Mikseri.net

#2 kirjoitettu 01.11.2011 00:01

Itse huomasin saman reaktion kämpätessäni työpaikan kellarissa toimistossa. Subia sai säätää äänenvoimakkuuden mukaan ihan hulluna. Kompataan teoriaasi, mutta aloin sitä miettimään, että voisiko ilmiö johtua subbarin reaktio herkkyydestä äänenvoimakkuuden kasvaessa? Tällä tarkoitan samaa reaktiota mikä on esimerkiksi oikein isoissa PA-subeissa tullut huomattua eli pienillä tehoilla elementti ei toimi samanlailla kuin isommilla tehoilla. Tiedä häntä.

#3 kirjoitettu 01.11.2011 00:57

Korva on herkempi korkeille äänille ja siksi esim. 3dB nosto 3KHz kohdalta tuntuu kovemmalta kuin 3dB nosto 30Hz kohdalta. Toki siinä on sitten kokonaisuuteen vaikuttamassa myös kaiutinelementtien herkkyys, akustiikka ja mitä näitä nyt on.

#4 kirjoitettu 01.11.2011 01:35 Muok:01.11.2011 01:52

Ville Tuppurainen kirjoitti:
Kompataan teoriaasi, mutta aloin sitä miettimään, että voisiko ilmiö johtua subbarin reaktio herkkyydestä äänenvoimakkuuden kasvaessa? Tällä tarkoitan samaa reaktiota mikä on esimerkiksi oikein isoissa PA-subeissa tullut huomattua eli pienillä tehoilla elementti ei toimi samanlailla kuin isommilla tehoilla. Tiedä häntä.

en ainakaan suorilta käsin kehtaa tyrmätä tätä ideaa, koska tuon subin outputissa kuuluu todella hiljaisilla signaalitasoilla sellainen digitaalinen säröytyminen, kuten esim. 8-bittisessä samplessa kun signaali ylittää vain juuri ja juuri kohinatason (subissa on D-luokan vahvistin). tässä tapauksessa oma "hiljaisempi" musiikinkuunteluvoimakkuus johon viittaan on tosin reilusti sen tason yläpuolella niin, että kappaleen hiljaisissakaan kohdissa ei kuule tuota säröytymistä. mikään ei tietysti estä subin outputtia olemasta epälineaarinen juuri niillä äänenpaineilla, mutta kuuluisa mutu sanoo, että kyse olisi suurimmaksi osaksi jostain muusta.

harmi, että Zipmanin dvdplaza.fi-testeissä ei testata hiljaisimpia äänenvoimakkuuksia, koska siitähän moinen selviäisi, ainakin teoriassa. graafeista näkee äänenpaineen ja sen kompressoitumisen eritasoisilla sinipyyhkäisyillä mitattuina vain 90 desibelistä ylöspäin, joka toki on useammin se kiinnostavampi ääripää.

atheos kirjoitti:
Korva on herkempi korkeille äänille ja siksi esim. 3dB nosto 3KHz kohdalta tuntuu kovemmalta kuin 3dB nosto 30Hz kohdalta. Toki siinä on sitten kokonaisuuteen vaikuttamassa myös kaiutinelementtien herkkyys, akustiikka ja mitä näitä nyt on.

tuokin riippuu tietysti siitä, ovatko nuo taajuudet 20dB vai 80dB yli kuulokynnyksen. irkissä linkkaamastasi kuulokäyrästä voisi ymmärtää, että mitä voimakkaampi äänenpaine, sen tarkemmin korva aistii matalat äänet ja niiden voimistumisen suhteutettuna yhteen kilohertsiin, ts. matalia ääniä tarvitsee kompensoida buustauksella sitä vähemmän, mitä kovempaa ne soivat (ellei kyseessä nyt ole joku vakava tulkintavirhe). omalla kohdallanihan on kyse täysin päinvastaisesta.

kaikki muukin mainitsemasi tietysti vaikuttaa asiaan, ja lisäksi kyse saattaa tietysti olla pelkistä mieltymyksistäkin. sen olen ainakin huomannut, että tietyn äänenvoimakkuuden ylittyessä keskiäänet ja diskantit alkavat hiljalleen riipiä korvia niin, että kyltymätön halu saada "lisää" tyydyttyy mukavasti enää bassojen tason nostamisella. usein tekee tosin mieli nostaa bassoja jo kauan ennen tuon rajan saavuttamista.

