Mikseri.net

Andy Livid
1235 viestiä

#1 kirjoitettu 01.06.2007 15:12

Mitä bändi teille merkitsee? Mikä siitä tekee hyvän? Mikä on parasta tuotantoa heiltä?

Itte löysin bändi vuonna 1996 kun näin "For You"- musavideon Jyrki- ohjelmassa. Sitten ostin levyn "Like Gods of the Sun", joka veikin mukanaan samantien. Siitä lähtien bändi on ollut yks suosikeista aina tähän päivään asti.

Arvostan bändissä erityisesti heidän kykyä "herkutella" jotakin melodia-kulkua aivan kaikessa rauhassa. Teemaa kehitellään todella viimeiseen pisaraan asti ja parhaimmillaan muodostuu todella kaunis harmonia. Vastapainoksi löytyy myös todella messeviä runttauksia ja sanoitukset ovat niin alakuloisia että ne saavat jopa hyvälle päälle!

Hieman omistamistani levyistä:

As the Flower Withers:
Tästä ei homma enää synkemmäksi mene, todella taidokasta pimeyttä, niin raskasta ja voimakasta että on hienoa omistaa tämä levy.

Turn Loose the Swans:
Kauneutta tuli paljon lisää, hienoja melodioiden kehittelyjä sekä moni-vaiheisia biisejä. Hyvät kitarasoundit. Kerrassan hieno levy!

The Angel and the Dark River:
Levy on kokonaisuudessaan mielestäni hieman liian ailahteleva ja jopa liian kevyt soundeiltaan ja fiiliksiltäänkin. Levyn avausraita "The Cry of Mankind" onkin sitten yks bändin parhaista, ellei jopa kaikkien aikojen parhaista biiseistä.

Like Gods of the Sun:
Tämä on TOP-5 levyjä mitä tiedän. Vaikutti aikanaan niin syvästi minuun että kuuluu omaan musiikilliseen historiaani. Upeaa synkistelyä, kauniita melodioita, hienoa viulua ja syntikoita, todella rapeat kitarat sekä massiivista sysimustaa runttausta. Biisit "Grace Unhearing", "A Kiss to Remember", "All Swept Away", "For You" ovat juuri tätä parhaimmillaan. Sitten vielä "For My Fallen Angel" edustaa sanoinkuvaamattoman kaunista osastoa.

34.788%... Complete:
Aikamoinen muutos ja samalla pettymys itselle. Ei ole oikein koskaan kokonaisena levynä soinut kovin kauaa putkeen. Monissa biiseissä paikoin hienoja kohtia sekä viitteitä niistä elementeistä mistä My Dying Bridesta minä pidän. "The Whore, the Cook and the Mother" on paikoin todella toimiva kappale, "Der Uberlebende" sisältää hyviä kohtia ja "Base Level Erotica" biisin lopun instrumentaali- herkuttelu on upeaa.

The Light At The End Of The World:
Huomattava parannus edelliseen. Jotenkin jäänyt pienemmälle kuuntelulle kuitenkin, ehkä liian itseään toistava paikoitellen. Kuitenkin sisältää hienoja biisejä kuten levyn nimikkobiisi, "The Isis Script" ja "Christliar"(biisin loppu-,melodiat ovat yks suosikki-kohtia mitä olen missään biisissä kuullut, niin täydellistä synkkää harmoniaa) sekä "Sear Me II".

The Dreadful Hours:
En ole jostain syystä paneutunut tähän levyyn hirveästi. Hieman kepeämpi levy jollain tavalla. Sellainen vaisu kuva siitä jäi, vaikka ei ole huono. Hyviä kappaleita "The Raven and the Rose", "Le Figlie Della Tempesta", "A Cruel Taste of Winter" (epätasainen) ja "My hope, The Destroyer" (loppu jälleen parasta antia).

Songs of Darkness, Words of Light:
Omistin jonkin aikaa mutta myin pois. Tuntui siltä että bändin ideat ovat käyneet vähiin ja hieman kierretyksen makua. Avausraidan kitarasoundi on kyllä tosi pysäyttävä, "My Wine in Silence" on kaunis kappale siihen asti kunnes Aaron alkaa örisemään (ja biisi muuttuu keskinkertaiseksi tai jopa huonoksi) ja lopetusraita "A Doomed Lover" on loppua kohden henkeäsalpaavan massiivinen ja täyteläinen. Muuta ei levyltä mieleen jäänytkään, kuin pieniä hyviä episodeja siellä sun täällä.

Uusimpiin en ole vielä kerennyt tutustumaan.