Ja tietty siinä vaiheessa jos elättää itsensä keikkailemalla joko lavalla tai tiskin takana niin se on soromnoo. Ei kavereiden saunailtoja, ei uudenvuodenbileitä, ei mitään. Arkipyhät saa unohtaa saman tien. Puolensa tietysti siinäkin, eipä tartte enää väistellä sukujuhlia mitä ihmeellisimmillä tekosyillä kun on ihan oikeita syitä.


kaverit haistakoon vitun mutta perhe pitäs olla aina ekana


Niin kai, mutta eipä se onnistu sekään.

#18 kirjoitettu 06.01.2012 18:57

Eveliina Korhonen kirjoitti:
Opiskelen erästä haastavaa alaa yliopistossa ja olen 2,5-vuotiaan tytön yksinhuoltajaäiti. Sen jälkeen, kun aloitin musanteon vuosi sitten, on opintomenestys ollut kehnoa enkä ole huomioinut lastanikaan tarpeeksi.

Lapseni on tällä hetkellä vanhempieni luona (maanantaista lähtien), jotta voisin opiskella rauhassa, mutta olen tehnyt vain musiikkia koko ajan. Mitä olen saanut aikaiseksi? Yhden biisin valmiiksi (tai jonkinlaisen version, jonka julkaisin täällä) sekä alottanut varmaan 5. Koulukirjoja en oo avannutkaan. Maanantaina on tentti, enkä oo lukenu yhtään. Aina kun istahdan koneelle, menen tekemään musaa ja siinä vierähtääkin sitten aina tuntikausia.

Ihan järkyttävä halu vaan tehdä musiikkia. Ideoita päässä ainakin miljoona. Ei tätä menoa kuitenkaan voi jatkaa kovin pitkään. Menee kuulon lisäksi terveys, ihmissuhteet, tipahdan kurssilta ja lapsi otetaan huostaan (no, ehkä nyt ei kuitenkaan mut tilanne on oikeasti paha). Kyllähän ihmisen pitäisi tehdä sitä mistä tykkää, mutta meneeköhän tämä jo vähän liiallisuuksiin. Olen saanut naapureiltakin useita valituksia...

Onko muita, joilla musanteko on vaikuttanut haitallisesti koulumenestykseen/työssäkäyntiin ym..? Mitä teidän mielestänne minun kannattaisi tässä tilanteessa tehdä? Pitää välivuosi koulusta? Se taitaa kyllä joka tapauksessa olla edessä, sillä kursseja ei ole suoritettu tarpeeksi.



Eveliina Korhonen muokkasi viestiä 16:35 06.01.2012


Tavallaan, tavallaan. Tosin tuohon mainitsemaasi tilanteeseen en ole keksinyt mitään ratkaisua. Itsellä tosin se ongelma oli se että oli tullut lupauduttua joihinkin juttuihin mistä ei voinut sitten enää perääntyä... ja nyt on opinnot jatkoajalla

#19 kirjoitettu 06.01.2012 21:21

Meikällä se on niin et piti aikoinaan lopettaa henkilökohtaisten syiden takia koulunkäynti ja aikaa musan tekemiseen on vaikka muille jakaa ja niinpä usein tuntuu etten hyödynnä vapaa-aikaani tarpeeksi tehokkaasti. Sitten on tietysti se aja tukkas vitun hippi ja mene töihin-vaihtoehto mutta tällä hetkellä helpommin sanottu kuin tehty, töitä ei löydy tässä kirotussa pikkukylässä jonne oli asunnon uupumisen takia pakko muuttaa, joten etsin muualta. Keskustelun aloittajalle voisin ehdottaa jonkinlaista itsehillintää sen musiikin parissa ja asettaa muut asiat etusijalle, elämä on muutakin kuin musiikkia, ja voit aina kevyesti harrastepohjalta musisoida opintojen ja muun ohessa ilman että se vie kaiken ajan ja huomion.