olisiko kyse yksinkertaisesti korvien välissä sijaitsevista kahdesta eri musiikinkuuntelumoodista, joista toinen on kasuaali, jokapäiväinen taustamusiikki keskusteluvoimakkuudella jolloin basson ei ole tarkoitus olla esillä, vaan tukea hillitysti biisiä, ja toinen tietynlainen eläimellinen juhlamoodi, jolloin tekee mieli laittaa paikat tärisemään? sekään ei varsinaisesti selitä ilmiötä, koska joskus rauhallisen analyyttisesti omia ja muiden biisejä kuunnellessa kokee myös saman bassokadon. ero on toki pieni, mutta hämmentävä.

täytynee vihdoin vuokrata/ostaa desibelimittari ja suorittaa <90dB mittauksia!

#5 kirjoitettu 01.11.2011 02:26

Tuli mieleen, että erot bassontoistossa eri äänenvoimakkuuksilla voisi johtua myös sähköisistä ominaisuuksista. Kaiuttimen impedanssihan on eri eri signaalitasoilla. Löysin tällaisen kuvan (ESL 63 -kaiuttimen impedanssikäyrä): http://www.coimbra.lip...

Siinä näkee, että matalilla taajuuksilla syöttötason kasvaessa myös impedanssi kasvaa. Koska impedanssi ilmeisesti ilmoitetaan resistiivisenä, se tarkoittaa häviöitä. Eli bassotaajuuksiset häviöt kasvavat syöttötason kasvaessa, jolloin siis Veezayn teoriassa voisi olla järkeä.

#6 kirjoitettu 01.11.2011 02:46 Muok:01.11.2011 02:51

Funereal kirjoitti:
Tuli mieleen, että erot bassontoistossa eri äänenvoimakkuuksilla voisi johtua myös sähköisistä ominaisuuksista. Kaiuttimen impedanssihan on eri eri signaalitasoilla. Löysin tällaisen kuvan (ESL 63 -kaiuttimen impedanssikäyrä): http://www.coimbra.lip...

Siinä näkee, että matalilla taajuuksilla syöttötason kasvaessa myös impedanssi kasvaa. Koska impedanssi ilmeisesti ilmoitetaan resistiivisenä, se tarkoittaa häviöitä. Eli bassotaajuuksiset häviöt kasvavat syöttötason kasvaessa, jolloin siis Veezayn teoriassa voisi olla järkeä.

hoo, aivan. olin unohtanut kokonaan sähköiset häviöt ja keskityin vain akustisiin, varmaankin siksi, että sähköasioissa oon melko heikoilla jäillä. kaiketi impedanssin kasvaminen syöttötason noustessa on yleinen ilmiö kaikissa [basso]kaiuttimissa, vaikkakin eriävissä määrin ja kenties vähän eri taajuuksilla? onko mahdollista rakentaa jotain ilmiötä kompensoivaa virtapiiriä? käytetäänköhän sellaista missään kaiuttimessa? viimeistään dsp:llä homma voisi kai ainakin onnistua kaiuttimensisäisesti (tietysti olettaen että kaiuttimen impedanssikäyttäytyminen tiedetään mahdollisimman tarkkaan), jos homma osoittautuu liian epälineaariseksi. kö? hän?

#7 kirjoitettu 02.11.2011 02:00

Pohdit kyllä tosi monimutkasia juttuja nyt..Mielestäni, ja kevyen työkokemukseni kaiutinrakennusalalla perusteella sanoisin, että tässä on ihan oikeilla jäljillä oltu. Mutta asiaan vaikuttaa osaltaan kaiuttimien ja piuhojen lämpeneminen kun tehoa lisätään - eli 20hz äänen buustaaminen vaatii suhteessa pirusti enemmän watteja kuin 1khz äänen buustaaminen. Lisäksi kaiuttimien rakenne usein vaikuttaa suuresti bassotaajuuksien ulostulon nousuun suhteessa tehon nousuun - kaikki refleksiputket yms. muuttavat ilman kulkua alataajuuksilla, mutta eivät juurikaan esim. 1khz taajuudella.

