Mikseri.net

#42 kirjoitettu 15.05.2007 22:38

Ennustikos Aleksis Kivi Seitsemässä veljessä WTC-tornien iskut?

http://nukku.net/no/sa...

#43 kirjoitettu 15.05.2007 23:26

wiren kirjoitti:
Sivukommenttina tästä profetiasta se että Punaisen Lohikäärmeen nähneet/lukeneet tietävät että Blake teki syötävän hyviä maalauksia

Juu, hienoja ovat. Ja vielä elokuvaan liittyen...
syötävän hyviä

#44 kirjoitettu 16.05.2007 00:27

ktrop ennusti toisen amailamnsodan jo vu8onna 1939!

http://www.mikseri.net...

#45 kirjoitettu 16.05.2007 01:03

Aikas vekkulia.


Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että melkein mistä vaan voi löytää merkityksiä melkein mihin vaan asiaan viitaten. On helvetin hyvä ennustaa jo tapahtunutta asiaa jonkun tuota tapahtunutta asiaa ennen kirjoittamasta runosta, mutta koetas, Haava, kirjoittaa sellainen.

#46 kirjoitettu 16.05.2007 02:34

Mä kirjotin meidän bändille biisin tekstin jossa kaveri vieraantuu maailmasta. Vihaa rahaa enemmän kuin mitään muuta ja lopulta täysin turhana mutta ah niin dramaattisena tekona räjäyttää ostarin.
Äanitettiin shlaageri siltä istumalta. Meni viikko ja BOOM!
Myrtsis jysähti. Spooky. Spooky. Nii et oastaa siitä täälääläkiläpälää.
Kortista kattoo ja hospodia hokee. Nii et osuu.

#47 kirjoitettu 16.05.2007 02:44

Onko se muka sitten jotenkin niin eriloista vieraantua maailmasta ja protestiksi räjäyttää ostari?

Niin mutta se P.Gert ei saanut tehtyä kuin jonkun avuttoman sirpalelaukun, itse kyllä huolehtisin, että se tulisi todella kummassa paikassa ja sillai, että uhrimäärä ei jäisi alle sadan. Muutenhan se on häpeä.

#48 kirjoitettu 16.05.2007 07:35

ktropr kirjoitti:
ktrop ennusti toisen amailamnsodan jo vu8onna 1939!

http://www.mikseri.net...


Ei tuossa vielä mitään. Snakepath ennusti Sudanin vuoden 2014 ohjuskriisin jo vuonna 2007.
http://www.mikseri.net...
Ainoa bändi joka on täällä päin tarpeeksi kova ennustamaan tulevaa.

#49 kirjoitettu 18.06.2007 21:18

Ja entäpä tämä sitten: http://www.yle.fi/uuti... elämmekö viimeisiä aikoja?

#50 kirjoitettu 18.06.2007 23:57

Ehkä siitä runosta saatiin ideoita toiseen maailmansotaan. Voihan se ihan yhtä hyvin olla niinkin päin.

Eiks muuten jonneki tonne 2060 paikkeille oo muutenki ennustettu vaikka mitä erilaisia maailmanloppuja?

#51 kirjoitettu 23.06.2007 12:15

tejeez kirjoitti:
Eiks muuten jonneki tonne 2060 paikkeille oo muutenki ennustettu vaikka mitä erilaisia maailmanloppuja?


En siitä tiedä, mut jos näin on, niin pitäskös sitä sit alkaa varautua pahimpaan tonne 50 vuoden päähän?

#52 kirjoitettu 23.06.2007 13:39

1700-luvulla elämä oli epäilemättä jännittävää. Ei välttämättä arjen askareissa, mutta ehkä sen ajan ihmisten joukossa oli pieni määrä ihmisiä, jotka osasivat luovasti kuvitella mielessään kaiken potentiaalia. Metallin, mekaniikan ja niin edelleen.

Nykyään kaikki on toisin. Lähes kaikki tiedetään! Enää muutama sata vuotta tehokasta tutkimusta ja tiedämme kaiken kaikesta. Ehkä tuhat.

#53 kirjoitettu 06.07.2007 10:50

Minä ennustan 7.7.07 tapahtuvan jotain suurta!!

