Mikseri.net

#2 kirjoitettu 08.06.2007 20:40

Jaajaa, yleensä en jaksa kuunnella kappaleita, koska niissä on liian vähän vaihtelua; varsinkin Mikserin teknoartisteja tuntuu vaivaavan kappalekohtainen yksioikoisuus

#3 kirjoitettu 08.06.2007 20:50

Seyxsieltä kirjoitti:
Missaanko paljon jos hyppään kappaleiden yli?

Mahdollisesti.

Elikkääs onko teidän mikseriläisten kappaleissa omasta mielestänne paljonkin vaihtelua?

Riippuu ihan projektista. Yleisesti ottaen ainakin minun projektein kappaleissa ja kappaleitten sisälläkin on vähän vaikea arvella mitä tulee seuraavaksi.

Onko vaihtelu hyväksi?

Oha se. Mutta toisaalta liika vaihtelu voi tuhota projektin/kappaleen.

Heitänkö inspiraationi hukkaan, jos kappaleessani on vähän runsaammin vaihtelua, kun ette ehkä jaksa kuunnella?

Harvoinpa lopetan biisin kuuntelemisen kesken.

#4 kirjoitettu 08.06.2007 22:19

kaupunkihaissi kirjoitti:
varsinkin Mikserin teknoartisteja tuntuu vaivaavan kappalekohtainen yksioikoisuus

vittu sä olet hauska.

#5 kirjoitettu 08.06.2007 22:25

kaupunkihaissi kirjoitti:
Jaajaa, yleensä en jaksa kuunnella kappaleita, koska niissä on liian vähän vaihtelua; varsinkin Mikserin teknoartisteja tuntuu vaivaavan kappalekohtainen yksioikoisuus


Älä saatana.

#6 kirjoitettu 08.06.2007 22:27

Seyxsieltä

Heitänkö inspiraationi hukkaan, jos kappaleessani on vähän runsaammin vaihtelua, kun ette ehkä jaksa kuunnella?


No ei sitä musiikkia kyllä kannata pelkästään mikserikuuntelijat mielessä tehdä.

#7 kirjoitettu 16.07.2007 21:08

kyllä musiikkiesityksessä jonkinlainen draamankaari pitäisi olla, se miten se sitten rakennetaan on pitkälti makuasia: ei biisin välttämättä tarvitse mennä sillä perinteisellä ABABCB-rakenteella. kyllä nuo maailmanluokan musiikintekijätkin joskus tyytyvät pelkkään a-osaan ja luovat sille jonkin dynaamisen kaaren.

#8 kirjoitettu 16.07.2007 21:30

kaupunkihaissi kirjoitti:
varsinkin Mikserin teknoartisteja tuntuu vaivaavan kappalekohtainen yksioikoisuus

veezay kirjoitti:
vittu sä olet hauska.


Ja vittu että se onkin oikeassa.

#9 kirjoitettu 16.07.2007 21:48

karman hardon kirjoitti:
kyllä musiikkiesityksessä jonkinlainen draamankaari pitäisi olla, se miten se sitten rakennetaan on pitkälti makuasia: ei biisin välttämättä tarvitse mennä sillä perinteisellä ABABCB-rakenteella. kyllä nuo maailmanluokan musiikintekijätkin joskus tyytyvät pelkkään a-osaan ja luovat sille jonkin dynaamisen kaaren.


Totta virkat kuomaseni! Enemmän ja enemmän viehättää itteekin se että ralli on joko äärimmäisen rönsyilevä, tai sitten yli-yksinkertainen. Jospa noista perinteisistä on saanut jo kyllikseen.
Mut draamankaari, se pitää löytyä, muuten ei tuu mittään..