#20 kirjoitettu 06.01.2012 21:35

musiikintekeminen on oire jostain sielun vammasta, ja yleensä elämä menee sen vuoksi enemmän ja vähemmän hunningolle. omalta kantilta kun funtsii, sitä olis ehkä jaksanut opiskella jonkin "järkevän" ammatin tai sit toisaalta vois istua linnassa - onneksi musiikki vei kumminkin mukanaan. ei oo elämä ollut mitään ruusuilla tanssimista mut toisaalta on saanut kokemuksia joita ei voi rahassa mitata ja joita ei muuten voisi kokea.

#21 kirjoitettu 06.01.2012 21:59 Muok:20.08.2014 22:15

XX

#22 kirjoitettu 06.01.2012 22:17 Muok:06.01.2012 22:18

Eveliina Korhonen kirjoitti:
Susimies kirjoitti:
Eveliina Korhonen kirjoitti:
Opiskelen erästä haastavaa alaa yliopistossa ja olen 2,5-vuotiaan tytön yksinhuoltajaäiti. Sen jälkeen, kun aloitin musanteon vuosi sitten, on opintomenestys ollut kehnoa enkä ole huomioinut lastanikaan tarpeeksi.

Lapseni on tällä hetkellä vanhempieni luona (maanantaista lähtien), jotta voisin opiskella rauhassa, mutta olen tehnyt vain musiikkia koko ajan. Mitä olen saanut aikaiseksi? Yhden biisin valmiiksi (tai jonkinlaisen version, jonka julkaisin täällä) sekä alottanut varmaan 5. Koulukirjoja en oo avannutkaan. Maanantaina on tentti, enkä oo lukenu yhtään. Aina kun istahdan koneelle, menen tekemään musaa ja siinä vierähtääkin sitten aina tuntikausia.

Ihan järkyttävä halu vaan tehdä musiikkia. Ideoita päässä ainakin miljoona. Ei tätä menoa kuitenkaan voi jatkaa kovin pitkään. Menee kuulon lisäksi terveys, ihmissuhteet, tipahdan kurssilta ja lapsi otetaan huostaan (no, ehkä nyt ei kuitenkaan mut tilanne on oikeasti paha). Kyllähän ihmisen pitäisi tehdä sitä mistä tykkää, mutta meneeköhän tämä jo vähän liiallisuuksiin. Olen saanut naapureiltakin useita valituksia...

Onko muita, joilla musanteko on vaikuttanut haitallisesti koulumenestykseen/työssäkäyntiin ym..? Mitä teidän mielestänne minun kannattaisi tässä tilanteessa tehdä? Pitää välivuosi koulusta? Se taitaa kyllä joka tapauksessa olla edessä, sillä kursseja ei ole suoritettu tarpeeksi.



Eveliina Korhonen muokkasi viestiä 16:35 06.01.2012


pidä välivuosi, taidat tarvita vähän lomaa... oot nuori yksinhuoltaja sulla on varmasti murheita ja musiikki on se minkä kautta haluut selvästi purkaa tuntojas, ehkä ne opiskelut menee sit vuoden päästä paremmin ku oot tarpeeks tehny musahommia. Se on tietysti vaikeeta jos samaan aikaan pitää lapsesta huolehtii mut ehkä saisit lapsenkin innostumaan ku soittelet vaikka en tiijä kestääkö noin pienellä vielä mielenkiinto tai keskittymiskyky seurata musiikintekoa jne. hankalia paikkoja... ootko järjestäny jo kuitenkin perhepäivähoidon sillonha sulla on arkipäivät aikaa musanteolle?


Musanteko häiritsee tosi paljon munkin elämää. Se ei olis mikään ongelma jos tästä sais rahaa mutta kun musiikin ympärillä menee kaikki aika ja se aika on pois niiltä kenelle aikaa pitäs aina riittää niin kyl siitä tulee huono omatunto. Ja masentaa välillä ku sit kuitenki tää on yhtä tyhjän kanssa, jotenki omahyvästä harrastaa musiikintekoa vaan omaks ilokseen tuntuu välillä siltä. Jos tästä sais rahaa ni ois oikee syy olla nii paljo musahommis ku sillo sitä rahaa vois antaa niille kenelle ei nyt liikene aina tarpeeks aikaa... elämä ei koskaan oo helppoo.