Ennustan myös Eu;n romahtamisen ennen sen romahtamista.

Samoin ennustan Venäjän nousevan suureksi talousihmeeksi.

Ennustan myös että sinusta tulee miljonääri.

#54 kirjoitettu 23.08.2007 11:31

Haava kirjoitti:
Seuraavassa osoitan, että William Blake onnitui ennustamaan toisen maailmansodan jo 1700-luvulla ja lisäksi vielä kertomaan siitä hämmästyttävän yksityikohtasesti! Tämä kaikki hänen "Tyger" runossaan.

Willia Blake kirjoitti 1700-luvun lopulla:
Tyger! Tyger! burning bright,
In the forests of the night:
What immortal hand or eye,
Could frame thy fearful symmetry?
Tyger (tiikerin varhainen muoto) viittasi tietysti kuuluisimpaan natsien käyttämään tankkiin, eli Tiikeriin . Wiliam Blake kuvailee tuon tankin suuliekkien välkehdintää metsässä ja pohtii kuka moisen tappokoneen saataattaisi valmistaa.

En lue pitemmälle koko ketjua, sillä menit jo tuossa itse metsään. Natsit lukivat tuon runon ja tekivät ja nimesivät tappokoneensa sen mukaan.

#55 kirjoitettu 23.08.2007 11:44

Ennustamisesta puheen ollen, JIM:ltä tuli joku aika sitten mielenkiintoinen dokumentti Edgar Cayce :sta.

rawhead muokkasi viestiä 11:45 23.08.2007

#56 kirjoitettu 23.08.2007 12:02

Stocco kirjoitti:

Natsit lukivat tuon runon ja tekivät ja nimesivät tappokoneensa sen mukaan.


Amerikkalaiset laitoivat myös tähden saman runon takia lentokoneisiinsa? Silti Blake ennusti kondensaatiovesivanat oikein!

#57 kirjoitettu 23.08.2007 13:06

Haava kirjoitti:
Amerikkalaiset laitoivat myös tähden saman runon takia lentokoneisiinsa?

Amerikkalaisethan on aina ollu just tommosia. Kaikki pitää olla salaliittoa ja kaikessa pitää olla joku "jäynä". Niil oli varmana joku supertietokone kattomassa kirjoista et miten varustaa lentokoneensa.

Silti Blake ennusti kondensaatiovesivanat oikein!

Se oli fyysiko ja laski oikein. Ei laskeminen ole vielä ennustamista.

#58 kirjoitettu 23.08.2007 15:55

Twight kirjoitti:
1700-luvulla elämä oli epäilemättä jännittävää. Ei välttämättä arjen askareissa, mutta ehkä sen ajan ihmisten joukossa oli pieni määrä ihmisiä, jotka osasivat luovasti kuvitella mielessään kaiken potentiaalia. Metallin, mekaniikan ja niin edelleen.

Nykyään kaikki on toisin. Lähes kaikki tiedetään! Enää muutama sata vuotta tehokasta tutkimusta ja tiedämme kaiken kaikesta. Ehkä tuhat.

"Lähes kaikki tiedetään" oli usein älymystön ajattelutapa jo 1700-luvulla...

Niinhän se on, että sitä mitä ei tiedetä, ei välttämättä osata edes kuvitella.

#59 kirjoitettu 23.08.2007 16:11

techrono kirjoitti:
"Lähes kaikki tiedetään" oli usein älymystön ajattelutapa jo 1700-luvulla...

Niinhän se on, että sitä mitä ei tiedetä, ei välttämättä osata edes kuvitella.

A) Tieteen kehitysnopeus on eksponentiaalista
B) Tiedettä on harrastettu jo kauan

Jos lauseet A ja B pitävät edes osittain paikkaansa niin siitä seuraa aika varmana jompi kumpi lauseista C tai D.

C) Pontetiaalista tiedettä on äärettömästi
D) Tiedämmä kaiken pian

Lause A taitaa olla aika selvä kun mietitään miten kauan ihminen suunnitteli puukkoa verrattuna vaikkapa tämän Mikserin kehittämiseen. B:n nyt varmana uskoo jokainen myös jos tieteeseen tosiaanympätään mukaan se että joku keksii alkaa käyttää keppiä apunaan.

