Mikseri.net

#2 kirjoitettu 19.12.2007 14:06

D-Vision kirjoitti:

Miksi analogisynat päihittävät digisynat ja plugarit?


Koska ne kuullostavat minusta paremmalta. Tämä ei siis ole mikään automattinen fakta, vaan ihan tilastollinen totuus. On hyviä digisynia ja hyviä osittain digitaalisia synia ja vielä sitäkin enemmän on huonoja analogisia synia.

Hyvästäkin synasta saa huonoja ääniä ja useimmista huonoistakin synista saa hyviä ääniä.

Missä tarkoituksessa, missä musiikin lajissa ja millä tavalla?


Melkimpä kaikessa, jos minula kysytään. Ei silti. Kyllä minä tykkään esim. Wavetable oskillaattoreista ja on DCO-tyyppisissä oskeissa omat puolensa. Flttereitä en oikein näe mitään syytä toteuttaa diginä, jos ihan puhtaasti äänen hyvyydestä puhutaan.

Mikä tekee analogisynista niin ylivoimaisia?


Eloisa ääni, jota ei vielä digipuolella kamalan hyvin ole osattu imitoida. Ei sinällään, että eivät analogisynatkaan osaa kaikkia digisaundien omi´naisuuksia amuloida.

Voiko kunniallinen musiikintekijä käyttää digisynia?


Voi.

Kuuleeko tavallinen musiikinkuuntelija eroa analogisynan ja digisynan välillä?


Jos väännen sellainen analogisaundin josta minä tykkään (yleensä sitä eloisuutta ja analogiominaisuuksia korostetaan, niin ihan varmasti naapurin mummokin kuulee sen eron.

Puhummeko nyt täysin toisarvoisista seikoista musiikin laatuun liittyen?


Emme.

Mikä siis tekee The Suuren Eron analogin ja digin välille?


Ei välttämättä mikään, mutta yleisesti epätsmällisyys ja eloisuus. Analogisista synsita saa ulos kuoleita ääniä ja digitaalisista eloisia. Molemmilla on omat rajoitteensa ja puolensa.

Itse vain tykkään analogisista.

#3 kirjoitettu 19.12.2007 14:17

Miksi analogisynat päihittävät digisynat ja plugarit? Missä tarkoituksessa, missä musiikin lajissa ja millä tavalla? Mikä tekee analogisynista niin ylivoimaisia? Voiko kunniallinen musiikintekijä käyttää digisynia?


Analogisissa nyt vaan on parempi ja persoonallisempi saundi. Rajat eivät myöskään tule niin helposti vastaan ja esim. modulaarisilla (esim. doepfer, technosaurus) analogiavehkeillä voi saada hyvinkin mielikuvituksellisia ääniä aikaan. Digisynalla on paljon selkeämmät rajat eli niitä voi käyttää vain niillä tavoin miten ne on suunniteltu käytettäväksi.

Voiko vakavaa synamusaa voi säveltää virtuaalisilla VST:illä? Täytyykö voida panostaa tuhansia euroja rautaan, jotta voi tehdä vakavaa synamusaa? Täytyykö kaikki nurkat olla täynnä Rolandeja, jotta voi tehdä vakavissaan musiikkia? Miksi jokin biisi, joka on tehty analogisynia käyttämällä, on parempi kuin esimerkiksi mallintavaa VST:tä käyttämällä (esim. Tb303) tehty?


Konemusa on loppupeleissä välineurheilua, eli mitä paremmat laitteet sitä enemmän mahdollisuuksia. Tosin hienoimmillakaan koneilla ei tee mitään jos niitä ei osaa käyttää. Ja sen huomaa ihan itse kun ne laitteiston rajat tulevat vastaan. Mutta jos taitoa riittää, paremmilla välineillä saa aina parempaa jälkeä kuin huonommilla.

Miksi jossain genressä tulisi käyttää juuri tietynlaisia synia? Eikö musiikin säveltämiseen liity tietty kokeilunhalu ja rajojen rikkominen? Kuuluuko kaikkiin genreihin?


Genret ovat lokeroita - jos siis haluat tehdä musaa joka sopii johonkin tiettyyn lokeroon, joudut noudattamaan lokeroiden rajoja.

Kuuleeko tavallinen musiikinkuuntelija eroa analogisynan ja digisynan välillä? Puhummeko nyt täysin toisarvoisista seikoista musiikin laatuun liittyen?


En tiedä kun en ole tavallinen musiikinkuuntelija, veikkaisin että jotkut kuulevat ja jotkut eivät. Mutta ääni ei ole koskaan toisarvoinen seikka musiikin laatuun liittyen.

Mikä siis tekee The Suuren Eron analogin ja digin välille?


Analogisissa on parempi ääni ja enemmän mahdollisuuksia, digitaaliset ovat huomattavasti halvempia mutta rajoitetumpia.

#4 kirjoitettu 19.12.2007 14:25

teabeat kirjoitti:

Analogisissa nyt vaan on parempi ja persoonallisempi saundi.


Tämä on ohan totta.

Rajat eivät myöskään tule niin helposti vastaan ja esim. modulaarisilla (esim. doepfer, technosaurus) analogiavehkeillä voi saada hyvinkin mielikuvituksellisia ääniä aikaan. Digisynalla on paljon selkeämmät rajat eli niitä voi käyttää vain niillä tavoin miten ne on suunniteltu käytettäväksi.


Tämä taas ei. Tietokoneella voi luoda paljon rajoittamattomammin erilaisia ääni kuin millään modulaarisella ja keskiverto VA-digisynassa on paljon vähemmän rajoitteita kuin keskimääräisessä-analogisynassa. Monipuolisimman ei-modulaariset analogisynat jäävät täysin keskiverti digi-VA-synan jälkoisin monipuolisuudessa.

Toisaalta simppelistä analogisynasta lötyy kyllä keskimäärin enemmän hyviä saundeja kuin useasta monipuolisesta digisynasta, mutta se onkin sitten jo toinen juttu.

#5 kirjoitettu 19.12.2007 14:38

Jos tähän vielä jatkaa, niin kun on kerran päässyt vääntämään kunnon vanhaa vintage kamaa (eikä mitään moderneja DCO analogisia), niin huomaa miten se yksikertainen äänikin kuullostaa niin hienolata ilman posketonta määrää kaikuja, flängereitä tai muuta sotkua. Selkeät äänet jotaka elävät ja ennenkaikkea kuullostavat hyvälle. Helppo miksatakkin verrattuna siihen "über-muka-paksu-super-saw-flager-delay-eq-möhkäle(TM)"-saundiin, joka kuullostaa siedettävälle lähinnä yksinään, mutta hukkuu sitten siihen kokonaismksaukseen.