#10 kirjoitettu 16.07.2007 22:37

Mieluummin kuuntelen hyvää 5 sekunnin looppia sen tunnin, kuin biisiä jossa ainoa hyvältä kuulostava pätkä tulee siellä kohdassa 3.14/3.53.
Eli siis siellä biisin loppupäässä...
Tai että vain kertosäe vetäisi mukaansa...

medium muokkasi viestiä 22:37 16.07.2007

#11 kirjoitettu 17.07.2007 02:10

tahtila kirjoitti:
kaupunkihaissi kirjoitti:
varsinkin Mikserin teknoartisteja tuntuu vaivaavan kappalekohtainen yksioikoisuus

veezay kirjoitti:
vittu sä olet hauska.


Ja vittu että se onkin oikeassa.


perusrokkibändien yksitoikkoisuudesta en edes viitsi tähän väliin huomauttaa.

#12 kirjoitettu 17.07.2007 16:26

T-Sync kirjoitti:
tahtila kirjoitti:
kaupunkihaissi kirjoitti:
varsinkin Mikserin teknoartisteja tuntuu vaivaavan kappalekohtainen yksioikoisuus

veezay kirjoitti:
vittu sä olet hauska.


Ja vittu että se onkin oikeassa.


perusrokkibändien yksitoikkoisuudesta en edes viitsi tähän väliin huomauttaa.


Pakko allekirjottaa tuo. ABABCB vie vuosien toiston jälkeen maun biisistä kuin biisistä. Ei vaan jaksa enää. Miksi? Ei se edes ole hyvä rakenne. Viimeinen kertsi on mun mielestä aina turha. Saa toivomaan, että lopettaisivat jo. Menipä paasaamiseks.. Nirvana sentään käytti ABABCAB

Konemusassa taas liian usein mielenkiintoinen alku jääkin päälle loppubiisin ajaksi jolloin kyllästyy. Kiksussa tietty aina sama rakenne. Darude rikkoi Rushilla tota aika ansiokkaasti, mihin itse ainakin pyrin.

Eli pyrin kyllä aina keksimään mitä tahansa muuta kuin perinteistä, vaikka itsekin kyllä elän siinä käsityksessä ettei ihmiset jaksa kuunnella jos trance-biisiin tekee 4 eri melodiaosaa.

Mulla ainakin mielenkiinto herää todella silloin kun kuulee jotain uutta ja oivaltavaa!

#13 kirjoitettu 17.07.2007 17:52

Whitel kirjoitti:
Pakko allekirjottaa tuo. ABABCB vie vuosien toiston jälkeen maun biisistä kuin biisistä. Ei vaan jaksa enää. Miksi? Ei se edes ole hyvä rakenne. Viimeinen kertsi on mun mielestä aina turha. Saa toivomaan, että lopettaisivat jo. Menipä paasaamiseks.. Nirvana sentään käytti ABABCAB


Minä kun en tuota musiikinteoriaa paljon ymmärrä, niin mulla on varmaan A-puolikasB-A-C-A-ja lopuksi E

Ja en muista miten olen omat biisit soittanut, niin mahdollisella livekeikalla, jos joskus sellaisen pidän, niin joka kerta soitan sen eri tavalla. Ei voi ainakaan yksitoikkoisuudesta syyttää.

#14 kirjoitettu 17.07.2007 19:06

Itselläni on kanssa rakenteet tupanneet rönsyilemään miten sattuu. Joskus on kaksi säkeistöä eikä kertsiä ollenkaan. Tai sitten kertsi tulee vain kerran. Mutta onkos se sitten enää edes kertsi? Instrumentaaliosioita on kiva silloin tällöin tökätä säkeistöjen väleihin joskus useita minuutteja kerrallaan. Pidän kuitenkin varioivasta toistosta, eli ensimmäinen säkeistö beat-kompilla sitten väliosa ja toinen säkeistö tuplabasareilla. Se antaa biisille jotain seurattavaa että miten se kehittyy. Jos tulee koko ajan jotain uutta, se voi alkaa kyllästyttää, kun ei ole mitään tuttua. Jos taas toistetaan koko ajan samaa, se alkaa puuduttaa nopeasti. Mutta kun muuntelee koko ajan sitä mitä toistaa, saa hommaan jatkuvuutta ja kuitenkin vaihtelua.