Eli kumman valitset C vai D?

#60 kirjoitettu 24.08.2007 11:48

Stocco kirjoitti:
Eli kumman valitset C vai D?

Valitsen D:n... Kuitenkin siten, että tuo "pian" voi olla joko 100 vuotta tai 10000 vuotta. Eksponentiaalisen käyrän mittakaavassakin "ääretön määrä tiedettä" on kuitenkin vasta äärettömän pitkän ajan päässä.

#61 kirjoitettu 24.08.2007 11:55

techrono kirjoitti:
Valitsen D:n... Kuitenkin siten, että tuo "pian" voi olla joko 100 vuotta tai 10000 vuotta. Eksponentiaalisen käyrän mittakaavassakin "ääretön määrä tiedettä" on kuitenkin vasta äärettömän pitkän ajan päässä.

Tästä tullaan taas kai siihen että jos maailma syntyi vaikkapa 15 triljoonaa vuotta sitten niin voiko kaiken sinä aikana syntyneen/kehittyneen ymmärtää täysin tutkimalla yhden triljoonan vuoden, jonka jälkeen ei ymmärrä sinä aikana syntyneitä ilmiöitä. Sanoisin että käytännössä tuo pian on enemmänkin tuhat vuotta kuin miljoona, koska jo nyt tiedämmä paljon enemmän kuin yksi henkilö tarvitsee tai käsittää. Kohta kukaan ei enää ymmärrä edes toisiaan kun kaikki ovat niin omaan alaansa syventyneitä.

#62 kirjoitettu 26.08.2007 23:39

Stocco kirjoitti:

A) Tieteen kehitysnopeus on eksponentiaalista
B) Tiedettä on harrastettu jo kauan

Jos lauseet A ja B pitävät edes osittain paikkaansa niin siitä seuraa aika varmana jompi kumpi lauseista C tai D.

C) Pontetiaalista tiedettä on äärettömästi
D) Tiedämmä kaiken pian

Eli kumman valitset C vai D?


Vahtoehtosi eivät tyydytä minua. A-väittämä ei pidä minusta paikkaansa. Esitän oman mallini:

Tieteen kehitys on äärettömästi hidastuvaa. Eli mitä lähemmäksi "kaikkea tietoa" pääsemme, niin sitä nopeammin kehitys hidastuu. Se siis tarkoittaa, että potentiaalista tiedettä on äärellisesti, mutta kaikkea tietoa ei ole koskaan mahdollista saavuttaa missään äärellisessä ajassa.

Näkisin, että tieteellä riittää keksittävää vielä äivan älyttömästi, joten vauhtikaan ei ole mitään paikallaan polkevaa vielä nykyään. 10000 vuoden päästä saattaa jo olla, jos joku on hengissä kehittämässä sitä tiedettä.

#63 kirjoitettu 26.08.2007 23:50

Tieteellä on vielä isoja alueita täytettäväksi tiedollaan:

Tyhjä Paikka

#64 kirjoitettu 27.08.2007 13:15

Haava kirjoitti:
A-väittämä ei pidä minusta paikkaansa.

Miksei?

Se siis tarkoittaa, että potentiaalista tiedettä on äärellisesti, mutta kaikkea tietoa ei ole koskaan mahdollista saavuttaa missään äärellisessä ajassa.

Näkisin, että tieteellä riittää keksittävää vielä äivan älyttömästi, joten vauhtikaan ei ole mitään paikallaan polkevaa vielä nykyään. 10000 vuoden päästä saattaa jo olla, jos joku on hengissä kehittämässä sitä tiedettä.

No toi kuulostaa ihan fiksulta, mutta silti mun mielestä tiede on ensin nopeutunu ja varmaankin sit hidastuu loppua kohden. Aika varmaakin lulisi sen olevan, että kun melkein kaikki on keksitty ja ymmärretty niin vielä joku pikku juttu puuttuu koska maailmankaikkeuskin muuttuu. Mutta tommoset äärettömyyspelleilyt ja alle 1% heitot ei ole minusta niin kauheen tärkeitä kokonaisuuden kannalta, mutta mikserivänläämiseen ne on kaiken A ja O.