#6 kirjoitettu 19.12.2007 15:33

Hyviä mielipiteitä... Jokaisella on varmasti tähän oma mielipide. Molemmilla synilla on omat vahvuutensa. Minä en itse pysty vertailemaan näitä keskenään, koska näen että nämä ovat pikemminkin toisiaan täydentäviä masiinoita. VST instrumenteissäkin on todella huippusyntikoita, mielestäni ne ei ole sen vähempiarvoisia. Riippuu paljon myös siitä millaista musiikkia tekee, ja kuuntelee. Analoginen on paras juuri näiden saha- yms. aaltomuotoisten soundien luomiseen kaikkine vimputtimineen. Lämpimiä soundeja ja tosiaan eläviä sellaisia silla saa aikaan, kun taas digitaalisilla saa taas sellaisiakin soundeja mitä analogisella ei saa niin hyvin- vaikka esim. ilmavia, raikkaita, enemmän tätä pad-, strings- yms. osastoa. Eli fifty-fifty on minun vastaus. En ainakaan jaksa miettiä aina mikä on paras syna, kaikille löytyy oma paikkansa, oli se sitten hardis tai softis syna. Toki voihan noita soundeja analysoida todella tarkkaankin mutta tärkeintä on miltä biisi kuulostaa ja miten kaikki soundit sopii keskenään tähän biisiin.

#7 kirjoitettu 19.12.2007 15:47

Digitaalipuolella on paljon ihania juttuja. Esim. chiptunet (viva 6581!), ja jännittävät jutut joita 80-luvun alternative syntetisaattorimusiiki pändit teki. Esim. SP ja Front 242, molemmilla on hienoja ja perin digitaalisia juttuja. Samoin jotkut näistä ns. IDM hommeleista. Ja niin pois päin. Soudnillisesti jotkut digitaalisoundit joita on pehmennytty flangerilla/filtterillä/choruksella on mielestäni erittäin kauniita. Digitaaliset syntikat ovat parhaimmillaan kun ne on ylpeästi digitaalisia, näin sanoakseni.

Analogisellakin puolella on toki kiinnostavia asioita, esimerkiksi tämä vekotin. Itse en ole päässyt analogilaitteita kokeilemaan, mutta kuulemani perusteela niissä on parhaillaan sellaista...tyylikästä väkivaltaisuutta ja voimaa niissä soundeissa. Myöskin analogifiltterit ovat paljon jänskempiä kuin digitaalifiltterit, eivät kai kaikki yrittäisi niitä apinoida jos eivät olisi.

VAt sen sijaan tuntuvat putoavan turhan usein ikävään pelkkään apinojan rooliin, joskin nämä ovat pääsääntöinen työkaluni musiikin teossa tähän mennessä. 3xOsc ja ihan erityisesti Wasp ja Wasp XT. Ja toi korgini mun myös. Pidän erittäin paljon siitä yhdestä Microkorgin jousipresetistä muuten.

Niin, ehkäpä minäkin sitten hurrrrahtaisin jos pääsisin jotain Minimoogia räpläämään, mutta itse olen tähän asti mennyt VA/digitaalilinjalla. Ja jännillä sekotelmilla. Bitinmurskausta ja sitten 70-luvun säröä emuloiva VST perään.

Noh joo.

#8 kirjoitettu 19.12.2007 18:14

D-Vision kirjoitti:
Miksi analogisynat päihittävät digisynat ja plugarit? Missä tarkoituksessa, missä musiikin lajissa ja millä tavalla?

missä tahansa, jos haluaa analogista soundia nopeasti ja vaivatta! jos tilaat heti, saat myös analogisen efektipedaalin kaupan päälle!

Mikä tekee analogisynista niin ylivoimaisia?

tarvittavan säädön vähyys eloisaa ja "paksua" soundia haettaessa.

Voiko kunniallinen musiikintekijä käyttää digisynia? Voiko vakavaa synamusaa voi säveltää virtuaalisilla VST:illä?

tietty.

Täytyykö voida panostaa tuhansia euroja rautaan, jotta voi tehdä vakavaa synamusaa?

jos ei lasketa tietokonetta ja käytetään ilmaista sekvensseriä ja ilmaisia vst-plugineja, niin ei.

Täytyykö kaikki nurkat olla täynnä Rolandeja, jotta voi tehdä vakavissaan musiikkia?

ei, mutta näyttäähän se hyvältä. pärjäisin hyvin kyllä ilmankin.

Miksi jokin biisi, joka on tehty analogisynia käyttämällä, on parempi kuin esimerkiksi mallintavaa VST:tä käyttämällä (esim. Tb303) tehty?

tb303-kortti on aina helppo ottaa esiin, sillä kun ei ole tarkoitus tehdä kuin sitä yhtä ääntä, jolloin ei tietenkään ole olemassa kuin se yksi ja oikea laite, johon kaikkea muuta verrataan. missä tahansa muussa synassa, josta saa monipuolisemman paletin ääniä, asia ei ole läheskään yhtä yksinkertainen.

kömpelö, mutta vertauskohta kuitenkin: supersahaa ei saa muista kuin digisynista. kun halutaan supersahaa, sitä ei saa seitsemästä analogimodulaarista vaikka kuinka väännetään nuppeja ja kytketään johtoja.

Miksi jossain genressä tulisi käyttää juuri tietynlaisia synia? Eikö musiikin säveltämiseen liity tietty kokeilunhalu ja rajojen rikkominen? Kuuluuko kaikkiin genreihin?

niin, riippuu siitä minkälaisen lähtökohdan muusikko ottaa musiikkia tehdessään. jos tarkoitus on saada koneesta ääntä kun se on niin siistiä kun maailman suosituin dj:kin tekee sitä, niin hommassa ei varmasti olla kovin fiilispohjalta ja lähdetään tietoisesti hakemaan niitä samoja juttuja, jotta tulisi hyvä ja lämmin olo, että tämä on minun tekemä ja tämä kuulostaa melkein samalta kuin toi!

jossain täysin eksperimentaalin ja edellisen välillä on mun mielestä fiksu kombinaatio, jossa tiedetään mitä halutaan tehdä, koska nauttii siitä itse, ja koittaa hakea jotain uutta tai omaa juttua siihen mukaan. kaikki lähtee fiiliksestä, joka ohjaa tietoista tekemistä, jonka mukaan valitaan fiksusti käytettävät laitteet.

Kuuleeko tavallinen musiikinkuuntelija eroa analogisynan ja digisynan välillä?

riippuu varmasti täysin olosuhteista, mutta jos kumpikin syna tässä tapauksessa on hyvälaatuinen, väitän, että ei. kuten Haavakin sanoi, on olemassa hyviä ja huonoja laitteita kummassakin kategoriassa.

Puhummeko nyt täysin toisarvoisista seikoista musiikin laatuun liittyen?

ei täysin, mutta aihe uhkaa joskus mennä tärkeämpien asioiden edelle tiettyjen henkilöiden kohdalla.

