Mikseri.net

#2 kirjoitettu 27.11.2006 23:05

Kyl mä uskaltaisin jos olis tarve.

#3 kirjoitettu 27.11.2006 23:09

Uskaltaisin. Minä en pelkää mitään!

Mutta mielummin tuhrisin jonkun naamaan jotain hassua.

#4 kirjoitettu 27.11.2006 23:09

Hah! Mistä tulikin mieleesi? No varmasti uskaltaisin piirrustella, ja miksen huutaakin (etenkin alkoholin vaikutuksen alaisena), riippuu kuitenkin paikasta. Jossain Tamperkeleellä tai Turussa tämä luonnistuisi helpommin kuin kotiseuduilla, johtuen täysin tämän kylän arvostelevasta/juoruilevasta ja ymmärtämättömästä ilmapiiristä. Toisaalta, olisipahan mummoilla jotain puheenaihetta bingossa..

#5 kirjoitettu 27.11.2006 23:36

Joo kyllä tuon uskaltaisi jos nyt tältä seisomalta pitäisi tehdä. Jos nyt jossain ihme pentagrammin keskellä pitäisi verellä kirjoittaa pimeässä ja vieressä joikaisi jotain saatanallisia säkeitä lauma häiriintyneitä saatananpalvojia niin asia olisi varmaan hieman eri. Silloin se tunnelma saa vaan pelkäämään, että jotain voisi tapahtuakin.

Kyllä joskus pelotti peilin edessä hokea Candymania kun sen leffan oli nähny pienenä.

#6 kirjoitettu 28.11.2006 00:00

Miksi en uskaltaisi!?

Olen muuten tehnyt Saatanan kanssa liiton ja ei tuo ole vielä sieluni vastineeksi antanut mitä siltä pyysin

Joten: Jos olet kuulolla v***n Saatana, alappas pistää toiveitani tähän suuntaan tai jää sieluni lunastamatta! Eihän se nyt sovi minullekkaan että sieluni Jumalan omaksi päätyisi

#7 kirjoitettu 28.11.2006 01:14

En uskaltaisi tussailla toisia ja en turhaan huutele saatanaakaan, kun ei ole mitään asiaa sille.

#8 kirjoitettu 28.11.2006 01:22

En mä uskalla huutaa kun en tykkää että muhun kiinnitetään huomiota. Itse saatanalla ja 666:lla ei ole minulle mitään erikoista merkitystä joten sen suhteen uskaltaisin ihan hyvin. Sama kuin kirjoittaisin otsaan Pikku Kakkosen postilokeron ( 347 ) ja huutaisin "Mörkö! Mörkö! Muumilaakson Mörkö!!!"

Mutta olisihan siinä tietysti se että joillekin muille se olisi aivan kamalaa jos saatanaa huutaisin. En sitten osaa arvioida vaikuttaisiko se siihen tekisinkö tuon vai en.

#9 kirjoitettu 28.11.2006 03:35

en mäkään uskalla huutaa kun en tykkää että muhun kiinnitetään huomiota. itse saatanalla ja 666:lla ei ole minullekaan mitään erikoista merkitystä.

#10 kirjoitettu 28.11.2006 05:36

En uskaltaisi, koska siitä jäisi ikävä muisto.

#11 kirjoitettu 28.11.2006 06:48

Fakap kirjoitti:
En uskaltaisi, koska siitä jäisi ikävä muisto.


Niin... Karvas pettymys..

#12 kirjoitettu 28.11.2006 09:29

Aamuöisin tuota on tullut joskus harrastettua. Siinä 666:n rinnalla tosin lähimmäisen nännit ovat muuttaneet väriä, zorro-viikset kasvaneet mystisesti sekä keho täyttynyt hakaristeistä, pilluista ja kyrvistä. En muista huudeltiinko tuolloin sitä saatanaa, ehkä enneminkin sitä örde-ördeä.

Schkfa-fischike!
Arrrrrr!
Yarg, älää sää ny vitKhhu siinä örrrisse, piirrä nyKKKha vaan se phillu schiihe...

#13 kirjoitettu 28.11.2006 09:50

On sitä tultu humalapäissä tyhmämpääkin tehtyä niin joo, uskaltaisin kyllä.

#14 kirjoitettu 28.11.2006 11:25

En sano ettenkö uskailtaisi. En vain näe siinä mitään järkeä.