Mutta on sitä pahempaakin mitä voi tehdä ku musiikkia että en sit tiiä


Joo kyllä lapsi käy hoidossa, että seittemästä viiteen on kyllä aikaa tehdä musaa. Yritän todella kovasti rajoittaa tämän ainakin siihen aikaan. Ei ole todellakaan hyvä istua kuulokkeet korvilla kun lapsi leikkii yksin jossain. Kadun lopun ikääni, jos lapsesta tulee jotenkin häiriintynyt takiani. Mulla on ollu kans samat fiilikset ku sulla, jotenki tuntuu omahyväseltä touhulta tämä. Ku oon ollu koko yön koneella ni tulee aina ihan järkyttävä moraalinen krapula. Ei jaksa kouluunkaan herätä. Mut ainakin oon joo saanut jotain aikaan enkä oo ollu vaan laiska!

Kyllä mun täytyy se välivuosi pitää. Yritän kuitenkin, että pääsisin jatkamaan opintoja. Jos kuitenkin tuntuu et alan stressata niin suosiolla löysään tahtia ja annan välivuoden tulla. Oon niin nuori, että työelämässä ehdin vielä olla varmasti. Ei rahanhimokaan ole niin suuri, että tekisi mieli valmistua äkkiä. Olen tähänkin asti tullut erittäin hyvin toimeen.

Mut tää kyllä täytyy saada tää homma jotenkin hallintaan. Ei ole tervettä tehdä ensin musaa 10 tuntia putkeen ja sitten kuunnella tekemäänsä biisiä ihan niinku jonki huumeen vaikutuksen alaisena samat 10 tuntia tuntien itsensä neroksi. Tollasen jälkeen oon ihan pökkyrässä jotenkin ja jos kaverit tulee jutteleen ni saatan puhua vähän hassujakin ja käyttäytyä hassusti. Saatan hakeutua jollekin psykologille... Mut tuntuu ettei nekään ymmärrä varmaan. Ne on vaan niin järkeviä.. Emmätiiä tajuaako ne oikeasti miten paljon mää nautin tästä.

Eveliina Korhonen muokkasi viestiä 21:59 06.01.2012

Alun perin siis aloin tehdä musaa sen jälkeen kun erosin lapseni isästä vuosi sitten. Ahdisti vaan niin paljon, että oli pakko alkaa purkaa sitä oloa jotenkin. Ja halus tuntea ittensä arvokkaaksi ihmiseksi, joka osaa jotain. Sitä oli niin hukassa sillon. Nykyään nuo tunteet on väistynyt ja teen tätä vaan siksi, että rakastan tätä.


Kannattaa muistaa että sun ei tarvi todistaa mitään kenellekkään, se suurin aarre on sulla jo: oma lapsi. Ehkä sä voisit jotenkin kanavoida musiikki-innostusta sillä tavalla että alkaisit lapsen kaa käymää musiikkikerhoissa mitä lapsille pietään missä tanssitaan lasten kanssa musiikin tahtiin ja kaiken maailman soittotunteja mutta ei tuputtaen vaan leikin kannalta kaikki. Siinä varmaan jollain tapaa tuntisit samaa mielihyvää ku huomaat miten kehität oman lapsen luovuutta ja opastat musiikkiharrastuksen pariin..? Ja et oikeesti oo ainut jolla on huono omatunto jo pelkästää sen valvomisen takia, oon aina ihmetelly miks mulla on morkkis siitä jos meen vaikka 3-5 välillä nukkumaan. se on omituista mutta onneks meitä on monia jotka tekee niin, ei kannata ajatella oisit jotenkin huonompi ku muut.