Mikä siis tekee The Suuren Eron analogin ja digin välille?

pelkkä tekninen toteutus, suurin osa on kiinni käyttäjästä.

paljon puhuttu eloisuus ja driftaus on digitaalien luonteen (tarkka, kunnes toisin käsketään) takia mahdollista toteuttaa myös hyvillä digisynilla. laitetaan lähes huomaamattoman pieni pseudorandom lfo pitchiin, amplitudeen, velocityyn ja filtteriin, jokaiseen oma, tietysti. oversamplataan tarpeeksi niin aliasointikaan ei ole ongelma. lopuksi vaikkapa erittäin lievä putkisäröemulaatio, niin tuskin marko 20v huomaa mitään eroa näiden kahden välillä. tokihan analogissa kaikki voi tulla kerralla ilman säätöä, mutta onpahan ainakin proof of concept.

vaikka analoginen on aina analoginen, jossain tulee aina se raja, jolloin digitaalinen on tarpeeksi tarkkoja, jolloin eroa ei enää huomaa (vrt. lukujen tarkkuus). jokainen voi tehdä itse oman valintansa, haluaako säätää oikeiden johtojen vai virtuaalisten lfo:iden kanssa. mun työskentelytapaan sopii enemmän jälkimmäinen.

JPQ kirjoitti:
Olen niin vakavasti suhtautunut analogeihin/mallinnuksiin ettei joku Tb303 kuin lähinnä naurata no en sano että huono ettei kukaan suutu mielipiteen ilmaisusta se ei vaan kelpaa genreeni ja Tr808 parempi siihen kuin Tr909.

seleväh?

quafka kirjoitti:
Jos haluat digitaalista soundia, niin sitten käytät digisynia. Jos haluat analogista, niin sitten käytät analogisynia.

ja sen yksinkertaisemmaksi asia ei oikein voi mennä.

teabeat kirjoitti:
Analogisissa nyt vaan on parempi ja persoonallisempi saundi.

yksinkertaisten ruuvaamattomien aaltomuotojen kohdalla jep.

Rajat eivät myöskään tule niin helposti vastaan ja esim. modulaarisilla (esim. doepfer, technosaurus) analogiavehkeillä voi saada hyvinkin mielikuvituksellisia ääniä aikaan. Digisynalla on paljon selkeämmät rajat eli niitä voi käyttää vain niillä tavoin miten ne on suunniteltu käytettäväksi.

ja sitten olen eri mieltä, aivan kuin Haava. digitaalisessa maailmassa ei ole fyysisiä rajoja, jolloin sitä ääntä voi pyöritellä aivan miten haluaa. signaalireitityksessä ei myöskään ole rajoja, ja samasta synasta voi usein olla niin monta instanssia kuin ikinä haluaa ja koneessa riittää puhtia, ja nykyäänhän sitä usein riittää.

Haava kirjoitti:
Jos tähän vielä jatkaa, niin kun on kerran päässyt vääntämään kunnon vanhaa vintage kamaa (eikä mitään moderneja DCO analogisia), niin huomaa miten se yksikertainen äänikin kuullostaa niin hienolata ilman posketonta määrää kaikuja, flängereitä tai muuta sotkua. Selkeät äänet jotaka elävät ja ennenkaikkea kuullostavat hyvälle. Helppo miksatakkin verrattuna siihen "über-muka-paksu-super-saw-flager-delay-eq-möhkäle
(TM)"-saundiin, joka kuullostaa siedettävälle lähinnä yksinään, mutta hukkuu sitten siihen kokonaismksaukseen.

ihan samalla tavalla siihen analogin perään voi liittää tusinan flangereita ja choruksia sun muita efektejä. tuskin kellään vaan tulee mieleen tehdä noin, ja sen takia on varmasti helppo ajatellakin noin, ikään kuin järjetön efektiketju olis vaan digitaalien "ongelma" (ps. flanger tappaa supersahan, en suosittele).

digitaaliset toki vaativat pientä säätöä jotta niistä saa eloisaa ääntä, mutta oonkin koko ajan puhunut mahdollisuudesta, en helppoudesta.

vaikka tästä tuleekin se mielikuva, että olen analogeja vastaan, asia ei toki ole näin. ST ARTSin tapaan pidän kummastakin toisiaan täydentävinä, mutta analogilaitteiden puutteen takia joudun käyttämään digitaalisia ratkaisuja niiden mallintamiseen. siksi ehkä liputan digitaalisten puolesta, koska niillä on se muuntautumiskyky, että niistä saa tarvittaessa digitaalisen tylsää ja staattista soundia, mutta ne voi laittaa myös huojumaan aivan kuin haluaa (ja minkä haluaa, vaikka sen supersahan, joten tässä on tavallaan yksi plussa lisää digitaaleille). säätäjänä ja soundikontrollifriikkinä tää on tietysti toimiva tapa mulle, joku muu voi yhtä hyvin vihata kaikkea turhaa säätämistä, jos vaivattomamminkin pääsee perille. kaikki riippuu käyttäjästä ja käyttötarkotuksesta.

novachord on julmetun hyvänkuuloinen analogi, ja lempiphaserini taasen on digitaalinen (toisin kuin aluksi luulin).

#9 kirjoitettu 19.12.2007 18:45

veezay kirjoitti:

paljon puhuttu eloisuus ja driftaus on digitaalien luonteen (tarkka, kunnes toisin käsketään) takia mahdollista toteuttaa myös hyvillä digisynilla. laitetaan lähes huomaamattoman pieni pseudorandom lfo pitchiin, amplitudeen, velocityyn ja filtteriin, jokaiseen oma, tietysti. oversamplataan tarpeeksi niin aliasointikaan ei ole ongelma. lopuksi vaikkapa erittäin lievä putkisäröemulaatio, niin tuskin marko 20v huomaa mitään eroa näiden kahden välillä. tokihan analogissa kaikki voi tulla kerralla ilman säätöä, mutta onpahan ainakin proof of concept.


Olen tuota random LFO ja muuta kikkailua tehnyt erittäin paljon sekä analogisessa maailmassa, että digitaalimaailmassa. Voin sanoa, että ei riitä. Ei edes lähelle. Millään LFO virityksellä ei saa edes pelkästä oskillaattorista ilman filtteriä analogista. Siitä saa analogisemman, mutta ei analogista. Haukinta on kun leikkii noilla random LFO + mu picth kikkaa tempuilla VCO analogisynassa, niin saa sen saman efektin minkä nuo tekevät (mikä on usein hyvä lisä saundiin), mutta silti siinä on vielä päällä se analogioskien outo toiminta. Tämä kaikki siis ilman filttereitä vielä. Analogifilsut toki tuovat sitä vielä paremmin esille kuin digit.

vaikka analoginen on aina analoginen, jossain tulee aina se raja, jolloin digitaalinen on tarpeeksi tarkkoja, jolloin eroa ei enää huomaa (vrt. lukujen tarkkuus). jokainen voi tehdä itse oman valintansa, haluaako säätää oikeiden johtojen vai virtuaalisten lfo:iden kanssa. mun työskentelytapaan sopii enemmän jälkimmäinen.