Jos kysyttäisin "uskaltaisitko" piirtää ristin otsaasi ja kutsua Jumalaa parin minuutin ajan, kaikki varmasti "uskailtaisivat". Ehkä siksi että kukaan ei uskoisi Jumalan oikeasti ilmestyvän, eli siinä ei ole mitään "vaaraa". Toisin kuin Saatana, jonka ilmestymiselle saattaa alitajunnassa olla suurempi mahdollisuus...

#15 kirjoitettu 28.11.2006 13:29

impronen kirjoitti:
Mää veikkaan että se Saatana toimii vähän samalla periaatteella kuin Ukin-Musiikki. Maksu etukäteen kiitos ja sitten selitetään että kuinka sun unelmaelämäs on juuttunut Saksan postiin.

Aivan helvetistä tuollainen piruilu ja Saatanan selittäminen.

#16 kirjoitettu 28.11.2006 13:48

Ei riipu uskalluksesta, pikemminkin halusta. Niin ja tietysti ihmisestä kenelle lähtisin naamaan tuhertamaan. Teksin jotain tyylikkäämpää

#17 kirjoitettu 28.11.2006 13:49

impronen kirjoitti:
jmm kirjoitti:
Joten: Jos olet kuulolla v***n Saatana, alappas pistää toiveitani tähän suuntaan tai jää sieluni lunastamatta! Eihän se nyt sovi minullekkaan että sieluni Jumalan omaksi päätyisi


Mää veikkaan että se Saatana toimii vähän samalla periaatteella kuin Ukin-Musiikki. Maksu etukäteen kiitos ja sitten selitetään että kuinka sun unelmaelämäs on juuttunut Saksan postiin.


Näin se varmaan on...

#18 kirjoitettu 28.11.2006 13:54

Rojola kirjoitti:
uskaltaisitko piirtää lähimmäisesi rintaan tai otsaan tussilla "666" ja sen jälkeen kovaäänisesti kutsua "Saatanaa" muutaman minuutin ajan?

jos et uskaltaisi, niin miksi?

Random? : D

#19 kirjoitettu 28.11.2006 17:14

toihan on ihan pliisua!!!
Kuunteleppa Matti Nykästä 5 levyn kierrosta ja mee ulos!
En suosittele tekemään voittaa kaikki mailman kiroukset noi Matin laulut

#20 kirjoitettu 28.11.2006 18:11

NORTON kirjoitti:
Uskaltaminen on väärä sana. Vähän sama kuin että uskaltaisinko lyödä kirveellä itseltäni jalan poikki. Mutta en kyllä edes uskaltaisi, koska jutussa on mukana saatana.


no mikä iois hyvä sana.. jkosk kyse nyt ei ole ainakaan haluamisesta. tässähän on ideana se että pelkääkö mahdollisesti saatanan ilmaantumista niin paljon ettei uskalla tuota temppua thedä.

#21 kirjoitettu 28.11.2006 18:40

NORTON kirjoitti:
Olisiko vaikka tietämättömyys, typerä halu leikkiä asioilla.


et sää tosta saa kysymyssanaa, se pitäs olla vaikka että "voisitko" tai "haluaisitko", "pystyisitkö".

#22 kirjoitettu 29.11.2006 01:17

riippuu porukasta, enimmäkseen kyllä

#23 kirjoitettu 29.11.2006 01:33

musta tuntuu että se mun kaverini suutuisi ja löisi, taidan jättää väliin...

#24 kirjoitettu 02.12.2006 05:25

En uskaltais.

Aikoinaan kännissä baarissa uhoavassa fiiliksissä sanoin 'candyman' 5 kertaa samalla katsoen itseni peilistä. On kyllä välillä häirinnyt elämää tuo tapahtuma.

#25 kirjoitettu 02.12.2006 11:13

Eihän siitä saatanasta ikinä tiijjä... En varmaan uskaltais, maine siinä vähintään menis, ties vaikka sielukin xD

#26 kirjoitettu 02.12.2006 14:34

Rääväsuu kirjoitti:
Joo, mutten mä haluu tuhrii kaverin nassuu.


Samat sanat. Ei siitä varmaankaan kamalia seuraamuksia tulisi. Räkästä naurua vain, mutta kostotoimet olisivat seuraavan vuorossa ja en minä halua, että kaveri tekee minulle saman kaltaisen jäynän joskus.