#65 kirjoitettu 27.08.2007 13:19

Stocco kirjoitti:

No toi kuulostaa ihan fiksulta, mutta silti mun mielestä tiede on ensin nopeutunu ja varmaankin sit hidastuu loppua kohden.


Ymmärsitköhän sinä nyt ihan oikein. Juuri sitähän tuo minun mallini yrittikin selittää.

Aika varmaakin lulisi sen olevan, että kun melkein kaikki on keksitty ja ymmärretty niin vielä joku pikku juttu puuttuu koska maailmankaikkeuskin muuttuu.


Nimeomaan. Siksi tuota äärettömän sisältävää mallia esitinkin.

Mutta tommoset äärettömyyspelleilyt ja alle 1% heitot ei ole minusta niin kauheen tärkeitä kokonaisuuden kannalta, mutta mikserivänläämiseen ne on kaiken A ja O.


Itse näkisin, että se on tässätapauksessa tärkeää kokonaisuuden kannalta.

#66 kirjoitettu 27.08.2007 21:08

Haava kirjoitti:
Ymmärsitköhän sinä nyt ihan oikein. Juuri sitähän tuo minun mallini yrittikin selittää.

En luultavastikaan noin vähästä materiaalista ymmärtänyt täysin samoin kuin sinä. Missä vaiheessa hidastuu? Heti alussa vai vasta lopussa?

Itse näkisin, että se on tässätapauksessa tärkeää kokonaisuuden kannalta.

No jos joku yhdessä alkuaineessa oleva hetkellinen ja erittäin harvinainen ilmiö jää tietäättä ni eipä se paljoo kokonaisuudessa haittaa ellei se sit oo just se miten auton saa leijumaan.


Ja se että avaruudessa on tyhjää ei nyt oo mikään uutinen ees. Jos kerran avaruus laajenee niin totta helkkarissa on tyhjää. Oo, on se vaan niin hienoa ja jännää ku on tyhjä kohta jossain. Ihan helkkarin mystistä ja merkityksellistä. Elän sen tiedon avulla viikon juomatta vettä.

#67 kirjoitettu 27.08.2007 21:12

har kirjoitti:
Tieteellä on vielä isoja alueita täytettäväksi tiedollaan:

Tyhjä Paikka

Hämmentävää...siis...täydellinen tyhjiö?

#68 kirjoitettu 27.08.2007 22:16

Otakunst kirjoitti:
Hämmentävää...siis...täydellinen tyhjiö?

Täydellistä "tyhjiötä" ei ole olemassa kuin teoreettisena käsitteenä. Ensinnäkin Heisenbergin epätarkkuusperiaate estää mitään tilaa olemasta täysin tyhjä kaikista hiukkasista 100% varmuudella, ja toisekseen vaikka tällainen hypoteettinen tila olisikin, silläkin on aina tyhjiön nollapiste-energia, joka on suurempi kuin 0. Tämä energia syntyy virtuaalihiukkasista, jotka ilmestyvät ja katoavat tyhjiössä spontaanisti tuottaen "energiaa tyhjästä".

On olemassa jopa prototyyppejä generaattoreista, jotka hyödyntävät tyhjiön nollapiste-energiaa sähköntuotannossa.

#69 kirjoitettu 27.08.2007 22:20

techrono kirjoitti:
Otakunst kirjoitti:
Hämmentävää...siis...täydellinen tyhjiö?

Täydellistä "tyhjiötä" ei ole olemassa kuin teoreettisena käsitteenä.

Tiedän.

#70 kirjoitettu 28.08.2007 11:40

Otakunst kirjoitti:
Tiedän.

Hyvä.

#71 kirjoitettu 28.08.2007 12:41

Mutta entäs säteily tuolla isossa tyhjässä mestassa ja muissa tyhjiöissä? Ku sehän tässä on ihan sairaan mahtavaa et siel ei oo ees pimeää ainetta. Meen runkaamaan, koska toi on niin kova juttu!

läks ->

<- bäk

Hitto, eihän se oo tiukka jos se on tyhjä :(

#72 kirjoitettu 29.08.2007 19:15

Stocco kirjoitti:

En luultavastikaan noin vähästä materiaalista ymmärtänyt täysin samoin kuin sinä. Missä vaiheessa hidastuu? Heti alussa vai vasta lopussa?


heti alussa se on kaikkein nopeinta ja sitten se tasaisesti se hidastuu ja mitä lähemmäksi täydellistä tietoa päästään, niin sitä hitaammin se hidastuu.