Näin on. Esim. juuri LFO:t toimivat diginä aivan tarpeeksi hyvin. Envelopet suht lähelle vähän saundista riippuen. Filttereistä digimaailma selviää sidettävästi ja oskillattoriteknologiassa ollaan vielä todella pahasti jäljessä.

ihan samalla tavalla siihen analogin perään voi liittää tusinan flangereita ja choruksia sun muita efektejä.


Kyllä voi, mutta paljon vaikeammin sen saa toimimaa. Menee ääni helpommin mössöksi kuin digilaitteilla. Tässä muuten piilee yksi DCO-oskillaattorien hienous. Kun niiden perään laittaa sen tonnin efektejä, niin lopputulos on vähemmän suttu kuin kunnon über eloisilla vintage VCO-päristimillä.

tuskin kellään vaan tulee mieleen tehdä noin, ja sen takia on varmasti helppo ajatellakin noin, ikään kuin järjetön efektiketju olis vaan digitaalien "ongelma"


Itseasiassa minä omistan ison kasan täysanalogisia kitarapedaaleja on kyllä tullut ketjutettua niitä erittäin massiivisestikkin. Joskus jopa ihan asiallisin tuloksin. Silti sanoisin, että analogisessa maailmassa se efektointi ole niin valttämätöntä kuin digi maailmassa kun ne äänet toimivat helpommin. Toisaalta yletön efektilaitteiden käyttö myös helpommin suttaa saundin ihan täysin.

siksi ehkä liputan digitaalisten puolesta, koska niillä on se muuntautumiskyky, että niistä saa tarvittaessa digitaalisen tylsää ja staattista soundia, mutta ne voi laittaa myös huojumaan aivan kuin haluaa


Joo ihan totta muuten, mutta ei niitä kyllä saa suojumaan analogiseen tapaan oikein millään.

#10 kirjoitettu 19.12.2007 19:12

Haava kirjoitti:
Olen tuota random LFO ja muuta kikkailua tehnyt erittäin paljon sekä analogisessa maailmassa, että digitaalimaailmassa. Voin sanoa, että ei riitä. Ei edes lähelle. Millään LFO virityksellä ei saa edes pelkästä oskillaattorista ilman filtteriä analogista. Siitä saa analogisemman, mutta ei analogista.

ei tietenkään.

Hauskinta on kun leikkii noilla random LFO + mu picth kikkaa (??) tempuilla VCO analogisynassa, niin saa sen saman efektin minkä nuo tekevät (mikä on usein hyvä lisä saundiin), mutta silti siinä on vielä päällä se analogioskien outo toiminta. Tämä kaikki siis ilman filttereitä vielä. Analogifilsut toki tuovat sitä vielä paremmin esille kuin digit.

ikävää, jos se ei riitä sinulle.

Näin on. Esim. juuri LFO:t toimivat diginä aivan tarpeeksi hyvin. Envelopet suht lähelle vähän saundista riippuen. Filttereistä digimaailma selviää siedettävästi ja oskillattoriteknologiassa ollaan vielä todella pahasti jäljessä.

njoo. noi tosin riippuu aika paljolti siitä mistä digisynasta puhuu. lasketko softasynat noihin mukaan, joo?

Joo ihan totta muuten, mutta ei niitä kyllä saa huojumaan analogiseen tapaan oikein millään.

no voi turkanen.

onko muuten analogeissa yleistä että eri oskillaattorit voi reitittää eri ulostuloihin? tuli tosta efektien ketjutuksesta mieleen.

#11 kirjoitettu 19.12.2007 20:39

veezay kirjoitti:
kömpelö, mutta vertauskohta kuitenkin: supersahaa ei saa muista kuin digisynista. kun halutaan supersahaa, sitä ei saa seitsemästä analogimodulaarista vaikka kuinka väännetään nuppeja ja kytketään johtoja.





Vähän joutuu nyt nussia pilkkua: analogimodulaariin sopiva supersaha generaattori löytyy kyllä eikä se mikään huippu uusi keksintö taida olla.

http://www.cyndustries...
http://www.cyndustries...

ja kyllä uskaltaisin väittää että seitsemällä analogimodulaarisella saa kyllä ihan kelpo supersahan aikaan, mutta onhan niitä muitakin aaltomuotoja olemassa (onneksi)

#12 kirjoitettu 19.12.2007 20:50

veezay kirjoitti:
Rajat eivät myöskään tule niin helposti vastaan ja esim. modulaarisilla (esim. doepfer, technosaurus) analogiavehkeillä voi saada hyvinkin mielikuvituksellisia ääniä aikaan. Digisynalla on paljon selkeämmät rajat eli niitä voi käyttää vain niillä tavoin miten ne on suunniteltu käytettäväksi.


ja sitten olen eri mieltä, aivan kuin Haava. digitaalisessa maailmassa ei ole fyysisiä rajoja, jolloin sitä ääntä voi pyöritellä aivan miten haluaa. signaalireitityksessä ei myöskään ole rajoja, ja samasta synasta voi usein olla niin monta instanssia kuin ikinä haluaa ja koneessa riittää puhtia, ja nykyäänhän sitä usein riittää.


Jep, sitä ääntä voi toki teoriassa pyöritellä miten haluaa, mutta käytännössä sitä rajoittaa digisynan/plugarin käyttöliittymä, eli se että käytettävyyden nimissä on karsittu mahdollisuuksia äänen reitittämisessä (mikä on toisaalta ihan ymmärrettävää, nimim. fluidsynthia kokeillut ). Noin siis ainakin näkemissäni softasynissa, mikä ei tietenkään ole mikään yleispätevä totuus vaan puhdasta mutua. Myönnettäköön ettei mun tietämys plugareista ole ihan ajantasaista, olen pyrkinyt ja nyt päässytkin kokonaan eroon tietokoneen käytöstä musanteossa (masterointia ja samplejen virittelyä lukuunottamatta). Kävi vituttamaan ne ainaiset kaatuilut ym. sekoilut, esim. kaikissa cubasella tekemissäni biiseissä on jostain selittämättömästä syystä joku ihme lagitus muistaakseni 9. tahdin kohdalla..:/

#13 kirjoitettu 19.12.2007 21:13

astroschnautzer 9000 kirjoitti:
http://www.cyndustries...
http://www.cyndustries...

Eiks näillä ollut se analogi-FM moduuli kanssa?

#14 kirjoitettu 19.12.2007 21:24

astroschnautzer 9000 kirjoitti:
Vähän joutuu nyt nussia pilkkua: analogimodulaariin sopiva supersaha generaattori löytyy kyllä eikä se mikään huippu uusi keksintö taida olla.

http://www.cyndustries...
http://www.cyndustries...

ja kyllä uskaltaisin väittää että seitsemällä analogimodulaarisella saa kyllä ihan kelpo supersahan aikaan, mutta onhan niitä muitakin aaltomuotoja olemassa (onneksi)



kuuntelin audiodemot. ei lähellekään supersahaa.