Jepu muokkasi viestiä 14:34 02.12.2006

Vesiliukoinen olisi tussin oltava ainakin.

#27 kirjoitettu 04.12.2006 22:25

Mulla ei kestäis pokka tehdä tota vakavissani. Tosin en minä noilla henkimaailman jutuilla pahemmin leiki. Agnostikko olen joten pyrin olemaan väleissä "Jokaisen pomon" kanssa.

#28 kirjoitettu 05.12.2006 11:52

Rääväsuu kirjoitti:
Joo, mutten mä haluu tuhrii kaverin nassuu.


Näin.

#29 kirjoitettu 05.12.2006 23:57

Tuon "uskaltaisitko" kysymyksen näkökulmasta tämä on yhtä relevantti kysymys, kuin "uskaltaisitko pyöritellä peukaloitasi vastapäivään samaan aikaan kuin kaverisi piirtäisi paperille hymiön?" .. eli joo. ainoa kysymys on, että miksi?

#30 kirjoitettu 06.12.2006 15:45

Rojola kirjoitti:

uskaltaisitko piirtää lähimmäisesi rintaan tai otsaan tussilla "666" ja sen jälkeen kovaäänisesti kutsua "Saatanaa" muutaman minuutin ajan?

jos et uskaltaisi, niin miksi?


Kyllä uskaltaisin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että menisin heti näin tekemään lähimmäiselleni, koska hänelle tästä todennäköisesti tulisi isommat traumat, kuin itselleni. Joskus teininä tuollaisia juttuja tuli oikeastaan harrastettuakin. Lopputulos oli tietenkin se, että lähimmäiseni pitivät minua lähinnä hieman pelottavana/huvittavana eksentrikkona (eipä minulla juurikaan ollut kavereita teini-iässä).

Ja tiedoksesi teille jotka tällaista tempausta harkitsette: ei sieltä ketään tule, ellet vedä jotain tajuntaalaajentavia samalla (mitä minä en ole onneksi koskaan tehnyt).

#31 kirjoitettu 06.12.2006 19:46

Kyllä uskaltaisin, eikä tuottas mitään vaikeuksia. Paitsi se että minua tuskin huvittas tehdä niin. Onpa sitä humalassa tullu tehtyä kaikkea vaarallisempaakin ja tyhmempääkin että eipä siinä mitään.

#32 kirjoitettu 07.12.2006 20:44

NORTON kirjoitti:

Entäpä, jos tuleekin, mutta ei siinä muodossa kuin odottaisi?


Tuokin on tietysti mahdollista, mutta monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että useimmat ihmiset eivät kuitenkaan kykenisi normaalissa tajunnantilassaan aistimaan tällaista läsnäoloa. Väitetään tosin olevan poikkeuksiakin, mutta useimmille normaali-ihmisille todelliset vuorovaikutuksen mahdollisuudet niin kutsutun "henkimaailman" kanssa lienevät kuitenkin rajattu uniin ja kemiallisesti tuotettuihin muuntuneisiin tajunnantiloihin.

Itse olen tällä hetkellä kyllä aika vahvasti sitä mieltä, että tuollaiset "demoni-kokemukset" ovat useimmiten lähinnä tasapainostaan järkkyneen ihmismielen omaa tuotetta.


NORTON kirjoitti:

Eikö tilanne ole periaatteessa sama kuin rukouksessakin. Siinäkään Jumala ei ilmesty ruumiillisesti, mutta on kuitenkin läsnä.


Ei se oikeastaan ole lainkaan sama tilanne. Jumalahan on kaikkivaltias ja kaikkialla läsnäoleva, toisin kuin saatana, jonka valtuudet ihmisten ja aika-avaruuden suhteen ovat hyvinkin rajoitetut ja suuresti riippuvaiset ihmisten omista yksilöllisistä valinnoista ja Jumalan sallimuksesta, jos Raamattuun on uskominen. Paavalin mukaanhan Jumala ei salli ketään ihmistä kiusattavan yli tietyn rajan vaan valmistaa sen sijaan aina lopulta mahdollisuuden poispääsyyn pahasta.

#33 kirjoitettu 07.12.2006 21:11

NORTON kirjoitti:
LauriT kirjoitti:
NORTON kirjoitti:

Entäpä, jos tuleekin, mutta ei siinä muodossa kuin odottaisi?