Ja se että avaruudessa on tyhjää ei nyt oo mikään uutinen ees. Jos kerran avaruus laajenee niin totta helkkarissa on tyhjää.


Siellä olikin PALJON enemmän tyhjää kuin kukaan oli laskemissaan epäillyt. Yllättävän paljon tyhjää siis.

#73 kirjoitettu 29.08.2007 19:38

NORTON kirjoitti:

Miten tyhjä voidaan havaita ja määritellä positiivisesti, eikä vain kaiken muun poissaolona?


Nimenomaan juuri siten. Esim. pimeän aineen paikat olivat ennenvanhaan "tyhjiä" ja nykyään eivät.

Toisaalta ei tuotakaan paikkaa pidetä "tyhjänä" sanan absoluuttisessa merkityksessä kuiten technoro jo vähän valottikin.

#74 kirjoitettu 29.08.2007 20:04

NORTON kirjoitti:

Jotta "tyhjyys" voitaisiin havaita, pitäisi olla "jotain" jota voidaan havaita.


Niin siinä onkin. Juuri se määritelmän mukainen "ei ole mitään havaintoa" havaitaankin.

"tyhjä" ei voi olla "jotain", joten tyhjyys on lähtökohtaisesti mahdoton havaittava asia.


Vain suorasti havaittavana, mutta tieteelle kyllä kelpaavat epäsuoratkin havainnot. Kukaan ei ole koskaan nähnyt elektronia. Siitä on vain epäsuoria havaintoja.

Siitä voidaan tehdä vain olettamus, mutta ei saada havainnon kohteeksi.


Kyllä. Siis jos tarkoitat havainnolla suoraa havaintoa.

Jos "tyhjyys" on asia, jota ei voi koskaan itsessään havaita, eikö sen täydy olla täysin metafyysinen käsite?


Ei. Tyhjyys on ihan selkeä ja epäsuorasti havaittava käsite, josta voidaan kerätä tietoa havainnoilla.

#75 kirjoitettu 29.08.2007 22:14

NORTON kirjoitti:

Jos näkee jonkun vaikkapa peilin kautta heijastuneena, voisi ajatella näkevänsä hänet epäsuorasti.


Eipäs kun suorasti. Epäsuora havainto on esim. jos otan valokuvan henkilöstä ja sitten tutkin suoralla havainnolla sitä valokuvaa.

No joo.. Voihan tuohon toki harmaata vyöhykettä rakentaa epäsuoran ja suoran väliin, mutta peilin kautta tuleva heijastus on nähdäkseni suora havainto.

Silloin havaittava kohde on kuitenkin myös itse suoraan havaittavissa. Tyhjyys ei ole suoraan havaittavissa, miten se siis havaitaan epäsuorasti?


Siten, että havaintaan ei mitään. Se, että siinä ei havaita mitään tarkoittaa, että on epäsuorasti tehty havainto "ei-mistään".

Ei ainakaan materian kautta, koska juuri materian poissaolon kautta "havaitaan epäsuorasti" tyhjyys.


Eipäs!

Nyt tulee tärkeä! Tyhjyyden tieteellinen määritelmä on, että ei ole mitään havaittavaa. Jos siinä tyhjyydessä liikkuujotain josta ei voi saada edes epäsuoria havaintoja, niin se on edelleen tyhjyyttä.

Nimenomaan siis se tyhjyys havaintaan materian kautta. Siis sen materian puuttumisen kautta.

Outo ajatteluun liittyvä riippuvuus tyhjyyden ja materian välillä.


Eikä ole. Ihan selkeä? Miten outo?

Tyhjyyden oleminen on kaiken muun poissaoloa.


Kaiken havaittavan poissaoloa. Kyllä.

Jos oleminen on kvantitatiivinen määre, tyhjyys ei voi "olla".


Kylläpäs. Se, että mitään ei voi siitä havaita on täysin olevainen asian tila. Eikö?