Mutta miksi kukaan käyttäisi loudnessia aktiivisubbarin kanssa?

#8 kirjoitettu 02.11.2011 04:14

Tosi Torka kirjoitti:
ssenduol!


(╯°□°）╯︵ ssǝupnoן

#9 kirjoitettu 03.11.2011 04:29 Muok:03.11.2011 04:49

Epoche kirjoitti:
Mutta asiaan vaikuttaa osaltaan kaiuttimien ja piuhojen lämpeneminen kun tehoa lisätään - eli 20hz äänen buustaaminen vaatii suhteessa pirusti enemmän watteja kuin 1khz äänen buustaaminen. Lisäksi kaiuttimien rakenne usein vaikuttaa suuresti bassotaajuuksien ulostulon nousuun suhteessa tehon nousuun - kaikki refleksiputket yms. muuttavat ilman kulkua alataajuuksilla, mutta eivät juurikaan esim. 1khz taajuudella.

totta soperrat, joskin ehkä vähän mitäänsanomattoman yleistävästi.

Mutta miksi kukaan käyttäisi loudnessia aktiivisubbarin kanssa?

tuskin miksikään, mainitsin loudnessin vain siksi, että tässä tuntuu olevan kyseessä päinvastainen ilmiö.


kerrottakoon vielä yhdestä ominaisuudesta, joka vaatii vähän selittämistä:

subbarin volumesäätö on digitaalinen alueella -100 desibelistä nollaan desibeliin, jota pidän normaalisti -15dB, koska se on silloin tavallisilla kuunteluvoimakkuuksilla miellyttävässä balanssissa pääkaiuttimieni kanssa. subbarissa on oma limitteri, joka tuntuu toimivan volumesäädön mukaan, eikä suinkaan jonkun absoluuttisen ylärajan mukaan, joka estäisi liiallisen tehon syöttämistä elementille. jos volumen laittaa -40dB:iin ja subbariin syöttää ääntä, jonka voimakkuutta lisää hiljalleen, kuulee helposti, kuinka limitteri jossain vaiheessa rajoittaa äänenvoimakkuuden kasvamista. kun volumen laittaa maksimiin (0dB) ja tekee saman jutun, äänenvoimakkuus kasvaa rauhassa reilusti niin kauan kunnes alan itse pelätä elementin pohjaamista tai liiallista lämpenemistä. kun subin volume on säädetty -15dB tavallista kuunteluvoimakkuutta varten, limitterin raja tulee vastaan vasta sen jälkeen, kun pääkaiuttimistani tuleva mökä käy epämiellyttävän kovaksi lähikuuntelua varten. limitteri toimii siis pelkästään sisääntulevan signaalin perusteella eikä ota kantaa siihen, miten voimakkaaksi subi on säädetty. (ymmärrän siinä mielessä toimintalogiikan, että voimakkuussäätö on nimetty volumeksi eikä gainiksi. olisi tosin hyvä, jos laitteessa olisi molemmat. volumesäätö olisi limitterin ehdoton raja, mutta gainilla voisi säätää yleistason sopivaksi omille mieltymyksille.)

kuulen kyseisen "bassohävikin" jo kauan ennen tämän rajan saavuttamista, joten ongelma ei siten tietääkseni johdu limitteristä. lisäksi bassoa ei varsinaisesti tunnu häviävän jonkun rajan yli mentäessä, vaan sitä tuntuu olevan sitä vähemmän, mitä kovempaa kuuntelee. basson taso toki lisääntyy, mutta ei samassa suhteessa, kuin olettaisi. tehonpuutteestakaan ei ole kyse, koska subin volume täysillä basso huutaa jo ihan liian kovaa. Funerealin teoria tuntuisikin tähän mennessä fiksuimmalta selitykseltä.

pitääkin siis päivällä testata säätää subin volume ja kaiuttimien gain kovemmalle ja testata pienemmillä syöttötasoilla. ainoa miinus on siinä, että kaiuttimia ennen oleva eq tuottaa jonkun verran kohinaa, joka nykyisellään vielä menee, mut esimerkiksi 6dB kovempaa (sen verran mitä truthien gainia saa plussalle) se on vähän inha.