Ei varmasti oo helppoa yksin lapsen kanssa mutta varmasti se tuo sun elämään paljon sisältöäkin, en tiedä sun ex-miehestä mutta ainaki ite oon tosi kateelline mun ööh... entiselle/nykyselle (asumusero siis) naiselleni koska se saa yötä päivää olla kahen maailman ihanimman lapsen kanssa jotka oppii tuntemaan sen täydellisesti ja rakastaa sitä enemmän ku ketää... ja mä jään kaikesta siitä paitsi. siltä se tuntuu. mulla on pakko olla jotain tekemistä koko ajan tai ahistun ja masennun liikaa yksin työttömänä paskana. Ihmisillä on vaikka minkälaisia ongelmia ja murheita, mutta kyllä niihin kaikkiin sopeutuu ja asiat aina jotenkin lopulta järjestyy. Pitää vaan oppia hyväksymään asiat niinku ne on ja pyrkiä eteenpäin. En tiiä mitä ihmettä aloin tässä selittää ku ei tässä oo päätä eikä häntää yritin kai jotenki lohdutella sua... ööh...

mutta siis mun mielestä kaikkein fiksuinta ois ku pidät sen välivuoden ja jos lapsi on arkisin hoidossa ni sen ajan teet musajuttuja raivokkaasti ja kun kello on sen verra että lapsi pitää hakee hoidosta sillon sä suljet kaikki koneet ja laitteet ja vietät aikaa sun lapsen kanssa, lähette vaikka yhessä ulos ni säki piristyt siinä. Lue sun lapselle kirjoja jos se malttaa istua sylissä, nuku päikkärit sen kanssa. Tommoset on parhaita hetkiä elämässä ei musiikki oo mitää verrattuna niihin.....

#23 kirjoitettu 06.01.2012 23:23 Muok:20.08.2014 22:15

xx

#24 kirjoitettu 06.01.2012 23:35

Eveliina Korhonen kirjoitti:
Tää on vaan niin vaikeaa ku joka puolelta tulee erilaisia neuvoja. Kaverit ei oikeen pidä tätä mun harrastusta minään ja vaan naureskelee koko touhulle. Käskivät lopettaa koko naurettavan pelleilyn ja keskittyä "oikeaan työhöni" eli opiskeluun. Ei kukaan niistä edes kuuntele konemusaa. Harva tuttavista pitää sitä edes oikeana musiikkina. Haluais löytää samanhenkisiä ihmisiä, mutta tuntuu, ettei niitä löydy. Oulussa ei oo konemusapaikkoja, jotain tapahtumia vain silloin tällöin. Mikserillä on varmaan jtn bileitä mut niitäkin varmaan tosi harvoin...


kuuntele sydäntäs älä kavereita..

#25 kirjoitettu 06.01.2012 23:42

kuinka monta kertaa voi sanoa?

#26 kirjoitettu 07.01.2012 00:38

Pitäs olla joku mikserin vauvafoorumi ryhmä missä voitas aina yhessä selviä näitä perheellisten ongelmia

#27 kirjoitettu 07.01.2012 00:46

Eveliina Korhonen kirjoitti:
Tää on vaan niin vaikeaa ku joka puolelta tulee erilaisia neuvoja. Kaverit ei oikeen pidä tätä mun harrastusta minään ja vaan naureskelee koko touhulle. Käskivät lopettaa koko naurettavan pelleilyn ja keskittyä "oikeaan työhöni" eli opiskeluun. Ei kukaan niistä edes kuuntele konemusaa. Harva tuttavista pitää sitä edes oikeana musiikkina. Haluais löytää samanhenkisiä ihmisiä, mutta tuntuu, ettei niitä löydy. Oulussa ei oo konemusapaikkoja, jotain tapahtumia vain silloin tällöin. Mikserillä on varmaan jtn bileitä mut niitäkin varmaan tosi harvoin...


Valitettavasti musisointi on aika semmosta hommaa että siinä tuntuu olevan aika turha odottaa muitten kannustusta monesti, mutta toisaalta harvempi sitä sen takia harrastelijatasolla tekeekään.