Tuokin on tietysti mahdollista, mutta monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että useimmat ihmiset eivät kuitenkaan kykenisi normaalissa tajunnantilassaan aistimaan tällaista läsnäoloa. Väitetään tosin olevan poikkeuksiakin, mutta useimmille normaali-ihmisille todelliset vuorovaikutuksen mahdollisuudet niin kutsutun "henkimaailman" kanssa lienevät kuitenkin rajattu uniin ja kemiallisesti tuotettuihin muuntuneisiin tajunnantiloihin.

Itse olen tällä hetkellä kyllä aika vahvasti sitä mieltä, että tuollaiset "demoni-kokemukset" ovat useimmiten lähinnä tasapainostaan järkkyneen ihmismielen omaa tuotetta.


NORTON kirjoitti:

Eikö tilanne ole periaatteessa sama kuin rukouksessakin. Siinäkään Jumala ei ilmesty ruumiillisesti, mutta on kuitenkin läsnä.


Ei se oikeastaan ole lainkaan sama tilanne. Jumalahan on kaikkivaltias ja kaikkialla läsnäoleva, toisin kuin saatana, jonka valtuudet ihmisten ja aika-avaruuden suhteen ovat hyvinkin rajoitetut ja suuresti riippuvaiset ihmisten omista yksilöllisistä valinnoista ja Jumalan sallimuksesta, jos Raamattuun on uskominen. Paavalin mukaanhan Jumala ei salli ketään ihmistä kiusattavan yli tietyn rajan vaan valmistaa sen sijaan aina lopulta mahdollisuuden poispääsyyn pahasta.



Joo. Olen samaa mieltä siitä, että tuollaiset kokemukset ovat varmaankin pääsääntöisesti harhoja. Mutta, minusta ei ole oikeastaan kovin oleellista se, liittyykö asiaan mitään kokemusta. Kyse on siitä, että saatana on olento, jonka kanssa ei pitäsi olla tekemisissä missään muodossa. Mielelestäni hänen kutsumistaan voi pitää yhteydenottona. Minusta on myös melko sama, uskooko saatanan olemassaoloon vai ei. Pohjaan ajatukseni hieman laajentaen sakraaliseen sanakäsitykseen. Jos esim. ampuu itseään pyssyllä päähän, on aivan sama, uskooko luodin tappavuuteen; luoti tappaa sinut uskostasi tai epäuskostasi huolimatta. Mielestäni yliluonnollisia asioita lähestyttäessä on samanlainen tilanne. Jos joku päättää ottaa yhteyden saatanaan, hän ei itse sen jälkeen enää voi tietää seurauksia, ja hänen hauskana pitämästään vitsistä saattaa tulla ikäviä seurauksia. Tarkoitan nyt lähinnä mielenterveysongelmia, esim. niitä "harhoja", ja pelkotiloja.

Vittu, kun tämäkin kuulostaa niin taikauskoiselta höpinältä. Mutta en minä osaa tätä oikein selvemminkään selittää. Pohjalla on vain ajatus Jumalasta ja saatanasta reaalisina olentoina, ja että heihin on saatavissa yhteys, ja että tällaisesta kosketuksesta on reaaliset seurauksensa, vaikkeivat ne olisikaan välittömästi näkyviä.


Minulla ei ole ajatusta jumalasta, eikä saatanasta minään realistisena olentona, vaan pikemminkin eräänlaisena "möykkynä" tunteita ja erilaisia juttuja, joita jokainen on tiedostaen ja (enemmissä määrin) tiedostamatta sisäänsä padonnut. Kun nyt "saatana" on harvalle, varsinkaan jos tosissaan tuollaisen kutsun kanssa olisi, pelkkä "sana" niin siinähän ikäänkuin kutsuu jotain "pahaa". Ja mitä enemmän niihin voimiin uskoo, siis mitä terävemmin hahmottaasen saatanan, jota tässä nyt edustaa tuo sana (oli se sana vaikkapa saiktgjsh) niin jollain tuollaisella voi varsinkin mieleltään epävakaa ihminen laukaista tuollaisia mielenterveysongelmia, harhoja jne.
Ja minusta hyvin koettu harha saatanasta on täysin todellinen, koska se saatana voi kulminoitua siihen harhaan. Eli se on sille henkilölkle itselleen se oikea saatana, eikä sitä oikeampaa saatanaa tule (eikä välttämättä edes ole).

eli periaatteessahan asialla ei kannata leikkiä, koska se "saatana" voi oikeasti tulla - kylläkin mielenterveysongelmien muodossa. Joillain ihmisillä.