#10 kirjoitettu 03.11.2011 04:43

veezay kirjoitti:
Funerealin teoria tuntuisikin tähän mennessä fiksuimmalta selitykseltä.


Jäi tuosta edellisestä viestistä pois, että kaiutinelementin ollessa sähkömekaaninen komponentti, niin se, mikä näkyy resistanssina, ei välttämättä johdu pelkästään puhtaasti siitä virtapiiristä, vaan voi johtua myös niistä mekaanisista seikoista kuten resonansseista yms. joten et välttämättä mitenkään hirveästi hakoteillä ollut alunperinkään.

#11 kirjoitettu 03.11.2011 04:59 Muok:03.11.2011 05:00

Funereal kirjoitti:
Jäi tuosta edellisestä viestistä pois, että kaiutinelementin ollessa sähkömekaaninen komponentti, niin se, mikä näkyy resistanssina, ei välttämättä johdu pelkästään puhtaasti siitä virtapiiristä, vaan voi johtua myös niistä mekaanisista seikoista kuten resonansseista yms. joten et välttämättä mitenkään hirveästi hakoteillä ollut alunperinkään.

niin joo, aivan. voi siis puolivakavasti heittää, että huoneen vika tämäkin riesa. ei koskaan tuu ajatelleeksi, että sillä vois olla mitattavissa oleva efekti johonkin tollaseen.

#12 kirjoitettu 03.11.2011 05:05 Muok:03.11.2011 05:22

En viiti kysyä mitenkään alentuvasti sulta mittoja ja tehoja - joten olikohan se sun subi mitä esittelit tuol et olit rakentanu? 20 hz asti ulottu, komeen näköne ja varmaa 12 tuumane?

Epoche muokkasi viestiä 05:11 03.11.2011

Mikään määrä lasikuitutarrapaperia ei muuta sitä tosiasiaa, että aktiivisupparit ovat perseestä..

Epoche muokkasi viestiä 05:14 03.11.2011

Mä nyt kirjotan lisää, koska en ihan heti oo välttämättä netin ääressä..

Eli, tommoset pienen litratilavuuden aktiivit ei oikeasti jysähdä niin syvälle kuin normiveikon ellaksen tornit - missään kerrostalossahan ei missään tapauksessa haluta alle kuuloalueen bassoja..Ensinnäkin se maksaa kun vahvistin imee tehoa kun smurffi sinistä väriä - toiseksi koko bassopotku tuntuu yleensä joko naapurin - tai pahimmassa tapauksessa naapurinnaapurin alakerrantutun alakerran kämpässä..

#13 kirjoitettu 03.11.2011 05:46

Yks ihan oma asiansa on sitten vahvareitten hyötysuhde. Ite koitin 1k wattista pa-vahvarii kotioloissa ja piru poltti 16 ampeerin sulakkeen. Keikkaoloissa käytetään 32aampeerin sulakkeita yleisesti - siis ei missään ac/dc keikal mut normijutuis..Sininen savu ja kitkerä savu yleensä tarkottaa että nyt palaa jotain..

#14 kirjoitettu 03.11.2011 09:56

Epoche kirjoitti:
En viiti kysyä mitenkään alentuvasti sulta mittoja ja tehoja - joten olikohan se sun subi mitä esittelit tuol et olit rakentanu? 20 hz asti ulottu, komeen näköne ja varmaa 12 tuumane?

subi ei siis oo mun rakentama, vaan ihan myynnissä oleva kapistus. mittaukset oli Zipmanin tekemiä hieman vanhemmasta subbarista - omassani on uudempi ja vähän tehokkaampi vahvistin. täältä löytyy loputkin mittaustulokset.

elementtiä mainostetaan 13-tuumaiseksi, mutta efektiivinen halkaisija on lähempänä juuri kahtatoista. sitä ajetaan yhden kilowatin d-luokan vahvistimella. koppa on 68.5cm syvä, 52cm leveä ja 56.5cm korkea (ulkomitoiltaan siis suunnilleen 200 litraa) ja pömpeli painaa 70kg. viritystaajuutta voi laskea tukkimalla yhden refleksiputken mukana tulevilla tulpilla, tai tehdä subista kokonaan suljetun tukkimalla kaikki kolme putkea. mä oon ihan tyytyväinen tuohon 20 Hz viritykseen.


valmistajan esittelysivu

Mikään määrä lasikuitutarrapaperia ei muuta sitä tosiasiaa, että aktiivisupparit ovat perseestä..

tuskin lasikuitutarrapaperi niitä mitenkään oleellisesti parantaakaan, mutta viitsitkö tarkentaa, että millä tavalla perseestä?