Mut mikserillä on bileitä.... mahtavia... bileitä...

#28 kirjoitettu 07.01.2012 09:49

Mulla on kans kolme pientä lasta ja työni vaati n. 16h työpäiviä jatkuvasti joten otin lomautuksen ja lähdin uudelleen kouluun. Nyt on vähän enemmän aikaa mutta silti tuo musiikin teko painottuu aikalailla tuonne yöhön. Ja kakarat herättää aamulla kuitenkin normaalisti. Toisaalta aamuherätykset ei oo enää niin pahoja kun jätti muutama vuosi sitten alkoholin pois. Jos tykkäät musiikinteosta niin jatka vaikka kaverisi sanoisivat mitä, Ethän tee musiikkia kavereillesi vaan itsellesi. Jos lähipiiri ei ymmärrä niin olkoon ymmmärtämättä. Itsellä ei ole sitä ongelmaa kun ei ole sosiaalista elämää eikä kavereita Muistat vaan huolehtia lapsen niin kaiken muun ajan voi huoletta käyttää musiikkiin...

#29 kirjoitettu 07.01.2012 11:25

Eveliina Korhonen kirjoitti:
Käskivät lopettaa koko naurettavan pelleilyn ja keskittyä "oikeaan työhöni" eli opiskeluun. Ei kukaan niistä edes kuuntele konemusaa. Harva tuttavista pitää sitä edes oikeana musiikkina. Haluais löytää samanhenkisiä ihmisiä, mutta tuntuu, ettei niitä löydy.

Ei sillä ole väliä, musiikki löytää aina yleisönsä. Siinäkin tosin on moni asia loppujen lopuks itsestä kiinni ja sitä matskua pitää ruveta promoamaan kunnolla silloin kun siltä tuntuu. Mitään ei pidä hätiköidä. Tärkeintä on uskoa itse omaan juttuunsa ja antaa muiden olla häiritsemättä sitä mitä teet. Jos se touhu kuitenkin ottaa ylivallan susta, kuten todennäköisesti tekeekin, niin olis aika tehdä muutoksia ja hieman punnita asioita.

#30 kirjoitettu 07.01.2012 12:56

Mun musanteko on hunningolla elämän takia. Ei ole lasta eikä kouluakaan, enkä oikein ymmärrä miksi en osaa heittäytyä taas päiväkausiksi näpelöimään sekkaria vaikka tilaisuus olisi parempi kuin koskaan.

#31 kirjoitettu 07.01.2012 14:59

Fakap kirjoitti:
Mun musanteko on hunningolla elämän takia. Ei ole lasta eikä kouluakaan, enkä oikein ymmärrä miksi en osaa heittäytyä taas päiväkausiksi näpelöimään sekkaria vaikka tilaisuus olisi parempi kuin koskaan.


Juurikin näin. N. vuosi sitten kävin psykologilta kysymässä, että miksi mua ei enää kiinnosta tehdä musiikkia vaikka haluaisin Masennus on oma teoriani, mutta toisaalta musaa tehdessäni tuntui siltä, että se musiikki olisi juurikin se tapa purkaa mielestä kaikki sellainen pois, mitä en osannut käsitellä. Eihän ne jutut sieltä päästä mihinkään kadonnut, mutta käsittelyaika siirtyi nykypäivään - ja nyt vähän vanhempana hippiäisenä olen osan asioista käsitellytkin loppuun - kirjoittamalla ajatukset paperille. Toisin sanoen olen vaihtanut harrastuksen musiikintuottamisesta laulujen tekoon, jota en koskaan ennen osannut tehdä.

Mutta niin, kannattaa käydä tarkastuttamassa, ettei mitään masennuksia ole. Se on kyllä hyvä tila uppoutua musiikkiin ja jälkikin on aika rehellistä, mutta jos vastuuta on, ei pidä uppoutua ääniin liikaa.

