Mikseri.net

#2 kirjoitettu 25.10.2009 17:29

MC-jatuli kirjoitti:
netissä ei millää huvittais ettiä sointuja, vaikka niitä löytää millä mitalla.

ngh.

Niin miten esim A7 etsitään? A5 ja muut tälläiset.

A7 on duurisointu jossa on mukana neljäs sävel, joka on perussävelestä katsoen 10 puolisävelaskelta ylempänä, eli 4+3+3 tolla mainitsemallasi tekniikalla. Am7 eli molliseiska ois vastaavasti 3+4+3.

vitossoinnut on avoimia sointuja joissa on pelkästään perussävel ja kvintti, eli 7 ylemmäs.

Olen yrittänyt ratkaista tätä älyllistä asiaa tutkiskelemalla sointuja, mutta vaikka älykäs olenkin, ei riittänyt.

itseironiaa, hyvä!

#3 kirjoitettu 25.10.2009 17:31 Muok:25.10.2009 17:36

A7:ään tulee A:n, C#:n ja E:n lisäksi G (A-duuriasteikon seitsemäs ääni).
A5 on käsittääkseni vain perusääni ja kvintti, eli A ja E, mutta en ole 100-varma asiasta.

Jaycob muokkasi viestiä 17:36 25.10.2009
http://www.musictheory...

#4 kirjoitettu 25.10.2009 20:10 Muok:25.10.2009 20:13

Katso jotain ysiluokan tai lukion ykköskurssin musiikkikirjaa tai muuta vastaavaa. Sellaista johon on laitettu liepeisiin tai takasivulle kirjassa käytettyjen sointujen taulukko. Näissä on yleensä käytetty helpohkoja sointuja enimmäkseen. Sitten vaan lähdet opettelemaan biisin kerrallaan, aina tarvittaessa kurkistat sieltä taulukosta että miten joku sointu menikään. Tässä siis eräs tapa opetella sointuja "ulkoa". Tietenkään se ei varsinaisesti selitä sitä sointujen muodostamisen logiikkaa, mutta yleensä se alkaa valjeta ajan (ja lisäopettelun) kanssa. Noissa yläasteen kirjoissa sekä ainakin lukion ekan kurssin kirjoissa selitetään myös aika selkotajuisesti muitakin perusasioita, joita on hyvä hallita. Mielellään vielä sellainen kirja että edes vähän pitää niistä biiseistä niin on mielekkäämpää soitella.

Ambrosia muokkasi viestiä 20:11 25.10.2009
Niin, ja kannattaa opetella ottamaan duuri, molli, seiska ja molliseiska barrena. Verrattain samanlaisia otteita, ja niillä pääsee melko pitkälle kun niitä transponoi ympäri otelautaa.

#5 kirjoitettu 25.10.2009 22:29

MC-jatuli kirjoitti:
Elikäs dikkaan tosi paljon kielisoittimisista. Tunnen parhaiten kitaran soinnut. Tuli hankittua ukulele ja netissä ei millää huvittais ettiä sointuja, vaikka niitä löytää millä mitalla.

Kun on noita sointuja esim A duurissa on säveliä: A C# ja E ja A mollissa A C E
Kun duurit katotaan korkeammalle 4 otelaudan kohtaa ja sitten vielä 3 (yhteensä 7)
ja molli taas toisin päin (3+4)
Niin miten esim A7 etsitään? A5
ja muut tälläiset. Olen yrittänyt ratkaista tätä älyllistä asiaa tutkiskelemalla sointuja, mutta vaikka älykäs olenkin, ei riittänyt.


Opettele barret, sitten kun haluat soinnun jollekkin muulle soittimelle niin otat vain k.o. barren oikean kantasävelen kohdalta ja katsot mitä säveliä siihen tulee. Näin ainakin itse ratkaisin tuon ongelman aikanaan noiden perus duuri-, molli-, seiska- ynnä muiden sointujen osalta.

#6 kirjoitettu 25.10.2009 23:56

Vitossoinnut ovat sitten periaatteessa pelkkä rokkitermi, esim. E5 ei varsinaisesti tarkoita mitään mutta tuo 5-merkintä on omaksuttu yleisesti länsimaisessa populaarimusassa voimasoinnun merkinnäksi ja voimasointuhan ei ole virallisesti sointu ollenkaan koska siinä on vain kaksi säveltä, perussävel ja kvintti. Sitten siihen soitetaan useimmiten vielä perussävel ylemmältä oktaavilta ja toisinaan vielä toinen kvinttikin. FYI.

#7 kirjoitettu 26.10.2009 00:34

Jaycob kirjoitti:
G (A-duuriasteikon seitsemäs ääni)


Tsop tsop.