#15 kirjoitettu 19.12.2007 21:24

MKDELTA kirjoitti:
astroschnautzer 9000 kirjoitti:
http://www.cyndustries...
http://www.cyndustries...

Eiks näillä ollut se analogi-FM moduuli kanssa?
hmmm, en oo kuullukkaan, ehkä tarkotat zero oscillaattoria?

#16 kirjoitettu 19.12.2007 21:26

veezay kirjoitti:
astroschnautzer 9000 kirjoitti:
Vähän joutuu nyt nussia pilkkua: analogimodulaariin sopiva supersaha generaattori löytyy kyllä eikä se mikään huippu uusi keksintö taida olla.

http://www.cyndustries...
http://www.cyndustries...

ja kyllä uskaltaisin väittää että seitsemällä analogimodulaarisella saa kyllä ihan kelpo supersahan aikaan, mutta onhan niitä muitakin aaltomuotoja olemassa (onneksi)



kuuntelin audiodemot. ei lähellekään supersahaa.
tarkotat varmaan rolandin supersahaa... ehkä hyvä niin



nii, ei sitä varmaan analogeilla digilaitteitakaan emuloida täydellisesti (en tiedä onko tässä ollut tarkoituskaan) mut joillekkin saattaa kelvata tai jotkut voi pitää jopa parempana.

astroschnautzer 9000 muokkasi viestiä 21:29 19.12.2007

#17 kirjoitettu 19.12.2007 21:34

astroschnautzer 9000 kirjoitti:
tarkotat varmaan rolandin supersahaa... ehkä hyvä niin



nii, ei sitä varmaan analogeilla digilaitteitakaan emuloida täydellisesti (en tiedä onko tässä ollut tarkoituskaan) mut joillekkin saattaa kelvata tai jotkut voi pitää jopa parempana.

ei muita supersahoja ole olemassakaan! hus!

#18 kirjoitettu 19.12.2007 21:40

astroschnautzer 9000 kirjoitti:
MKDELTA kirjoitti:
astroschnautzer 9000 kirjoitti:
http://www.cyndustries...
http://www.cyndustries...

Eiks näillä ollut se analogi-FM moduuli kanssa?
hmmm, en oo kuullukkaan, ehkä tarkotat zero oscillaattoria?

Just sitä. Joo, on ne.

#19 kirjoitettu 19.12.2007 22:34

veezay kirjoitti:

ikävää, jos se ei riitä sinulle.


Onhan se. Kalliiksi tulee.

njoo. noi tosin riippuu aika paljolti siitä mistä digisynasta puhuu. lasketko softasynat noihin mukaan, joo?


Ihan yleisesti puhun joo. Toki nyt puhun mallinnuksesta. Eli miten hyvin digillä pystyy emuloimaan sitä analogisuutta. En varsinaisesti sitä mikä on hyvä/huono.

onko muuten analogeissa yleistä että eri oskillaattorit voi reitittää eri ulostuloihin? tuli tosta efektien ketjutuksesta mieleen.


Lähinnä harvonaista, jos modulaariset unohdetaan. Onhan noita muutamia outputti hirmuja kyllä, joista löytyy kaikki mahdollinen. Sitten toki kätevä henkilö väsää itse outputit ja inputit noihin. Iseasiassa aika helppoa. No joo.. Nyt kyllä katoaa jo aiheesta.

#20 kirjoitettu 20.12.2007 13:33

"Vakavaa" synamusaa voi säveltää vaikka VSTeilläkin vain laatu ratkaisee ja speksit eli tarpeeksi monipuolisia soundeja pitää saada siihen ei yleensä yksi saha/pulssi lowpasslla riitä ja suppealla verhokäyrällä.
Jopa ilmaisista riittävän perus hyviä/erinomaisia löytyy noin 5kpl ainakin. ja analogista ottaisin jousipadia ala jupiter8 kait ja sitten jotain oberheim henkistä ja synabassoja mielummin näissä ja kohinapohjaisissa tehosteäänissä minusta kuulee parhaiten erot. jo DCO syna jota olen koklannut (Roland SH101) voittaa VAt jossain mielessä. jolla tuntuu envelopen arvot loppuvan kesken lyhyessä päässä. sen tietyn arvon saaminen joka ns maukas on vaikeaa.

JPQ muokkasi viestiä 13:35 20.12.2007

#21 kirjoitettu 20.12.2007 13:56

JPQ kirjoitti:
jo DCO syna jota olen koklannut (Roland SH101) voittaa VAt jossain mielessä. jolla tuntuu envelopen arvot loppuvan kesken lyhyessä päässä. sen tietyn arvon saaminen joka ns maukas on vaikeaa.

JPQ muokkasi viestiä 13:35 20.12.2007


Mistäs lähtien SH-101:ssä on DCO ollu?

#22 kirjoitettu 20.12.2007 16:48

Mike H kirjoitti:

Mistäs lähtien SH-101:ssä on DCO ollu?


Ei se olekkaan. Yksi oskinen synä, joka onkin sitten jo aina ihan oma juttunsa verrattuna kaksi oskisiin. Selkeämpää saundi lähtee niistä. Analogipuolella sellainenkin voi toimia. Diginä aika vaikeasti.

#23 kirjoitettu 20.12.2007 17:08

Haava kirjoitti:
Yksi oskinen synä, joka onkin sitten jo aina ihan oma juttunsa verrattuna kaksi oskisiin. Selkeämpää saundi lähtee niistä. Analogipuolella sellainenkin voi toimia. Diginä aika vaikeasti.

FabFilter One toimii. Tykkään kovasti. Tosin aitoa analogista en ite ole koskaan päässyt räpläämään, joten hieman jäävi sanomaan mitään.. mutta kuitenkin!

Tuolta löytyy infoa ja audiodemoa ja 30 päivän trialversionkin saa. Täys maksaa sitten vaivaset 39 euroa. Ite en oo kyllä muuta maksanu ku yksittäisen Computer Music-lehden hinnan (tai sit en mitää jos sainki sen joululahjaks, en oo varma). CM:n versio on kyllä hitusen poikkeava, mutta suunnilleen sama ominaisuuksiltaan ja soundeiltaan.

#24 kirjoitettu 20.12.2007 22:31

Kyllä vaan, eipä ole mallinnettu tänä päivänäkään analogi-oskillaattorien lämpöä ja elävyyttä millään vermeellä eikä VST:llä, mutta olen kanssa sitä mieltä, et digi ja analogi- synat kun soivat yhdessä, ne voivat täydentää toinen toistaan loistavasti.

#25 kirjoitettu 21.12.2007 00:20

Jypâ kirjoitti:
Digitaalinen muoto on kyllä kätevämpi, kun pystyy noi VST-synat siirtää muistitikulla koneelta toiseen. Eivätkä ne fyysisesti rikkoonnu. Halvempiakin ovat.

