Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja
wiren kirjoitti:
Laney on yksin treenailuun ihan kiva mutta ei tuollakaan kolmekymppisellä kuuhun mennä jos muu bändi vatkaa ympärillä.
En kyllä ottaisi yhtään alle 50W transistorivahvistinta itselleni sellaiseen käyttöön, oli valmistaja mikä tahansa. Ainakaan raskaaseen bluesmättöön. Joku jazz-bändi voi saada itsensä kuuluviin pienemmilläkin.
Näin on. Trankkupuolella se 50-60W olisi hyvä olla vähintään, jos akustisen rumpalin kanssa ollaan tekemisissä. Putkipuolella taas 5W riittää melkeinpä mihin vaan.
no ei putkipuolella ihan 5wattia riitä... 50wattisen jcm800 '86 lead series -putkinupin saa kyl ruuvata sinne 11:ta ennenku alkaa volume riittämään reeneissä... Sitten taas 100wattisella fenkullani saa pitää volumen ykkösessä, että rummut vielä kuuluu.. haha .
mut joo back to topic:
40wattia trankkutehoa ei riitä. sorry. hommaa mielummin joku käytetty putkivehje, saat laatua suuremmalla todennäkösyydellä ja melko samaan hintaan.
kiitos vaan vastauksista. on aika hinnakkaita noi putkivahvistimet...
peavey bandit taitaa olla kohtuuhintainen peli, mutta millainen soundi?
itellä kitaroina jackson stealth ja epihone les paul. --> mitenköhän soundipolitiikan kanssa, kun kiinnostaisi tummempi ja paksumpi saundi, eikä kitaran vaihtoon ole ihan nyt budjettia...
Itse olen Peaveyn Banditilla soitellut aikoinaan ja mitä nyt olen niiden hintoja tänä päivänä katsellut niin kyllä ne hinta/laatu-suhteeltaan kelpo pelejä tuntuvat olevan. Itselleni jäi ainakin tästä soittamastani yksilöstä tehokkaan ja varmatoimisen oloinen kuva.
Mutta bändikäyttöön itsekin suosittelen lämpimästi trankkupeleistä puhuttaessa vähintään sitä kuudenkymmenen watin luokkaa. Pienemälläkin toki voi pärjätä, riippuuhan se paljolti soittajista/tyylilajista/tilasta, mutta aina on mukavampaa kun jää jopa hieman sitä "pelivaraa" eikä vahvaria tarvitse koko ajan täysillä luukuttaa.