Eli, tommoset pienen litratilavuuden aktiivit ei oikeasti jysähdä niin syvälle kuin normiveikon ellaksen tornit

totta on. onko 130 litraa sitten kuitenkaan niin pieni? vähensin ulkomitoista 2.5cm per sivu (paremman tiedon puutteessa oletin seinämien olevan 2.5cm paksuisia) ja suunnilleen putkien viemän tilavuuden ja sain alaspäin pyöristettynä tuon verran.

Ensinnäkin se maksaa kun vahvistin imee tehoa kun smurffi sinistä väriä

harva asia elämässä on ilmaista.

Yks ihan oma asiansa on sitten vahvareitten hyötysuhde. Ite koitin 1k wattista pa-vahvarii kotioloissa ja piru poltti 16 ampeerin sulakkeen. Keikkaoloissa käytetään 32aampeerin sulakkeita yleisesti - siis ei missään ac/dc keikal mut normijutuis..Sininen savu ja kitkerä savu yleensä tarkottaa että nyt palaa jotain..

täällä on sulakkeet onneksi toistaseksi kestäny kovempiakin luukutussessioita, vaikka kattovalo vähän vilkkuukin.

#15 kirjoitettu 03.11.2011 11:22 Muok:03.11.2011 11:56

Perkeleen lainaukset tällä rikkinäisellä sivustolla, ois tärkeempääki tekemistä ku tapella lainauksen tagien kanssa - kirjotan sitte oldschool nii kerkeen jotai muutaki tekee..

veezay kirjoitti:
elementtiä mainostetaan 13-tuumaiseksi, mutta efektiivinen halkaisija on lähempänä juuri kahtatoista. sitä ajetaan yhden kilowatin d-luokan vahvistimella. koppa on 68.5cm syvä, 52cm leveä ja 56.5cm korkea (ulkomitoiltaan siis suunnilleen 200 litraa) ja pömpeli painaa 70kg. viritystaajuutta voi laskea tukkimalla yhden refleksiputken mukana tulevilla tulpilla, tai tehdä subista kokonaan suljetun tukkimalla kaikki kolme putkea. mä oon ihan tyytyväinen tuohon 20 Hz viritykseen.

En kai mä taas lähteny tähän makkarakeittokeskusteluun..

veezay kirjoitti:
tuskin lasikuitutarrapaperi niitä mitenkään oleellisesti parantaakaan, mutta viitsitkö tarkentaa, että millä tavalla perseestä?

Aktiivi subbanen auttamattomasti aina tuhoaa sen vähäisen äänentoiston yrityksen mihin se on kytketty.

veezay kirjoitti:
onko 130 litraa sitten kuitenkaan niin pieni? vähensin ulkomitoista 2.5cm per sivu (paremman tiedon puutteessa oletin seinämien olevan 2.5cm paksuisia) ja suunnilleen putkien viemän tilavuuden ja sain alaspäin pyöristettynä tuon verran

130 litraa ei ole pienimmästä päästä suppareita, mutta ei kilpaile isojenkaan kaiuttimien sarjassa.

veezay kirjoitti:
täällä on sulakkeet onneksi toistaseksi kestäny kovempiakin luukutussessioita, vaikka kattovalo vähän vilkkuukin.

Katsos se johtuu siitä, että 1000 watin d-luokan vahvistin siinä ritsassa ei ole nähnytkään kilowattia.


veezay korjasi perkeleen lainaukset 11:44 03.11.2011

Epoche muokkasi viestiä 11:50 03.11.2011

Kiitos lainauskorjauksesta..
Tahtoisin vielä painottaa, että en tahdo mitenkään dissata subiasi - satun vaan vihaamaan aktiivisubeja oli sitten kyse 10 euron Logitekistä tai 5000 euron Genelecistä. Kaikki testit joissa itse olen ollut paikalla, ovat todistaneet taajuustoiston järjettömästä vääristymisestä. Toi subi mikä sul on ni ois itseasiassa ihan kiva itekki omistaa, tällee kaiutinkeräilijä/-rakentaja/-testaaja mielessä..