Ja taustallahan minulla on se ajatus, että hyvin koettu harha saatanasta on se oikea saatana. Ja se ei ole henkilö, ainakaan unihalvausten tuntemuksien perusteella.
(mainitsinkin, että tuo on lapsellinen juttu, mutta minulla unihalvauksiin liittyy aina sellainen aivan järjetön, todella äärimmäisen pahan läsnäolo. Ja ne on pelottavia, ei enää sinä yönä, jos seuraavanakaan uskalla oikein nukahtaa.)

#34 kirjoitettu 07.12.2006 22:13

NORTON kirjoitti:
Jeps. Tosin "harha", "totuus" ja "unihalvauskin" ovat vain sanoja ja selityksiä sille mitä tapahtuu.

Nimenomaan. Se minkä tuntee, tuntee, oli se totta, unihalvausoire tai joku täysin selittämätön hallusinaatio. Ja mikä vitun totta, anyway?
Niin on myös "saatana". Ei ole järkevää takertua mielikuviin tai helppoihin selityksiin. Minusta myös esim. "harha" tai "unihalvaus" voivat hyvin olla "saatanan" ilmenemismuotoja tai vaihtoehtoisesti seurauksia hänen kohtaamisestaan.

Sait sen pointin. Vaikka itse en osaakkaan pitää saatanaa "todellisena hahmona" niin sen ilmeneminen - nimenomaan sen, mitä se henkilö itse pitää saatanana - on se juttu, joka on se saatanan ilmeneminen. Aivan sama, johtuuko se skitsofreniasta tai jostain hallusinaatioita aiheuttavasta huumeesta, se on se juttu, kun se ihminen itse tuntee sen niin.
Mutta, en nyt tosiaankaan pyri juuri muuhun kuin miettimään tätä asiaa jonkinlaisen konkreettisen kosketuksen kautta.

No nuo hallusinaatiothan voi olla aika konkreettisia. Esim. unihalvauksessa on halvaantunut, paitsi että voi taipua esim. "kaarisillalle", huutaa (tahtomattaan) puhua jotain, sätkytellä raajoja jne. Ja se tuntuu iäisyydeltä, vaikka oikeasti kestää noin 30sek-5 min. (paitsi kerran mulla oli 20 min toistuvia (noin 30sek-1min välein) unihalvauksia). Myös äänet on tuttuja, joko mieletön "syvenevä" säröinen Drone-tylyinen juttu tai sitten kokoajan voimistuva kirkuva, kokea ääni. Ja se voimistuu niin, että luulee, että kallo halkeaa. Voi kun sen osais toteuttaa itse musana! Ja tietysti valoilmiöt silmissä, joita ei yleensä sa auki.
Minusta on näet outoa sinänsä, että jotkin asiat saavat ihmisen sekoamaan, vaikka niitä ei olisi olemassa.

Mitä outoa siinä on? onhan ne tietyllä asteella ne asiat olemassa, kun ne kokee?

JM muokkasi viestiä 22:13 07.12.2006

#35 kirjoitettu 07.12.2006 22:25

NORTON kirjoitti:
Minusta se outous on lähinnä siinä, että sanotaan ylipäätään että jotain ei ole olemassa, ja sitten kuitenkin sanotaan jonkin asian olevan seurausta tästä jostakin jotain ei ole. Käytännössä esim. niin, että "saatanan" olemassaolo kielletään. Sitten kuitenkin hyväksytään esim. "kokemus saatanasta". Mistä muusta voidaan yleensä puhua kuin kokemuksesta? Jos taas kaikki on kokemusta, silloin on turha yrittää lähteä puhumaan siitä, mikä on kokemuksen takana, ainakaan niin, että jokin toinen malli olisi jotain toista järkevämpi.