Onko kyse kuitenkin ajatteluun liittyvästä laadullisesta jaottelusta, jossa oleminen ja ei-oleminen eivät ole kvantitatiivisia määreitä, vaan jonkin asian "oleminen", esim. tyhjyyden, on materiaalisen olevan ylittämistä.


Täh? Mitäs heidegeria sinä nyt taas puhut?

Eli, nykyisin metafysiikaksi ajateltu ajattelutapa olisi ihmisen luonnollinen ja lajityypillinen tapa havaita asioita merkityksin varustettuna, kun taas "puhtaasti empiirinen" ja kvantitatiivinen ajattelutapa on jotain, johon ei voida ikinä päästä, ja onkin siksi sitä oikeata metafysiikkaa.


Kuten olen monesti sannut, niin ei ole olemassa fysiikkaa ilman metafysiikkaaa, mutta on metafysiikkaa ilman fysiikkaa.

Eli siis molemaat ovat viimekädessä metafysiikkaa, vaikka tieteellinen metodi yrittääkin minimoida sen. Hassua on, että juuri se minimointi määritys siinä on se metafyysinen osuus.

#76 kirjoitettu 29.08.2007 22:29

Haava kirjoitti:
heti alussa se on kaikkein nopeinta ja sitten se tasaisesti se hidastuu ja mitä lähemmäksi täydellistä tietoa päästään, niin sitä hitaammin se hidastuu.

Miten se on kiihtynyt nopeeks? Äärettömän nopee kiihtyvyys TAI sitten se on vaan tietyllä lotusnopeudella tiedettä. Vähän niinkuin kivellä on suurempi lepokitka kuin liikekitja ja alkuun tarvitaan enemmän voimaa ku sit ku se liikkuu jo. Eli siis koitan selittää et jos tekee keksintöjä aluks liian hitaasti ni se ei vielä ole keksimistä koskakeksimisen määritelmä on et pitää tulla tulosta äärellisessä ajassa.

Siellä olikin PALJON enemmän tyhjää kuin kukaan oli laskemissaan epäillyt. Yllättävän paljon tyhjää siis.

Onko joku ajatellut et tulee joku seinä vastaan vai? Vai onko kyse siitä että avaruuden ulkopuolella ei ole edes tyhjyyttä? Nyt tullaan tähän:
Haava kirjoitti:
Nyt tulee tärkeä! Tyhjyyden tieteellinen määritelmä on, että ei ole mitään havaittavaa. Jos siinä tyhjyydessä liikkuujotain josta ei voi saada edes epäsuoria havaintoja, niin se on edelleen tyhjyyttä.

Nimenomaan siis se tyhjyys havaintaan materian kautta. Siis sen materian puuttumisen kautta.

Eikö tuon määritelmän mukaan avaruuden "takana" ole ääretömästi tyhjyttä ja miten sä sen voit muka havannoida? Tai olla havnnoimatta. Tyhjää siellä on. Ei ollut tuo uutinen mikään uutinen minulle.

#77 kirjoitettu 29.08.2007 22:46

Stocco kirjoitti:

Miten se on kiihtynyt nopeeks?


Ei se ole kiihtynyt. Kun tiede syntyi, niin heti tehtiin paljon keksintöjä. Sitten kun kaikki alkaa olla keksitty, niin se määrä hidastuu hidastumistaan.

Eli siis koitan selittää et jos tekee keksintöjä aluks liian hitaasti ni se ei vielä ole keksimistä koskakeksimisen määritelmä on et pitää tulla tulosta äärellisessä ajassa.


Täh?

Onko joku ajatellut et tulee joku seinä vastaan vai? Vai onko kyse siitä että avaruuden ulkopuolella ei ole edes tyhjyyttä?


Ei vaan siellä kaikkien galaksien seassa on iso "kupla" josta ei ole havaittu mitään. Ei edes pimeää ainetta.

Eikö tuon määritelmän mukaan avaruuden "takana" ole ääretömästi tyhjyttä ja miten sä sen voit muka havannoida?


On, jos havainnot sine ylettyvät. Jos taas havainnot eivät sinne ylety, niin silloin ei ole.

Ei ollut tuo uutinen mikään uutinen minulle.


Nortonille se taas oli, kun hänellä on vähän metafysiikan ajatus kateissa.