#16 kirjoitettu 03.11.2011 12:11 Muok:04.11.2011 11:08

Epoche kirjoitti:
Aktiivi subbanen auttamattomasti aina tuhoaa sen vähäisen äänentoiston yrityksen mihin se on kytketty.

miten? koeta nyt sanoa jotain konkreettista äläkä kaartele epäselvillä disautuksilla.

130 litraa ei ole pienimmästä päästä suppareita, mutta ei kilpaile isojenkaan kaiuttimien sarjassa.

ja miksi pitäisikään kilpailla, eihän kyseessä ole mikään kenellä on isoin -skaba. toikin on jo ihan tarpeeksi iso mun pieneen huoneeseen, mutta suorituskyvyn takia sen koko on vaivattomasti oikeutettavissa.

Katsos se johtuu siitä, että 1000 watin d-luokan vahvistin siinä ritsassa ei ole nähnytkään kilowattia.

kuulostat niin varmalta, että sulla on oltava jotakin luotettavaa mittausdataa tuon vahvistimen suorituskyvystä. näytä toki mullekin! vahvarin malli on siis SVS Sledge STA-1000D DSP.

saatan olla naiivi, mutta mun mielestä ton hintaluokan laitetta ei kannata yrittää myydä pelkkien mainoswattien avulla. lisäksi olisin erittäin vaikuttunut, mikäli esim. oikeasti 100 wattia ulos tuottava vahvistin pystyisi samaan tuon nykyisen vahvarin tilalla.

satun vaan vihaamaan aktiivisubeja oli sitten kyse 10 euron Logitekistä tai 5000 euron Genelecistä. Kaikki testit joissa itse olen ollut paikalla, ovat todistaneet taajuustoiston järjettömästä vääristymisestä.

vika voi olla aina testeissäkin, jos mikään ei kuulosta hyvältä.

#17 kirjoitettu 22.02.2012 09:10

veezay kirjoitti:

esitin irkin puolella monologissani yhden teorian, joka voisi selittää asian: koska matalien äänien aallonpituus on huomattavasti korkeampia ääniä pidempi, ne absorboituvat herkemmin materiaan (tärinä, lämpeneminen) ja menettävät sen takia prosentuaalisesti enemmän energiaa. kun äänenvoimakkuus on suuri, menetetyn energian määrä bassotaajuuksilla kasvaa absoluuttisesti mitattuna huomattavasti suuremmaksi kuin korkeilla äänillä, ja tämä aiheuttaa vajeen puhtaaseen äänenpaineeseen.


Kaikkialta mistä minä olen ikinä mitään äänen teoriasta lukenut tuo ei pidä yhtään paikkaansa. Olen sen verran paljon ja aiheeseenkin liittyviä kirjoja äänen olemuksesta lukenut että kallistuisin sähköisiin juttuihin.

#18 kirjoitettu 22.02.2012 09:12

Funereal kirjoitti:

Jäi tuosta edellisestä viestistä pois, että kaiutinelementin ollessa sähkömekaaninen komponentti, niin se, mikä näkyy resistanssina, ei välttämättä johdu pelkästään puhtaasti siitä virtapiiristä, vaan voi johtua myös niistä mekaanisista seikoista kuten resonansseista yms. joten et välttämättä mitenkään hirveästi hakoteillä ollut alunperinkään.


Niin jaa että se kauttimen tuottama äänenpaine vaikuttaisi siihen itse kaiuttimeen? Paras "akustinen" selitys kyllä tähän mennessä, vaikka en heti nielaisekkaan syöttiä.

#19 kirjoitettu 22.02.2012 10:38 Muok:22.02.2012 14:29

MOHICAN muokkasi viestiä 14:07 22.02.2012
Koska tajusin juuri että alkuperäinen esimerkki oli huono ja se antoi väärän kuvan asiasta.