Musiikki on mystistä ja diippiä touhua

#32 kirjoitettu 07.01.2012 15:49 Muok:07.01.2012 15:50

Ottamatta enempää kantaan siihen mitä pitäisi tai ei pitäisi tehdä, suosittelen mahdollisuuksien mukaan nauttimaan nyt tuosta innosta ja tunteen palosta musiikkia kohtaan. Kaikelle on tietenkin aikansa ja paikkansa, mutta musiikin tekemisestä nauttii eniten juuri tuommoisessa flow'ssa mitä sä kuvailit avausviestissä. Ei sitä flow'ta kannata kokonaan ainakaan tukehduttaa, koska sen takaisin saaminen voi olla työn ja tuskan takana.

Musiikista pitää voida nauttia, samoin sen tekemisestä Älä riistä itseltäsi noin tärkeää harrastusta. Koita löytää sille aika ja paikka joltain vähemmän tärkeältä, jos vaan missään muualla on yhtään tinkimisen varaa.

T-Sync muokkasi viestiä 15:50 07.01.2012

#33 kirjoitettu 07.01.2012 16:42

Eveliina Korhonen kirjoitti:



Oon jättäny nuo jutut just siks että ne haitas musantekoa.

#34 kirjoitettu 07.01.2012 19:01

Koen omalla kohdallani musiikin pitäneen minut poissa maailman viettelyksistä. Minä olin se, joka mieluummin jäi renkuttamaan kitaraa, kuin lähtemään baariin kaljaa juomaan. Muistan, että minua naureskeltiin tyyliin "luuleeko se tulevansa joksikin". Vaikkei minusta maailmakuulua tullutkaan, voinen olla tyytyväinen. Olen sentään saanut hakea särvintä leivälle sen ansiosta ja kun eräs lapsuuden ja nuoruuden ystävä käytännössä joi itsensä hautaan, olen kaiketi tehnyt oikean valinnan.
Läheisten pitää ymmärtää, ettei musiikkiin uppoutuminen ole ollenkaan huonoin vaihtoehto. Siitä voi tulla elämänura. Jos he ovat viisaita, he tukevat sinua. Opiskelupaikankin voi valita siltä puolen, jos se on kiinnostavampaa, kuin mitä nyt opiskelet. Musiikissa on tarjolla monia muitakin kiinnostavia ammatteja, ei pelkästään orkesterimuusikon työ.

#35 kirjoitettu 07.01.2012 21:27

Lautajaska kirjoitti:
Koen omalla kohdallani musiikin pitäneen minut poissa maailman viettelyksistä. Minä olin se, joka mieluummin jäi renkuttamaan kitaraa, kuin lähtemään baariin kaljaa juomaan. Muistan, että minua naureskeltiin tyyliin "luuleeko se tulevansa joksikin". Vaikkei minusta maailmakuulua tullutkaan, voinen olla tyytyväinen. Olen sentään saanut hakea särvintä leivälle sen ansiosta ja kun eräs lapsuuden ja nuoruuden ystävä käytännössä joi itsensä hautaan, olen kaiketi tehnyt oikean valinnan.
Läheisten pitää ymmärtää, ettei musiikkiin uppoutuminen ole ollenkaan huonoin vaihtoehto. Siitä voi tulla elämänura. Jos he ovat viisaita, he tukevat sinua. Opiskelupaikankin voi valita siltä puolen, jos se on kiinnostavampaa, kuin mitä nyt opiskelet. Musiikissa on tarjolla monia muitakin kiinnostavia ammatteja, ei pelkästään orkesterimuusikon työ.


Alan vaihto ei ole kyllä kuitenkaan missään tapauksessa vaihtoehto mulla, oon lapsesta asti halunnu alalle ja pääsinkin kouluun vasta kolmannella yrittämällä... Palkkakin tulee olemaan niin hyvä, etten sellaiseen varmasti musiikinteolla koskaan yltäisi.