#78 kirjoitettu 29.08.2007 23:28

NORTON kirjoitti:

Niin, minusta se jännä juttu on juuri se, että tyhjyys on pakko määritellä juuri noin, eikä sille voi antaa mitään omia määreitä.


Miten niin? Minusta tuo määritelmä on aika kuvaava.

Jos on kohde, jolla ei ole omia määreitä, niin miten se pitäisi ymmärtää itsenään?


Siten, että emme voi havaita sieltä mitään? Aika selkeää minusta.

Mihin kategoriaan se kuuluu, tai toisaalta kuuluuko se mihinkään kategoriaan,


Epämielenkiintoista. Minusta on kiinnostavampaa mitä tyhjyys on, kuin mihin "kategoriaan" se kuuluu. No joo. Jos sitä haluat kategorisoida, niin tottakai sille löytyy lukuisiakin kategorioita sen mukaan millaista kategoriajärjestelmää tahdot käyttää.

jos kategoriat jäsentävät oppia olevasta, ja tyhjyys ei välttämättä ole oleva.


Jos kategoriat tahtovat määritelmällisesti jättää jotain olennaista pois, niin voihan ne noinkin järjestää. Tyhmä kategorisointi ehdotus silti. Voihan minä kategorisoida mitä tahansa siten, että määritelmällisesti jätän sieltä jotain oleellista pois, mutta eriasia on kuinka fiksua moinen kategorisointi on.

Olevat voi periaatteessa erotella toisistaan ominaislaatunsa perusteella. Ne ovat itsejään siksi, että niissä on jokin havaittava tai looginen muista olevista erottava piirre (ja tämä ei nyt ole mikään olevan eksakti määritelmä). Tämä on kai sitä suoraa havainnointia. Siksi esim. omenaa tai keijua ei tarvitse määritellä siten, että esim. omena on omena siksi, että se ole keiju, päärynä, kakka, jne., kunnes kaikki olevat on lueteltu. Mutta tyhjyyttä ei määritä mikään sen oma ominaisuus.


Määrittäähän. Se, että siitä ei havaita mitään. Se on yhtälailla havainnoinin muoto siinä missä havaintokin. Eikö?

Mitä sen oleminen sitten on?


Kysy Heideggerilta. Hän osaa antaa sinulle monimutkaisen ja todellisuuden kannalta irrelevantin vastauksen aiheesta. Sellaisen vahtauksen, että vstauksen kuuntelija kokee metafyysisen kokemuksen ja tulee onnelliseksi. Vähän samanlainen efekti kun mitä jotkut ihmiset saavat kun katelevat Matrix elokuvaa.

Onko se lainkaan fysikaalinen asia; onko se puhtaasti logiikan kautta rakentunut ajatus, jota ei ole itsessään olemassa?


Se on fysikaalinen asia. Fysikaalisesti sieltä ei havaita mitään. "ei mitään" on samalinen havainnoinin muoto kuin joku havaintokin.

Minä kuitenkin koen jotenkin hankalaksi sen, että jos tyhjyys on oleva, niin se ei enää voi olla ainakaan fysikaalinen oleva, koska siihen ei kuulu mitään materiaa. Silti se kuitenkin selvästi kuuluu fyysiseen maailmaan, eikä esim. logiikan maailmaan.


Se miksi koet sen liian hankalaksi johtuu siitä, että olet antanut hedeggerin sekoittaa pääsi moisella logiikan kaapuun puetulla epälogiikalla.

#79 kirjoitettu 29.08.2007 23:30

NORTON kirjoitti:

Mutta jos jätetään nuo tieteen määritelmät pois, niin miten sinä siinä tapauksessa henkilökohtaisesti ymmärrät tyhjyyden olemisen?


Ymäärrän se juuri siten, että se on jotain josta tiede ei kykene tekemään havintoja. Ehkä tulevaisuudessa pystyy.. Ehkä ei.

Vai ajatteletko asian juuri tuon määritelmän kautta, ja tyhjyys on sinulle puhtaasti välttämätön käsite, jonka oma oleminen ei ole kiinnostavaa?


Minusta sinun "olemisen käsitteesi" on typerä kehämonimutkaistus, joak on näennäis monimutkainen ja hieno spiritualistinen asia varsin yksikertaisesta ilmiöstä.