#8 kirjoitettu 30.10.2009 23:39

Itse opettelin sointujen saloja juurikin tuosta Salmenhaaran kirjasta, vaikka vähän häiritsi kun kaikki esimerkit olivat jotain klassista musaa Niinpä sitten kun musafasulta osui silmiini about 10 vuotta sitten Ron Millerin kirja Modal Jazz Theory, se oli aivan pakko hankkia - ja jos kirjaa enää mistään saa, suosittelen kyllä hankkimaan. Kun perusjutut on hanskassa tuo kirja avaa ihan uusia sfäärejä (varsinkin pianosointuihin). Kitarallahan modaalisempi meininki on ainakin yksin soittaessa vähän kinkkisempää, tulee v-mäisiä sormituksia kun yrittää ottaa jonkun pianolla siistinkuuloisen soinnun samanlaisella voicingilla. Tosin olen hiffannut, että skitalla voi "fuskata" sillä tavalla että antaa esim. E- tai A-kielen soida vapaana siellä bassossa vähän niinkuin urkupisteenä ja sit vain fiilistelee niitä kummallisia sointuja siihen messiin. vieläkin hauskemman kuuloisia sointuja saa kun antaa soida vapaana vaikka vielä ylä-E:n ja B:n - helpottaa toisaalta sormituksiakin kun vaan näppäilee sellaisia kolmen sormen ryppäitä. (tietty jos koko ajan ala-E, B ja ylä-E helisee soimassa niin se alkaa puuduttaa, mutta u get the idea...) Esim. Opethin biiseissä on jänskiä sointuratkaisuja mitä niitä on välillä yritellyt plokkailla...ja muutenkin: semmoinen barre-vemputus on aika tylsää pidemmän päälle, sopii tietenkin joihinkin juttuihin kuin nenä pyllyyn, mutta suosittelen kyllä kokeilemaan kaikkea mahdollista. Mitä enemmän tietää teoriasta sointujen muodostamiseen niin sitä nopeammin niitä omia juttuja voi kaivaa kitarasta - sit taas toisaalta yritys&erehdys-metodi voi tuottaa persoonallisemman kuuloista matskua. Itse olen yrittänyt soveltaa niin kitaran kuin kiippareidenkin soitossa näitä molempia.

#9 kirjoitettu 31.10.2009 15:05 Muok:31.10.2009 15:07

Itse opettelin aikoinaan soinnut jonkin ala-asteen laulukirjan takasivulta löytyvästä, varsin kattavasta sointutaulukosta. Olisko ollu joku musisointi 6 -tms sen kirjan nimi. Samanlaisia löytyy netistäkin ja mistä tahasta.

Itse suosittelen sellaista opettelutapaa, että hankit jonkin laulukirjan, jossa on helppoja suomalaisia lauluja ja soittelet soinnuilla niitä. Esimerkiksi Sininen ja Valkoinen on aika helppo biisi soinnuiltaan (kvinttikierre A mollista) ja sitä soittamalla siis soittaa/harjoittelee ainakin seitsemää eri sointua. (Am, Dm, G, C, F, Hdim, E7) ja niiden vaihtoja.

SaastanenHippi muokkasi viestiä 15:06 31.10.2009

ja hyräile melodiaa mukana! Erittäin hyvä tapa oppia ..öö.. jotain. Motoriikkaa?

#10 kirjoitettu 01.11.2009 19:26

MC-jatuli kirjoitti:
Sunt1o taitaa olla ainut mikserin käyttäjä. joka oikeasti tietää tämän ketjun idean.
Viisas kysymys, pakko myöntää... Outoa ettei kukaan ole sanonut mitään.
Eli kun te vastaatte, vastatkaa siihen mitä kysytään, eikä juuri siihen mitä ei kysytty.

MC-jatuli muokkasi viestiä 19:17 01.11.2009


Nyt jos aivan tarkkoja ollaan niin aika moni noista "ohi aiheen" vastanneista on selittänyt miten saat ne soinnut tehtyä kitaran sointujen kautta. (Itse kun taisit mainita hallitsevasi ne parhaiten)
Sunt1o nyt vain sattui tietämään hyvät sivut juuri ukulelelle. Ne taas eivät tule auttamaan sinua muiden soitinten sointujen kanssa.

#11 kirjoitettu 01.11.2009 19:40

jos hallitsee sointujen muodostamisen teoriapohjalta, niin on loppupeleissä aivan sama vaikka virittäisi 12-kielisen kitaran kaikki kielet samaan ääneen, sormitusten hakeminen vaatii vain vähän viitseliäisyyttä jos ei halua niitä normi-voicingeja käyttää. ja miksei sitä ukuleleakin voisi virittää tasan niin kuin haluaa? joku kiva, avoin "grunge"-vire niin eipä tarvii paljon sormituksia miettiä kun voi yhdellä sormella soittaa vaikka mitä fuusiojazz-sointuja

#12 kirjoitettu 01.11.2009 20:28

Sunt1o kirjoitti:
sen sijaan en oikein ymmärrä miksi juuri kitaran sointuja käydään neuvomaan. Kitarallahan nuo soinnut ajoittain otetaan vähän niinkun periaatteessa toisella tavalla kun ne ehkä ihan teoriasta suoraan ottaisi esim. pianolla.