Analogisuus on taas sitä perinteikästä musatyyliä ja -laitteistoa ja sitä tarvitsee vielä tänä päivänäkin, vaikkapa MIDI-keyboardin muodossa.

ota toki huomioon, että hardiskin voi olla digitaalista.

JPQ kirjoitti:
"Vakavaa" synamusaa voi säveltää vaikka VSTeilläkin vain laatu ratkaisee ja speksit eli tarpeeksi monipuolisia soundeja pitää saada siihen ei yleensä yksi saha/pulssi lowpasslla riitä ja suppealla verhokäyrällä.
Jopa ilmaisista riittävän perus hyviä/erinomaisia löytyy noin 5kpl ainakin. ja analogista ottaisin jousipadia ala jupiter8 kait ja sitten jotain oberheim henkistä ja synabassoja mielummin näissä ja kohinapohjaisissa tehosteäänissä minusta kuulee parhaiten erot. jo DCO syna jota olen koklannut (Roland SH101) voittaa VAt jossain mielessä. jolla tuntuu envelopen arvot loppuvan kesken lyhyessä päässä. sen tietyn arvon saaminen joka ns maukas on vaikeaa.

toi kuulostaa vielä sekavammalta kuin aloitusviestissä oleva sun lainaus.

#26 kirjoitettu 21.12.2007 03:34

Yksi asia, minkä usein nostan esille näissä keskusteluissa, on (hyvien) analogisten syntetisaattoreiden kyky toistaa ylä- ja alapään soundeja "puhtaasti" ja "luonnollisesti". Turhaan ei monen elektronisen musiikin ammatilaisen studiosta löydy erityisesti synabassoja varten hankittuja analogeja. On tietysti myös olemassa analogeja, jotka ovat äänenlaadultaan wanhan ja kuluneen c-kasetin tasoisia, tottakai.

Pari muuta hyvää syytä suosia analogisia syntetisaattoreita on esim. oskillaattorien cross-modulation, oskillaattorisynkka ja ring modulointi. Digitaaliset syntikat eivät edelleenkään kykene tekemään mitään näistä ilman (meikäläistä) harmittavia virheitä ja artefakteja.

- CM

#27 kirjoitettu 21.12.2007 03:43

Analogisessa synassa on joo se omanlaisensa soundi, mutta niissä on ne nappulat, joita voi käännellä.

Ne nappulat.

#28 kirjoitettu 21.12.2007 11:43

JPQ kirjoitti:
"Vakavaa" synamusaa voi säveltää vaikka VSTeilläkin vain laatu ratkaisee ja speksit eli tarpeeksi monipuolisia soundeja pitää saada siihen ei yleensä yksi saha/pulssi lowpasslla riitä ja suppealla verhokäyrällä.


Eikös tuo riipu vaan siitä millaista soundia hakee?

Sen kyllä ymmärrän että jos käytössä on vain yksi tuollainen plugari niin ei sillä galakseja räjäytellä, mutta VSTiden helppo saatavuus ja ilmaisuus mahdollistaa sen että vaikka sen yhden plugarin mahdollisuudet ovat kovin rajalliset, niin siitä voi saada irti juuri sen yhden "blip" äänen sillä kanttiaallolla jos sitä hakee, ja toisella plugarilla toisen äänen. Nuo minimalistiset digitaaliset kylmät yksinkertaiset kuivat soundit ovat mielestäni turhan aliarvostettuja, täyteläisessä ja hiotussa ympäristössä ne kuulostavat todella maukkailta.

Tarkoitan tällä nyt sitä että laatu ei ratkaise, vaan että niitä paskoja plugareita voi todellakin valjastaa hyötykäyttöön ja käyttää biisissä edukseen sitä halpaa soundia.

#29 kirjoitettu 21.12.2007 13:18

Endorpheeny kirjoitti:
Saat huminattoman, ohjelmoitavan, halutessasi polyfonisen ja valtavalla muistikapasiteetilla varustetun Moogin muutamalla satasella..


Tai... *huoh* ...ilmaiseksi kräkittynä interwebeistä...

...Joka asuu tietokoneen ruudulla, jonka käyttöliittymä ei ole lähelläkään alkuperäisen nerouttta (hiiri+säätöaska, kontrolleri+säätö=ok, minimoog=nerous), jonka filtteriresonanssi kuulostaa kaamealta (mielipide), jonka VCO -> VCF modulaatio kuulostaa todella kaamealta (erittäin vahva mielipide), jonka envelopet ja VCA-emulaatio eivät todellakaan svengaa (tosiasia ) ja joka edelleenkin vaatii tietokoneen toimiakseen.

Endorpheeny kirjoitti:
..verrattuna aidon ostamiseen, jota täytyy korjata, joka on monofoninen ja jossa on dorkasti alempia nuotteja priorisoiva systeemi, eikä muistia alkuunkaan.


Minimoog ei selvästikään ole sinua varten, mikä ei sinänsä ole huono asia ollenkaan

- CM

#30 kirjoitettu 21.12.2007 14:46

Heijala kirjoitti:
Analogisessa synassa on joo se omanlaisensa soundi, mutta niissä on ne nappulat, joita voi käännellä.

Ne nappulat.


Jep. Nappuloiden merkitystä ei pidä vähätellä, tosin niitähän on kaikissa rautasynissa, niin analogisissa kuin digitaalisissa. Vain softasynista ne puuttuvat. Ja kontrollereiden olemassaolosta minua ei tarvitse muistuttaa - turhia laitteita ne eivät ole vaikka rautasyniin niitä onkin paha verrata, ikäänkuin kuin vertaisi itsetyydytystä seksiin.

Mutta nappulat ovat oikeastaan se pääasiallinen syy miksi itse suosin rautaa softan sijasta. Posteljoonin tuodessa parikymmentäkiloisen kasan rautaa jossa riittää nuppeja ja nappeja sitä tuntee tosissaan saavansa vastinetta rahoilleen.

#31 kirjoitettu 22.12.2007 18:22

Löysin aika mukavasaundisen VST-plugarin:
http://kunz.corrupt.ch...

Demojen perusteella pääsee pelottavan lähelle alkuperäistä junoa. Kokeillessa kannattaa ottaa joka patchissa se "Save CPU" pois niin saundi paranee varsinkin matalien taajuuksien osalta huomattavasti.

#32 kirjoitettu 22.12.2007 21:52

Minimoog on ihan helvetin yliarvostettu syntikka, BTW.

MKDELTA muokkasi viestiä 21:54 22.12.2007
Miksi se pitää aina raahat esiin kun verrataan analogi ja vaikka pa VA syntikoita? En käsitä. Varmaan sen takia kun en kuuntele rokkia.