No nyt tämä sinun juttu selkeni minulle.. kun tuossa ylempänä selitit nimenomaa, että lähtökohta on, että saatana on jokin sellainen "tietty" (vertasit jumalan avuksi rukoilua). Ja minä taas kuvailin kokemusta äärimmäisestä pahuudesta, esim. tuollaisten kummien ja pelottavien kokemusten kautta ja monethan yhdistää tuollaisen juuri saatanaan. Minä en suoraan, mutta vahvemmin uskonnolliselle tulisi varmasti se ensimmäiseksi mieleen. Minulle tuli taas mieleen joku "extreme-äärimmäinen-vitunkova" alitajunnan purkaus hallusinaatioiden ja pakkoliikkeiden muodossa.
Noh, sen verran minäkin olen elänyt kristinuskosta vaikuttuneessa kulttuurissa, että jotenkin se sana "saatanallinen" kuvaisi tuolaista kokemusta.
Mutta niinkuin jotkut uskoo jumalaan persoonallisena, siis "uskoo" niin kyllä minä uskon, että siinä uskossa ei välttämättä aina ole jumalan kokemisesta persoonallisena, vaan siihen uskomisesta persoonallisena, voisiko jumalan kokeminen, esim. jossain hurmostilaisuudessa olla lähellä unihalvauksen kaltaista, joskin positiivinen?

#36 kirjoitettu 07.12.2006 22:46

NORTON kirjoitti:

Jos joku päättää ottaa yhteyden saatanaan, hän ei itse sen jälkeen enää voi tietää seurauksia, ja hänen hauskana pitämästään vitsistä saattaa tulla ikäviä seurauksia. Tarkoitan nyt lähinnä mielenterveysongelmia, esim. niitä "harhoja", ja pelkotiloja.


Monenlaiset asiat voivat aiheuttaa erilaisia pitkäaikaisia pelkotiloja ja pahoja painajaisia. Jotkut yksilöt ovat herkempiä, kuin toiset. Voitaisiin myös ajatella, että vaikka henkilö ei ehkä olisikaan luonnostaan tarpeeksi herkkä olemaan "oikeasti" yhteydessä mihinkään, niin silti hän saattaisi hyvinkin itse aiheuttaa itselleen erilaisia mielenterveydellisiä ongelmia. Ihmismieli kun on niin arvaamaton toiminnaltaan. Pitäisikö tällainen sitten nähdä "saatanan työnä" vaiko vain hysteerikon oireiluna - en osaa sanoa.


NORTON kirjoitti:

Pohjalla on vain ajatus Jumalasta ja saatanasta reaalisina olentoina, ja että heihin on saatavissa yhteys, ja että tällaisesta kosketuksesta on reaaliset seurauksensa, vaikkeivat ne olisikaan välittömästi näkyviä.


Itse olen tällä hetkellä ehkä jonkin verran enemmän kallellaan symboliseen saatana- ja konkreettiseen Jumala-käsitykseen. Tosin en halua sulkea pois tuota sinunkaan esittämääsi tulkintamallia. Enhän voi tietenkään sanoa tietäväni asiasta jotakin - se olisi mielestäni aika mieletön ajatus.


JM kirjoitti:

Ja minusta hyvin koettu harha saatanasta on täysin todellinen, koska se saatana voi kulminoitua siihen harhaan. Eli se on sille henkilölkle itselleen se oikea saatana, eikä sitä oikeampaa saatanaa tule (eikä välttämättä edes ole).


Tämä pitää varmasti paikkansa ainakin kokijana toimivan yksilön kannalta tarkasteltuna. Ja oletettu henkiolentohan joutuu tietenkin tietyssä määrin pelaamaan ihmisyksilön ajattelun ja aistien rajoittuneisuuden asettamilla ehdoilla jotta kommunikointi olisi ylipäätään mahdollista.


JM kirjoitti:

eli periaatteessahan asialla ei kannata leikkiä, koska se "saatana" voi oikeasti tulla - kylläkin mielenterveysongelmien muodossa. Joillain ihmisillä.


Pitää paikkansa. Varsinkin siinä vaiheessa, kun otetaan kemian tuomat avut mukaan.


JM kirjoitti:

Ja taustallahan minulla on se ajatus, että hyvin koettu harha saatanasta on se oikea saatana. Ja se ei ole henkilö, ainakaan unihalvausten tuntemuksien perusteella.
(mainitsinkin, että tuo on lapsellinen juttu, mutta minulla unihalvauksiin liittyy aina sellainen aivan järjetön, todella äärimmäisen pahan läsnäolo. Ja ne on pelottavia, ei enää sinä yönä, jos seuraavanakaan uskalla oikein nukahtaa.)


