Mikseri.net

#2 kirjoitettu 04.06.2007 10:26

riippuen mikistä millä pätkä on nauhoitettu. kuvitellaan että käytössä on standardi studio mikki: leikkaan alapäät eq:lla n.100hz asti pois. hylly eq:lla tiputan siitä aina 15khz muutaman db jotta saadaan tilaa ja selkeyttä yläpäähän. pyrin aina leikkaamaa en lisäämään. kaikuja nyt on niin monen laisia. tape delay automaation kanssa ja plate kaiku vois pelata, maailman tuhansista kaikulaitteista on paha sanoa mikä ois hyvä. tokihan järkevä kompressio eq:n jälkeen pelaa aina. maailmassa ei ole vokalistia jonka ääni ei kompuraa tarvis levyttäessä.

#3 kirjoitettu 04.06.2007 11:01

Vastaavanlaiseen kysymykseen olen joskus aikaisemminkin vastannut, mutta menköön uudestaan. Omalla "pajalla" käytän Reaper-softaa, mutta kyllä nämä "ohjeet" Cuppasessakin toimii. Lyhyesti selitettynä oma metodini on seuraava:

1. Waves C-4 monialue kompressori tai vastaava.

- tällä suoritan kevyen kompressoinnin ja kevyen yleis-sävysäädön. Kompressoin yläkeskialueita ja diskantteja hieman enemmän kuin botnetaajuuksia saadakseni "kähinöitä" esiin.

2. Waves C1 tai muu vastaava peruskompressori.

- Tällä lyttään sitten oikein "isolla kädellä". Niin paljon kuin kestää ilman pumppausta.

3. Reapperin oma eq-plugari, Waves Q10 tai vastaava.

- Leikkaan huminataajuuksia pois jos sellaisia on materiaalissa. Kannattaa välttää liian suuria equtuksia, sillä monesti tulos on huonompi kuin mistä lähdettiin liikkeelle. Huminat vain pois.

4. Tarvittaessa s-limiter.

- Kompressointi nostaa ässiä ym, joten joskus joutuu tähän turvautumaan. Riippuu vähän kompressorista ja sen laadusta/soundista. Yleensä pyrin välttämään, koska soundi kärsii yläpäästä.

5. Tarvittaessa Exciter.

- Joskus tulee tarve saada laulu kirkkaammaksi. Itse haluan välttää eq:lla korosteluja, joten exciterilla se hoituu luonnollisemman kuuloisesti.

6. Lopuksi kaiku.

- yksi tärkeimmistä osa-alueista on kaiku. Vaikka haettaisiin todellä "intiimiä" soundia, niin pieni kaiku tuo silti soundiin lämpöä ja eloa. Itse käytän enimmäkseen ilmaista RGCAudio reverbiä tai Wavesin RVerbiä. Kaiun pituus biisin mukaan...





Tärkeimmät tekijät soundiin löytyvät toki jo ennenkuin rec-nappula on painettu pohjaan. Laulajan soundi ja dynamiikka ovat kaikkein tärkeimmät tekijät. Jos laulussa on suuria dynamiikkaeroja, niin kompressorin säätö saattaa olla täyttä tuskaa ja horroria. Been there done that. Paskasta ei saa konvehtia ja se pätee myös tähän. Toki kikkoja löytyy monia tähän pulmaan. Esim. editoidaan ns. kovat kohdat eri raidalle ja kompressoidaan eri tavalla ym. Mitä tulee laulajan soundiin, niin ei se editoimalla siitä paremmaksi muutu. Jos "livenä" laulajalla on nasaali soundi, niin ei se siitä Rautavaaran Tapsaksi millään taivu. (huono vertaus, mutta menköön).

Sitten tulee se toinen tärkeä juttu eli mikki. Tärkeää on löytää juuri kyseiselle laulajalle sopiva mikki. Se ei aina tarvitse olla se studion kallein ylpeys. Esim. omalle äänelleni on parhaiten sopinut halpa T-Bone SC-1100 vaikka ties mitä xxxx euron rompetta on nokan eteen työnnetty. Se tuo esiin itselleni ominaiset kähinät mukavasti esiin. Kaikille se ei taas sovi. Esim. hennolle naisäänelle se ei ole paras vaihtoehto.

Näissä hommissa kukaan ei ole oikeassa. Tapoja on monia ja maaliin voi löytää monta kautta. Tässä omat mietteet aamupäivän ratoksi...ja nyt takaisin miksauspöydän ääreen...