Kysymys ei ole siitä, ettei ala kiinnostaisi. Musiikki kiinnostaa tällä hetkellä vain paljon enemmän. Olen myös suhteellisen sosiaalinen ihminen ja nautin ihmisten seurasta eikä kyse ole siis siitäkään, että haluaisin koko ajan uppoutua omaan maailmaani. Masennus oli ja meni, mutta innostus musiikkiin vaan kasvaa. Vuorokaudessa on vaan liian vähän tunteja mulle

#36 kirjoitettu 07.01.2012 22:32

Eveliina Korhonen kirjoitti:
Vuorokaudessa on vaan liian vähän tunteja mulle


Sepä se. Musiikkia vois tehä vaikka ympäri vuorokauden nonstoppina. Opiskelut, työnteko, terveys, talous ym. kyllä kärsii, mutta antaa kärsiä, musiikki tekee minut onnelliseksi.

#37 kirjoitettu 07.01.2012 22:44

Eveliina Korhonen kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Koen omalla kohdallani musiikin pitäneen minut poissa maailman viettelyksistä. Minä olin se, joka mieluummin jäi renkuttamaan kitaraa, kuin lähtemään baariin kaljaa juomaan. Muistan, että minua naureskeltiin tyyliin "luuleeko se tulevansa joksikin". Vaikkei minusta maailmakuulua tullutkaan, voinen olla tyytyväinen. Olen sentään saanut hakea särvintä leivälle sen ansiosta ja kun eräs lapsuuden ja nuoruuden ystävä käytännössä joi itsensä hautaan, olen kaiketi tehnyt oikean valinnan.
Läheisten pitää ymmärtää, ettei musiikkiin uppoutuminen ole ollenkaan huonoin vaihtoehto. Siitä voi tulla elämänura. Jos he ovat viisaita, he tukevat sinua. Opiskelupaikankin voi valita siltä puolen, jos se on kiinnostavampaa, kuin mitä nyt opiskelet. Musiikissa on tarjolla monia muitakin kiinnostavia ammatteja, ei pelkästään orkesterimuusikon työ.


Alan vaihto ei ole kyllä kuitenkaan missään tapauksessa vaihtoehto mulla, oon lapsesta asti halunnu alalle ja pääsinkin kouluun vasta kolmannella yrittämällä... Palkkakin tulee olemaan niin hyvä, etten sellaiseen varmasti musiikinteolla koskaan yltäisi.

Kysymys ei ole siitä, ettei ala kiinnostaisi. Musiikki kiinnostaa tällä hetkellä vain paljon enemmän. Olen myös suhteellisen sosiaalinen ihminen ja nautin ihmisten seurasta eikä kyse ole siis siitäkään, että haluaisin koko ajan uppoutua omaan maailmaani. Masennus oli ja meni, mutta innostus musiikkiin vaan kasvaa. Vuorokaudessa on vaan liian vähän tunteja mulle


Musiikintekijäin tulonjako on valitettavasti todellakin epätasainen. Toinen tekee keikkojaan ilmaiseksi, vain saadakseen nimeä. Huipulle päässyt ottaa sitten vahingon takaisin ja pitääkin, sillä vuoden päästä voi olla taas tilanne toinen. Toisaalta, jos tekee hyvää musiikkia, niin sillä yleensä alkaa myös pärjätä. Musiikkia kannattaa tehdä aina, kun siihen inspis iskee. Jokakerta saattaa olla tulossa juuri se biisi, joka tekee sinusta miljonäärin. Niitä pitää sitten myös markkinoida kokoajan. Se varsinainen kova työ on, että saa ne läpi siitä muurista, joka on levy-yhtiöiden ovella.

#38 kirjoitettu 07.01.2012 22:54

Suomessa taitaa kyllä olla musiikilla miljoonia tienanneet laskettavissa yhden käden sormilla.

#39 kirjoitettu 07.01.2012 23:01 Muok:07.01.2012 23:03

karman hardon kirjoitti:
Suomessa taitaa kyllä olla musiikilla miljoonia tienanneet laskettavissa yhden käden sormilla.