Itsellänikin on ollut unihalvauksia aina silloin tällöin ihan pienestä pitäen. Ehkä tämän takia olen oppinut pelkäämään pimeää (aika naurettavaa oikeastaan). Nykyään tosin nuo eivät ole enää niin epämukavia kokemuksia, vaan suhtaudun unihalvaukseen ja ruumiistairtaantumiseen lähinnä kiinnostuneella uteliaisuudella. Tähän on auttanut paljon se, että olen lukenut aiheesta tieteellistä kirjallisuutta, joka on korjannut monia harhakäsityksiäni - en ole siis esim. mielisairas, riivattu, tekemässä kuolemaa tai mitään muutakaan sellaista mistä pitäisi oikeasti huolestua.

Tuota tuntemusta pahan läsnäolosta esiintyy minulla nykyään lähinnä joskus lucid-unien aikana. Itse asiassa on aika mielenkiintoista havaita kuinka selkounessa koettavat kauhun ja ahdistuksen tunteet voivat olla huomattavasti intensiivisempiä, kuin mikään mitä oikeassa elämässä normaalisti pääsee kokemaan. Tavallaan aika siistiä - olenhan kauhuelokuvafriikki.

#37 kirjoitettu 07.12.2006 22:49

NORTON kirjoitti:

Mutta, en nyt tosiaankaan pyri juuri muuhun kuin miettimään tätä asiaa jonkinlaisen konkreettisen kosketuksen kautta. Minusta on näet outoa sinänsä, että jotkin asiat saavat ihmisen sekoamaan, vaikka niitä ei olisi olemassa.


Ei se oikeastaan ole kovinkaan outoa, jos asiaa ajattelee vähän pidemmälle. Ihminenhän voi todistettavasti esimerkiksi sairastua tai parantua pelkästään omien mielikuviensa avulla.

#38 kirjoitettu 07.12.2006 22:57

JM kirjoitti:

Myös äänet on tuttuja, joko mieletön "syvenevä" säröinen Drone-tylyinen juttu tai sitten kokoajan voimistuva kirkuva, kokea ääni. Ja se voimistuu niin, että luulee, että kallo halkeaa.


Tämä muuten on eräs epämiellyttävimmistä kokemuksista, mitä kuvitella saattaa. Eikä se tule välttämättä aina vain unihalvauksen yhteydessä, joskus se tapahtuu, jos on vain valvonut liikaa tai kun ei muuten vaan tule uni.

#39 kirjoitettu 07.12.2006 23:01

NORTON kirjoitti:

Mutta mistä ne tietyt mielikuvat tulevat ja miksi juuri ne sairastuttavat ihmisen?


Ne tulevat ihmisen omasta mielestä. Ihminen voi vaikuttaa mielensä voimalla suurestikin omaan hyvinvointiinsa. Tämän prosessin toimintamekanismia ei tosin vielä tunneta kovinkaan hyvin, mutta erilaisia "ihmeitähän" todistettavasti tapahtuu aina silloin tällöin - eivätkä kaikki niistä edes liity mitenkään joidenkin tiettyjen uskontojen harjoittamiseen.

#40 kirjoitettu 07.12.2006 23:12

NORTON kirjoitti:

Ei kun kyllä minä lähdin tuossa siitä, että se on jokin "tietty", minusta riipumaton asia. Minä vain en välttämättä tiedä, mikä se on, enkä välttämättä edes usko siihen. Silti, se on se jokin joka aiheuttaa ne ilmiöt mitä siihen liittyy. Siis vaikka esim. "unihalvauksen", "harhat" ym. kokemuksen piiriin kuuluvat asiat. Näitä voidaan sitten alkaa selittämään vaikka alitajunnalla. Kuitenkin myös esim. alitajunta voidaan nähdä myös väyläksi jonka kautta "saatana" ilmenee kokemukseen. Se ei siis luo "saatanaa".


Nojoo, tässä on siis eräänlainen seinä keskustelussa, kun nyt kokonaan ymmärsin. Uskot siis siihen saatanaan, muttase saatana vain voi ilmetä esim. unihalvauksen tavoin. Käsitin oikein?