#33 kirjoitettu 22.12.2007 23:14

Itse pidän molemmista. Analogisessa on omat puolensa reitityksessä ilman rewire yms. hässäkkää.
Soittaminen juuri niillä koskettimilla ja juuri sille soittimelle tarkoitettuna on ihan eri homma, kuin soittaa VST synan kautta muovisella midikiipparilla; saatikkaan sitten tietokoneen näppäimistöllä.
VST synat kulkee toki helposti mukana, mutta kyllä minä mieluusti vanhaa rautaa päämajassa säilyttäisin. Niiden omien lelujen pariin on sitten mukava palata ideoimaan uusia säveliä.

#34 kirjoitettu 23.12.2007 00:09

Endorpheeny kirjoitti:
Jabber kirjoitti:
Ite tykkään muunmuassa siitä, että muistipaikkoja ei ole laisinkaan.

Ja jotkut tykkäävät varmasti mielummin tehdä tulen käyttämällä laudan pätkää ja keppiä.
Carey M kirjoitti:
Tai... *huoh* ...ilmaiseksi kräkittynä interwebeistä...

Joo. Ja samalla valittaa, että 400€ on liikaa klassisesta, analogisesta modulaarista (ARP2600 V).

Sille warettamiselle ei oikeasti ole mitään perusteita enää, koskapa tajuttoman hyviä, laillisesti ilmaisia musaohjelmia on netti pullollaan. Itselläni nimenomaan nuo masterointiplugarit ja efektit ovat edelleenkin ilmaisohjelmia.
...Joka asuu tietokoneen ruudulla, jonka käyttöliittymä ei ole lähelläkään alkuperäisen nerouttta (hiiri+säätöaska, kontrolleri+säätö=ok, minimoog=nerous), jonka filtteriresonanssi kuulostaa kaamealta (mielipide), jonka VCO -> VCF modulaatio kuulostaa todella kaamealta (erittäin vahva mielipide), jonka envelopet ja VCA-emulaatio eivät todellakaan svengaa (tosiasia ) ja joka edelleenkin vaatii tietokoneen toimiakseen.

Niin, näihin ääneen liittyviin väitteisiin vaadin sen frekvenssianalyysin. Käyttöliittymä ei tieteenkään, varsinkaan hiirellä kliksutellen, ole samaa. Mutta huomioi toki myös tuo hintaero alkuperäisen ja seoftaversion välillä Itselläni ottaa lähinnä vain korviin tuo filtterin portaisuus. Niin ja se soundi, kun ajaa äänen takaisin moogiin, ei kuulosta kovinkaan vakuuttavalta virtuaaliversiossa.
Minimoog ei selvästikään ole sinua varten, mikä ei sinänsä ole huono asia ollenkaan

Kyllä minä sinänsä moog-soundista pidän. Uhkeita bassoja ja mainioita leadeja tarjoilee tuo (virtuaali)veijari.. nam!
Ja lisäksi kun tuo V on haluttaessa myös polyfoninen, muikeat paditkin irtoavat käden käänteessä.
itse en ole minimoogia kokeillut mutta Korg-ms20:stä olen kokeillut ja verrannut suoraan a/b:nä plugariin. Monet saundit kuulostivat hämmästyttävän samalaisilta kun teki saman patchin kummallakin, mutta ei kumminkaan identtisiltä, eron rupesi huomaamaan kun resonanssia lisättiin, myös bassossa tuntuu aina olevan enemmän potkua kun on analogista kyse. En tarkota missään nimessä että tuo virtuaali ms-20 olis huono, se on oikeestaa pirun hyvä mutta ei vaan sama. Sen lisäksi jokaiselle potikalle on se 128 steppiä mikä on vähän kakka juttu joskus. suurin ero on siinä käyttömukavuudessa eli vaikka lopputulos olisi melkein sama niin sitä analogia on vain kivempi käyttää ja vaikka saundiero onkin pieni niin sen analogisuuden lämmön kyllä aina aistii sieltä. Tosta arturian 2600:sta vielä: Se ei kyllä kuulosta 2600:lta ollenkaan...siinä on vaan samat toiminnot.

astroschnautzer 9000 muokkasi viestiä 00:10 23.12.2007

#35 kirjoitettu 23.12.2007 02:15

Endorpheeny kirjoitti:
Niin? Olen toki kuullut Miniä, en kokeillut. Miksei voi?
Tourette kirjoitti:
no jos sä oot maistanut kokista, mutta et ole maistanut pepsiä, et voi sanoa että kokis on parempaa kuin pepsi.

tiedät itekin, että toi oli epäkelpo vertaus.

#36 kirjoitettu 23.12.2007 13:20

Endorpheeny kirjoitti:
Jabber kirjoitti:
Ite tykkään muunmuassa siitä, että muistipaikkoja ei ole laisinkaan.

Ja jotkut tykkäävät varmasti mielummin tehdä tulen käyttämällä laudan pätkää ja keppiä.


Workflow -asiat eivät välttämättä ole ihan näin yksioikoisia. Muistipaikattomien syntikoiden kanssa tulee vaan erilainen asenne soundien tekemiseen. Itseasiassa, studiossa tulee melko harvoin muistipaikkoja hyödynnettyä, vaikka syntikka tämän mahdollisuuden tarjoaisikin.

Livenä, muistien käytännöllisyys on tietysti mahtavaa, ainakin poppisbändissä soittaessa.

Endorpheeny kirjoitti:
Sille warettamiselle ei oikeasti ole mitään perusteita enää, koskapa tajuttoman hyviä, laillisesti ilmaisia musaohjelmia on netti pullollaan. Itselläni nimenomaan nuo masterointiplugarit ja efektit ovat edelleenkin ilmaisohjelmia.


Ihan samaa mieltä olen.

Endorpheeny kirjoitti:
Niin, näihin ääneen liittyviin väitteisiin vaadin sen frekvenssianalyysin. Käyttöliittymä ei tieteenkään, varsinkaan hiirellä kliksutellen, ole samaa. Mutta huomioi toki myös tuo hintaero alkuperäisen ja softaversion välillä Itselläni ottaa lähinnä vain korviin tuo filtterin portaisuus. Niin ja se soundi, kun ajaa äänen takaisin moogiin, ei kuulosta kovinkaan vakuuttavalta virtuaaliversiossa.


No, eri mieltä olen kyllä aika vahvasti. Frekvenssianalyysiin ei mielestäni ole tarvetta, koska V:n filtteri oskilloidessaan kuulostaa aika lailla erilaiselta aitoon Moog ladderiin verrattuna. Ja kun tuota oskilloivaa filtteriä vielä moduloidaan audiotaajuuksilla kiekuvalla oskillaattorilla, on soundi melkeinpä täysin, muttei ihan, erilainen kuin aito esikuvansa.

Hintaero on tottakai aidon Minimoogin ja V:n välillä iso, mutta onhan se ero iso pumpattavan barbaran ja aidon, luonnonkauniin jumalattaren välilläkin

Endorpheeny kirjoitti:
Kyllä minä sinänsä moog-soundista pidän. Uhkeita bassoja ja mainioita leadeja tarjoilee tuo (virtuaali)veijari.. nam!
Ja lisäksi kun tuo V on haluttaessa myös polyfoninen, muikeat paditkin irtoavat käden käänteessä.