Vähissähän ne ovat, mutta kuka takaa, ettet ole seuraava? Jotkut lottoavat ja luulisin olevan pienempi mahdollisuus saada siinä täysosuma, kuin tehdä hittibiisi. Haluan ainakin uskoa niin.

Itse unelmoin, että vielä saisi tehtyä sellaisen biisin, jonka turvin eläisi vanhuuden päivät. En vielä ole lakannut toivomasta...

#40 kirjoitettu 07.01.2012 23:08

Lautajaska kirjoitti:
Eveliina Korhonen kirjoitti:
Lautajaska kirjoitti:
Koen omalla kohdallani musiikin pitäneen minut poissa maailman viettelyksistä. Minä olin se, joka mieluummin jäi renkuttamaan kitaraa, kuin lähtemään baariin kaljaa juomaan. Muistan, että minua naureskeltiin tyyliin "luuleeko se tulevansa joksikin". Vaikkei minusta maailmakuulua tullutkaan, voinen olla tyytyväinen. Olen sentään saanut hakea särvintä leivälle sen ansiosta ja kun eräs lapsuuden ja nuoruuden ystävä käytännössä joi itsensä hautaan, olen kaiketi tehnyt oikean valinnan.
Läheisten pitää ymmärtää, ettei musiikkiin uppoutuminen ole ollenkaan huonoin vaihtoehto. Siitä voi tulla elämänura. Jos he ovat viisaita, he tukevat sinua. Opiskelupaikankin voi valita siltä puolen, jos se on kiinnostavampaa, kuin mitä nyt opiskelet. Musiikissa on tarjolla monia muitakin kiinnostavia ammatteja, ei pelkästään orkesterimuusikon työ.


Alan vaihto ei ole kyllä kuitenkaan missään tapauksessa vaihtoehto mulla, oon lapsesta asti halunnu alalle ja pääsinkin kouluun vasta kolmannella yrittämällä... Palkkakin tulee olemaan niin hyvä, etten sellaiseen varmasti musiikinteolla koskaan yltäisi.

Kysymys ei ole siitä, ettei ala kiinnostaisi. Musiikki kiinnostaa tällä hetkellä vain paljon enemmän. Olen myös suhteellisen sosiaalinen ihminen ja nautin ihmisten seurasta eikä kyse ole siis siitäkään, että haluaisin koko ajan uppoutua omaan maailmaani. Masennus oli ja meni, mutta innostus musiikkiin vaan kasvaa. Vuorokaudessa on vaan liian vähän tunteja mulle


Musiikintekijäin tulonjako on valitettavasti todellakin epätasainen. Toinen tekee keikkojaan ilmaiseksi, vain saadakseen nimeä. Huipulle päässyt ottaa sitten vahingon takaisin ja pitääkin, sillä vuoden päästä voi olla taas tilanne toinen. Toisaalta, jos tekee hyvää musiikkia, niin sillä yleensä alkaa myös pärjätä. Musiikkia kannattaa tehdä aina, kun siihen inspis iskee. Jokakerta saattaa olla tulossa juuri se biisi, joka tekee sinusta miljonäärin. Niitä pitää sitten myös markkinoida kokoajan. Se varsinainen kova työ on, että saa ne läpi siitä muurista, joka on levy-yhtiöiden ovella.


Kamalaa sanoa, mutta en kyllä kadu jostain syystä yhtään, vaikka en oo lukenu maanantain tenttiin vaan tehny musaa. Oon saanu kaks mahtavaa biisiä aikaseksi ja oon alkanu vähän tajuta, mihin suuntaan aion tyyliäni alkaa kehittää. On yhtä mahtava olo ku jos olis jossain aineissa Ehkä sun ei olis pitäny sanoa tuota, että musiikkia pitää tehdä aina, kun inspis iskee. Nyt muistan aina tuon, kun mietin annanko flown viedä vai opiskelenko xD