Teen kuitenkin musiikkini kuulijaa ajatellen. En kuitenkaan mieti, mitä muut mahdollisesti haluaisivat kuulla. Mietin mitä itse haluaisin kuulla kuulijana. Enkä minä halua hyppiä kappaleen kohtien tai Levyn kappaleiden yli.

#15 kirjoitettu 17.07.2007 21:09

Tonkku kirjoitti:
Tämän threadin läpiluettuani tulin siihen tulokseen että täällä on tylsää ja paskaa musiikkia siis kone sekä rokki puolella? No mut sittenhän kaikki on hyvin, paskaa kansalle ja ilmaiseksi.


Amen that. Luulin jo, että pääsisi keskustelemaan jostain parirakenteen käytöstä kertosäkeen jälkeisessä codassa.

#16 kirjoitettu 23.07.2007 12:16

meomarte kirjoitti:
Pidän kuitenkin varioivasta toistosta, eli ensimmäinen säkeistö beat-kompilla sitten väliosa ja toinen säkeistö tuplabasareilla. Se antaa biisille jotain seurattavaa että miten se kehittyy. Jos tulee koko ajan jotain uutta, se voi alkaa kyllästyttää, kun ei ole mitään tuttua. Jos taas toistetaan koko ajan samaa, se alkaa puuduttaa nopeasti. Mutta kun muuntelee koko ajan sitä mitä toistaa, saa hommaan jatkuvuutta ja kuitenkin vaihtelua.


Tuossa on aika hyvin sanottu se miten se munkin mielestä menee (toimii siis ainakin rock-musassa mitä itse teen). Variaatioiden ei tarvitse olla kovinkaan isoja, kun ne jo elävöittävät biisiä huomattavasti. Esim pieni rytmimuunnos vokaaleissa voi riittää.

Teen biisini yleensä suhteellisen perinteisellä kaavalla (jos en tee progea) mutta siellä A ja B-osien välissä saattaa tapahtua paljonkin. Ja toisen säkeen jälkeen ei välttämättä mennä kertsiin samalla tavalla, kuin ekan. Joskus C-osa onkin parempi jo ekan kertsin jälkeen. Biisin lopussa tuleva aivan uusi päättävä teema voikin olla se juttu, joka niittaa biisin lopullisesti. Musanteko on NIIN tapauskohtaista.

#17 kirjoitettu 23.07.2007 18:21

Seyxsieltä kirjoitti:
Missaanko paljon jos hyppään kappaleiden yli? Elikkääs onko teidän mikseriläisten kappaleissa omasta mielestänne paljonkin vaihtelua?
Kyllä minusta. Kun joskus sitä vain rakentaa kappaleensa kokonaisuuksiksi vahingossa, ja kokonaisuuksina niitä tulisi myös kuunnella jotta niistä saisi kaiken irti.
Onko vaihtelu hyväksi?
On. Pienikin vaikuttaa. Joskus saman teeman pyörittäminen eri sointujen/rytmidiktaattien päälle tuntuu hyvältä, toisinaan taas pitää koko asetelmaa muuttaa rankasti saman biisin sisällä. Ihan miltä tuntuu, mut vaihtelua pitää olla. Edes pientä. Heitänkö inspiraationi hukkaan, jos kappaleessani on vähän runsaammin vaihtelua, kun ette ehkä jaksa kuunnella?
Jaksan jaksan. Mitä enemmän vaihtelua, sitä enemmän kuunneltavaa. Riippunee tietysti toteutuksesta tämäkin.