#80 kirjoitettu 30.08.2007 00:21

NORTON kirjoitti:

Mutta älä nyt hermostu! Ja Heideggeriakaan ei ole koko hommaan sotkettu vielä yhtään.


Jos sinä alat puhua olemisesta lainausmerkeissä, niin jotenkin se vain tulee mieleen.

Siis, jotta jokin voidaan havaita, suoraan tai epäsuoraan, sen täytyy olla jotain. Kaikki mikä on jotain, voidaan ymmärtää ja määritellä eri kategorioin. Mutta, tyhjyys ei tunnu sopivan mihinkään määritelmään. Onko se siis täysin oma olevansa?


Tietyssä mielessä kyllä. Tietyssä mielessä ei, sillä sekin on haintoon perustuva asia.

Vähän kuin hauki, ahven ja silakka ovat kaloja. Sen sijaan korka ei ole kala, mutta se on eläin kuten nuo muutkin.


Mutta tyhjyys tuntuisi olevan kaikkialla sama. Ei ole eri tyhjyyttä eripaikoissa.


Alleviivasin tuon olennaisen. Sinä esitit nyt tuollaisen arvion. Minusta taas tyhjyys on edelleen vain havainnon puutetta. Ei mitään noin monimutkaista arvailua.

Tavallaan tuntuisi, kuin tyhjyys lähenisi ajatuksena abstraktia tilaa, joka ei ole itsessään mitään.


Hienoa monimutkaisuutta. Voi olla. Voi olla että ei.

Olevat eroavat toisistaan ja muodostavat, tai niistä voi muodostaa kategorioita, mutta miten ottaa haltuun tyhjyys.


Miten niin se ei ole minulla hallussa? Jos jostain ei saada havaintoja, niin siinä on tyhjää. Tättärär-rää... Hallussa!

Jos yksi paikka on aluksi täynnä omenoita ja sitten ne otetaan pois, seuraa tyhjyys. Jos yksi paikka on aluksi täynnä banaaneita ja sitten ne otetaan pois, seuraa tyhjyys. Ja nämä kaksi tyhjyyttä on määritelmällisesti sama asia.


Niimpä. Mikseivät olisi? Molemmista tehdään sama havainto. Vähän kuin jos sinullla on kaksi tasan identtistä banaania, niin molemmat ovat silloin banaani.

Mutta sitten on vielä sekin, että tyhjyys itsessään on eri asia kuin vaikkapa banaanin poissaolo, koska tässä poissaolossa nimenomaisesti banaani määrittää olemisen.


Tottakai ne ovat eriasia. Omenan läsnäolo on myös banaanin poissaoloa. Elo omena kuuluu luokkaa "banaanin poissaolo" siinä missä tyhjäkin kuuluu luokkaa "banaanin poissaolo".

Tyhjyydessä itsessään taas, ellei sitä ajatella kaiken poissaolona, ei määritä olemista mikään.


Tyhjähän ajatellaan kaiken poissaolona, eli se määrittää olemista siinä mielessä. Tai siis kaiken poissaolona havaintojen näkökulmasta.

Mutta toisaalta taas tyhjyys määrittyy kaikesta, koska se on poissaolonaan läsnä. Kyse on kai pohjimmiltaan siitä, onko oleminen vai ei-oleminen syvemmällä rakentamassa ajatusta.


Me ihmiset havaitsemme "olevaista", joten tyhjyys on tosiaan määritelty olevainsen puutteena.

Mutta sen vielä haluaisin tietää, että jos sinun mielestä tyhjyys on yksinkertaisesti kaiken muun poissaoloa, niin miksi sinä oletat, että minä en ymmärtäisi tuota sinun selitystäsi?


Missä kohtaa minä olen sanonut, että et tajua selitystäni. Metafysiikan olemusta et tunnu sen sijaan käsitävän, kun kyselet siitä aina kokoajan.

No, toisia kiinnostaa ja toisia ei, mutta mikä se vääryys sinusta siinä on, kun suhtaudut asiaan niin negatiivisesti?


En vain tajua pointtiasi siitä mitä väännät. Mutta väännä vaan. Selitän mielelläni ajatustani tyhjyydestä sinulle.