No, V on mitä ilmeisemmin sinulle juuri sopiva, osa meistä syntetisoijista ei vain aina suostu kompromisseihin soundeissaan.


Virtuaalianalogikeskusteluun voin vielä tarjota kokemukseni Creamwaren Pro-12:sta, joka kuulemma mallintaa Sequential Circuitsin Profeetta vitosta miltei täydellisesti. No, ylimääräistä rahaa kun poltti taskussa päätin ostaa sellaisen juuri myymäni Profeetta 600:n korvikkeeksi. Profeetta 600 ei tietysti kuulostaa ihan Profeetta vitoselta, mutta soundeissa on paljon samaa, testattu on. Creamwaren soundi oli todella lähellä aidon Profeetan soundia. Todella lähellä. Oskillaattorisynkkakin kuulosti miltei virheettömältä (virtuaalianalogien kompastuskivi). Käyttöliittymäkin oli Pro-12:ssa kohdallaan, namikat olivat juuri oikeilla paikoilla. Envelopetkin olivat P600:n vetelyksiä paljon tiukemmat ja soundi muutenkin tavallaan lähempänä vitosta kuin 600:sta.

Mutta mitä enemmän aikaa Creamwaren kanssa vietin, alkoi soundissa jokin kaivelemaan. Jokin, miltei maaginen, ulottuvuus soundista puuttui. Paras vertaus, jonka asialle keksin, oli kuin olisin katsellut erittäin tarkkaa julistevedosta jonkun taiteen mestarin öljyvärityöstä. Creamware meni myyntiin ja nykyinen omistaja, aidon Profeetta vitosen omistaja, on siihen kuulemma tyytyväinen.

Itseltä löytyy virtuaalianalogia Korgin R3:n ja PLG150-AN:n verran, kummatkaan eivät kuulosta tippaakaan analogisilta (vaikka R3:kin on miltei aliasoimaton), mutta parempi niin. Aidot analogit hoitavat sen homman paljon paremmin.

- CM

#37 kirjoitettu 23.12.2007 13:27

Tourette kirjoitti:
no jos sä oot maistanut kokista, mutta et ole maistanut pepsiä, et voi sanoa että kokis on parempaa kuin pepsi.


Sanon vielä sen verran, ihan näin aatonaaton kunniaksi, että olen samaa mieltä Touretten kanssa. Mitään perustavanlaatuista mielipidettä syntetisaattorista ei voi muodostaa, jollei sitä ole ensin kokeillut. Laadullisia vertailuja Minimoog V:n ja aidon Minimoogin välillä on mahdotonta tehdä, jollei omaa omakohtaista kokemusta kummastakin. Sama pätee mihin tahansa muuhun syntikkaan, analogiseen tai ei.

- CM

#38 kirjoitettu 23.12.2007 15:15

VST instrumenttien mallinnus on tosiaan nykyään tasossaan parantunut huimasti. Äänenlaadullisesti ero aidon ja mallinnuksen välillä on jopa petollisen pieni. Kyllä minä silti valitsen sen aidon alkuperäisen, jolla tuntuma on se mikä on tarkoitettukin. Toki jälki ja tulos ratkaisee lopussa. Eri asia on miten sen haluaa saavuttaa.
En kyllä ikinä menisi kutsumaan kirkkomusiikkijulkaisuksi sellaista plättyä, joka olisi soitettu VST synalla.
Eroa en siis näe merkittävänä äänenlaadussa, vaan itse soittimessa. Musiikin syntyyn ja sen luonteen ja laadun vinkkelistä on erityisen tärkeää, missä ympäristössä se luodaan. Siis jos edessäsi on aito isonuppinen analogisyna, niin heti ensinmäisestä kosketuksesta lähtien lähtee soittaja hakemaan tiettyä tunnetta/kokemista. Soittajalla on sillä hetkellä tietty arvostus/suhtautuminen itse instrumenttiin.

#39 kirjoitettu 23.12.2007 17:08

Endorpheeny kirjoitti:
Mutta sokkotesti ja frekvenssianalyysi ovat ainoita lähes varmoja konsteja huomata erot mahdollisimman objektiivisesti.

Ja on noita nimenomaan virtuaalisen ja oikean moogin välillä tehtykin.
Ja niissä graffoissa ei oikeasti ole käytännön eroa kuin kuuloalueen yläpäässä. Miltei samanlaiset taajuudet pystyy siis Arturian versio tuottamaan kuin alkuperäinenkin.


Miltei, varmasti. Mutta en siis puhunut oskillaattorien kyvystä yltää tietyille kilohertseille, vaan oskilloivasta filtteristä, jota moduloidaan audiotaajuksisella oskillaattorilla. Uskon eron V:n ja autenttisen välillä olevan varsin selkeä, vaikka sokkotestissä.

Endorpheeny kirjoitti:
Ei se ole kompromissi, vaan vaikka olisi rahaakin, suosisin arturian versiota. Tosin, mikäli saisi vielä mukana Mini Veen 1:1 kontrollerin, niin olisin toki kovin tyytyväinen.


Niin, ei siis kompromissi sinulle, mutta kompromissi monelle muulle. Moni ei esimerkiksi halua sotkea tietokonetta musiikintekoon lainkaan, moni on turhautunut virtuaali-instrumenttien käyttöliittymiin ja moni on tyytymätön niiden soundiin. Se ei tarkoita, että sinä olet vajaaälyinen ja puolikuuro, vaan sitä, että sinua miellyttävät erilaiset asiat.

Endorpheeny kirjoitti:
Analogipäiden mielentilaa kuvaa hyvin analogi -termin neljä ensimmäistä kirjainta.


Kaikkihan tietää, että kakkonen on ykkönen

- CM

#40 kirjoitettu 23.12.2007 17:24

Endorpheeny kirjoitti:
Ei siitä kokeilustakaan ole hyötyä, koskapa fiilikset vaikuttavat helvetisti siihen, mitä luulee kuulevansa. Sokkotesti ja frekvenssianalyysi, kiitos. Siiten uskon.


Mutta miten ihmeessä voit tehdä laadullisen vertailun kahden asian välillä, mikäli et omaa oman käden kokemusta toisesta asiasta lainkaan? Ja laadullinen paremmuus on tässä tapauksessa tietysti aina mielipideasia, ei absoluuttinen totuus. Siispä frekvenssianalyysi on mielestäni täysin turha (kiinnostava, toki) väline tällaisen arvion tekemiseen. Kahta soitinta voi toki vertailla frekvessianalyysin keinoin, mutta tämä ei kerro, kumpi soittimista onkaan parempi.

Meikäläinen ainakin tekee musaa nimenomaan fiiliksellä. Soittimesta saamani viba, fiilis ja mojo ovat meikäläiselle todella tärkeitä.

- CM