#18 kirjoitettu 24.07.2007 14:02

Biisissä määrää eniten kokonaisuus. Biisi voi hyvin olla vaikka kuinka yksinkertainen tai vaikka kuinka mutkikas, tärkein asia kuulijan kannalta on se, antaako biisi hänelle minkäänlaista kokemusta.

Kuulijahan sen lopulta parhaiten tietää mikä toimii ja mikä ei.
Mikäli kuulija saa biisistä hienon kokemusken, on biisi onnistunut.

Tulee mieleen vaikkapa Patti Smithin biisi Dancin barefoot.
Ei ole kovin mutkikas biisinrakenne tai muutenkaan musiikillisesti kovin kunnianhimoinen tekele, mutta silti minulla menee kylmät väreet sitä kuunnellessa.

#19 kirjoitettu 24.07.2007 15:54

Mun mielestä kappaleessa pitää olla tietty teema, mut eipä siinä sitten muuta pakollista tartte ollakaan.

Jos biisissä alkaa olee kaiken maailman hoilaarilaarilaa-osioita eikä mikään sovi yhteen keskenään ni ei kai siitä kauheen hyvä kokonaisuuskaan tule. Ehkä niistä voi sit miettiä tehtäväks useempi piisi.

Ja sanojen tulis sopii biisin tunnelmaan kans. Ni. Jep.

Tantsku muokkasi viestiä 15:54 24.07.2007
Ja vaihtelu on bändikohtaista.

#20 kirjoitettu 26.07.2007 09:18

kaupunkihaissi kirjoitti:
varsinkin Mikserin teknoartisteja tuntuu vaivaavan kappalekohtainen yksioikoisuus


Jep. Olen aika usein löytänyt sellaisia kappaleita joissa on vain yhtä ja samaa sointua kuus minuuttia ja melodia vaan vaihtuu kahden minuutin välein Sama vika on myös monissa mikserin ambient-kappaleissa :F

#21 kirjoitettu 28.07.2007 18:00

hmm... mun molemmat kappaleet muistuttaa tyyliltään pikkasen rock'n'rollia ja suomipunkia.

#22 kirjoitettu 28.07.2007 18:38

Seyxsieltä kirjoitti:
Missaanko paljon jos hyppään kappaleiden yli? Elikkääs onko teidän mikseriläisten kappaleissa omasta mielestänne paljonkin vaihtelua?

Onko vaihtelu hyväksi?


Vaihtelu on ehdottomasti hyväksi, omissa biiseissäni ei taida löytyä yhdestäkään kahta identtistä viidentoistasekunnin pätkää (josta ääriesimerkkinä tuo divinatio jonka ainoa luuppi on intro). Varsinkin (instrumentaalisen) konemusan kohdalla vaihtelu on erityisen tärkeää koska toisin kuin oikeat soittajat ei kone tee minkäänlaisia virheitä jotka toisivat biisiin pientä vaihtelua. Sama ilmiö on myös joskus havaittavissa silloin kun erittäin taitavat soittajat (jotka eivät tee virheitä) soittavat ei niin hyvää sävellystä - lopputulos on oudon konemaisen kuiva.

Vaihtelussa yleisestiottaen ei ole niin väliä mikä (rytmi, sävel, sanat, soittimet, ym.) muuttuu, vaan että kunhan muuttuu ja sopivan tasaisella mutta silti välillä yllättävällä tahdilla joka pitää kuuntelijan valppaana odottamassa sitä seuraavaa "tapahtumaa". Noin se ainakin toimii sellaisessa musassa mitä tulee kuunneltua ja tehtyä.

Heitänkö inspiraationi hukkaan, jos kappaleessani on vähän runsaammin vaihtelua, kun ette ehkä jaksa kuunnella?


Yleisin syy miksi en jaksa kuunnella biisiä loppuun asti on nimenomaan se että se jää toistamaan itseään. Jos biisissä "tapahtuu" kokoajan jotain niin sen yleensä jaksaa kuunnella loppuun.