Edelleenkin sen takia, että ketjun aloittaja sanoi tuntevansa ne parhaiten. Sinänsä niitten kautta saattaisi siis olla helpoin aloittaa se sointujen muodostaminen muille soittimille.

#13 kirjoitettu 09.11.2009 20:57

MC-jatuli kirjoitti:

Kiitos, tunnen jo aikalailla kaikki kitara soinnut, mutta on soittimia, ja on tulossa soittimia, joiden soinnut on vähäisiä netissä, kuitenkin on mutta vähäisiä. Joten varminten saisin kun tsiigaisin ite ne...

Kiitos kuitenkin sille 7 nerolle, siitä oli apua...
jos on jotain muita kun mollit, seiskat duurit, vitoset mitä tulee mielee (niitähän riittää)
niin vinkkejä. Oon tekemässä itelle sointuluetteloo ukulelelle yms...


Saattaa tulla vähän myöhässä...

Voiskos tuosta sivusta olla apua tähän:

Ukulele Chordfinder

Siinä on 4 erilaista viritystä ja otteet todella monelle erilaiselle soinnulle! Sitten saa virtuaalisti soitettua myös ne soinnut ja sitten siinä on jotain harjoituskappaleitakin.

#14 kirjoitettu 09.11.2009 22:55 Muok:09.11.2009 22:56

Vähän kun jaksaa etsiä niin intterwebistä löytyy ihmeellisiä asioita. Niinkun nyt esimerkiksi tollasia jo linkitettyjä "sointuautomaatteja".


Pianolle
Ja toi näyttää vielä kivasti skaalat joka soinnulle, niistä on varmasti apua kun ketjun aloittaja sitä melodian tekemistä kyseli.


Erinäisille 4-kielisille soittimille
Juu.

#15 kirjoitettu 10.11.2009 18:44

Sunt1o kirjoitti:
nuo on aika vaihtelevantasoset nuo netin sointuautomaatit. Etenki epätavallisemmilla soittimilla... siis kyllähän se ne oikeet sävelet sieltä helposti löytää ja näin, mutta jotkut noista neuvoo ihan vammasia sormituksia.

Kyllä. Toisaalta parhaat noista heittävät joka soinnulle jotain 5-10 mahdollista sormitusta.

Näppärimmillään nuo minusta ovatkin juuri siinä sointujen yleiseen olemukseen itseopiskeluna perehtymisessä. Saa katteltua että mitä nuotteja niissä kaiken maailman joululaulusoinnuissa on ja mikä siinä varsinaisesti muuttuu kun vaikka sus4 muuttuu sus6:ksi.

Ja sitten näihin liittyen täytyy vielä kerran itkeä sitä kun mulla oli joskus kauan sitten sellanen DOS-pohjanen sointutaulukkoautomaattihärpäte, jossa oli yläreunassa pianonäppis ja alareunassa 2-12-kieliseksi säädettävä kielisoitin, jonka joka kielen vireen sai itse valita, jos ei halunnut valita valmista pohjaa. En ole yhtä hyvää ilmaisvekotinta vielä toistaiseksi löytänyt enkä sen perkeleen nimeä enää muista.

#16 kirjoitettu 23.11.2009 19:05 Muok:23.11.2009 19:06

Hei jos mä teen vaiks niinku melodian ja käytän siihen niinku säveliä nii minkä kans sopis toi E?

Sopiiks se E# kans?
Sopiikse Fb kans?
Sopiikse se F kans?
Sopiiks se F# kans?
Sopiiks se Gb kans?
Sopiiks se G kans?
Sopiiks se G# kans?
Sopiiks se Ab kans?
Sopiiks se A kans?
Sopiiks se A# kans?
Sopiiks se H kans?
Sopiiks se C kans?
Sopiiks se C# kans?
Sopiiks se D kans?
Sopiikse D# kans?
Sopiiks se rommin kans?
Sopiiks se sun perseeseen?

Ja jos se sopii jonku noiden kans nii onko se hyvä biisi sitten vai pitääks siihe laittaa joku toinenki nuotti ton kräkätys fruityn pianorollista?

Entä jos tekee melodian jostain muusta ku E-sävelestä? Voiks niin tehdä? Mitä siihen pitäsi lisätä?

Ja onko tempo tärkee? Kuinka paljon paahdettua tempoa tarvii laittaa että biisi on hyvä ja saa paljon rahaa?

Teen sit jonku ketjun myöhemmin missä kysyn et mikä biitti sopii ton E kans. Voiks siihen laittaa sointuja ja tempoa mukaan?

AAAAAAAAAAAAAAARGH!

SossuMassiPosse muokkasi viestiä 19:05 23.11.2009