#20 kirjoitettu 22.02.2012 11:10 Muok:22.02.2012 13:19

Akustiikka ja kaiuttimen ominaisuudet vaikuttavat varmasti jonkin verran. Myös henkilökohtaiset mieltymykset basson selkeydestä ja basson kuulemiskyvystä vaikuttavat jonkin verran.

MOHICAN muokkasi viestiä 11:20 22.02.2012
Ja on tietty hyvä muistaa että fletcher munson käyrät on keskiarvoja ja yksilöiden kuuleminen voi poiketa keskiarvoista.
Mut sit oon havainnu senkin, että kuuntelemalla vähemmän laadukkaista luureista rokkibändiä ja nostamalla voluumia basari kuuleminen alkaa huononemaan sitä mukaan mitä kovemmalle nostat musiikin voluumin. Muutenkin selkeys hieman hukkuu volyymia nostamalla ja saundit ikäänkuin sulaa hieman yhteen. Hyvillä luureilla ei niin käy. Luureista kuunneltuna huoneakustiikka ei voi vaikuttaa tohon ilmiöön. Eli kaiuttimen kyky nostaa basson volaa suhteessa trebleen vaikuttaa siis merkittävästi tähän seikkaan. Todennäköisesti myös kaiuttimen bassotoiston sävy ja selkeys muuttuu volyymin noustessa erilailla huonomilla subbareilla kuin laadukkaamilla subbareilla.

MOHICAN muokkasi viestiä 12:18 22.02.2012

#21 kirjoitettu 22.02.2012 12:03

MOHICAN kirjoitti:

Ja on tietty hyvä muistaa että fletcher munson käyrät on keskiarvoja ja yksilöiden kuuleminen voi poiketa keskiarvoista. Mut sit oon havainnu senkin, että kuuntelemalla vähemmän laadukkaista luureista rokkibändiä ja nostamalla voluumia basari kuuleminen alkaa huononemaan sitä mukaan mitä kovemmalle nostat musiikin voluumin. Muutenkin selkeys hieman hukkuu volyymia nostamalla ja saundit ikäänkuin sulaa hieman yhteen.


Se on normaalia epälinearisoitumista (kutsutaan ammatttitermillä säröksi). Ketjun aloittaja kovasti yritti vakuutella, että tästä ei olisi kysymys.

#22 kirjoitettu 22.02.2012 13:15 Muok:22.02.2012 15:42

Itseasiassa Fletcher-Munson käyrä taitaa osiks selittää tän ilmiön. Jos katot tota käyrää (linkki viestin lopussa) 1khz kohalta niin se nousee aina kymmenen desibeliä per käyrä. Sitten katot vaikka sitä 20 hz bassotaajuutta siellä mitenkä se muuttuu kun 1khz kohalta nostetaan 10 desibeliä voimaakkuutta eli kun toisin sanoen hypätään käyrästä toiseen. Minun näköhavaintoni mukaan bassopäässä noiden käyrien väli kasvaa mitä korkeampiin voimakkuuksiin noustaan.

Esim. jos nostat 1khz ääntä 10 desibelistä 20 desibeliin niin täytyy 20hz ääntä nostaa vain 78 desibelistä 80 desibeliin jotta äänet kuullaan yhtä voimakkaina. Jos taas nostat 1khz ääntä 80 desibelistä 90 desibeliin niin joudut nostamaan 20 hz ääntä jo 113 desibelistä 120 desibeliin.

Ja sit jos katot käyriä 200-500hz väliltä niin huomaat sen ilmiön, että 1 khz nosto 80 desibelistä 90 desibeliin vaatii 200-500hz taajuusalueilla 75-77 desibelistä noston 86-88 desibeliin, että 200-500hz alueet kuuluis yhtä voimakkaana kuin 1khz ääni soitettuna 90 desibelin voimakkuudella. Kolikon toisena puolena 5000hz alue reagoi vähän kuin kääntäen verrannolisesti 200-500hz alueisiin nähden eli se vaatisi vain 71 desibelistä noston 80 desibeliin, jotta se kuuluis yhtä voimakkaana kuin 1khz ääni 90 desibelin voimakkuudella soitettuna.

http://4.bp.blogspot.c...

MOHICAN muokkasi viestiä 13:38 22.02.2012

MOHICAN muokkasi viestiä 15:23 22.02.2012