Mikseri.net

#2 kirjoitettu 21.04.2005 15:32

erik truffazin matsku,
jaga jazzist,
incognito,
llorca,
mikko hassinen (superkovaa suomalaista nujazzia!, levy "damodara 3", myös makeat grafiikat levyllä!!),
mr.scruff,
(rinneradio),
st.germain (klassikko!),
tortoise (joskun on puhuttu tortoisesta nujazzin yhteydessä..)

Tuossa nyt on osa ehkä enemmän tuollaisia jazz/house-artisteja, mutta esim., st.germain tekee myös paljon (loistavaa) downtempo/dub matskua jazz-vaikuttein.

mutta alan (nujazz) ehdoton ykkönen:

jimi tenor!

gebo modyo muokkasi viestiä 15:32 21.04.2005

#3 kirjoitettu 21.04.2005 15:33

Downtempo on ollut pitkään minun mieleeni, dub on hieman vieraampi. Jazz on hieno genre, mutta nujazziin en ole paljoa perehtynyt enkä ole kuulemistani kappaleista niinkään kauheasti pitänyt. Mutta nämä kaikki yhdessä.. Ainakin tuo Jazznovan klippi kuulosti erittäin maukkaalta. Pitänee katsella levyä, nyt tekee mieli kuulla lisää.

#4 kirjoitettu 21.04.2005 15:37

Tekijä kirjoitti:
Jazznovan klippi kuulosti erittäin maukkaalta. Pitänee katsella levyä, nyt tekee mieli kuulla lisää.


jazzAnova..

#5 kirjoitettu 21.04.2005 15:42

Matalatempo ja dub on sydäntä lähellä, myös tuo ihka-aito jazz. Nyyjazzia vierastan kun meininki yltyy välillä niin kliiniseksi ja sliipatuksi snobailuksi että hirvittää. Ei tietty kovin suuresta prosentista ole kyse mutta tämä ikävä piirre kuuluu tuohon tyylilajiin, menee liian helposti tapetille. Happojatsi on läheisempi tuttavuus.

Flanger, St. Germain, Red Snapper ja tietty Jimi Tenorkin pyörivät levylautasella tasaisin väliajoin.

Alan harrastajien kannattaa tsekata Tokyo Dawn Records. Monenlaista sähköllä ja jopa puhelaululla terästettyä herkkua jazzin ja rikkonaisen rytmin ystäville ja täysin ilmaiseksi vielä.

#6 kirjoitettu 21.04.2005 16:43

Kyllä downtempo, chillout ja kaikenlainen rento kama uppoaa. Dubia en osaa tunnistaa, mutta jazz kyllä maistuu joissain määrissä. Varsinkin pianolla soitettu ei laulettu jazz on todella hienon kuuloista.

bze kirjoitti:
Alan harrastajien kannattaa tsekata Tokyo Dawn Records. Monenlaista sähköllä ja jopa puhelaululla terästettyä herkkua jazzin ja rikkonaisen rytmin ystäville ja täysin ilmaiseksi vielä.

Kieltämättä oli aika hyviä biisejä tuolla sivulla ja pirun hienosti tehdyt sivut.

#7 kirjoitettu 21.04.2005 19:24

Mä en ole pitkään aikaan enää jaksanut (=osannut) erotella näitä chillin alalajeja, mutta omassa soittimessa soi tällä hetkellä lähinnä:
- Banco de Gaia
- Delerium
- Moby
- Dusted
- Massive Attack

Eli joo, itsekin tykkäilen tosi paljon kaikista chillailu-jatsailu-meiningeistä. Ehkä se juttu nykyään tossa kuuntelumusiikissa on enemmänkin tietyllä tavalla rauhallisesti mutta selkeästi eteenpäin vievät rytmikuviot, kivat melodiakikat, nätit suointumatot ja ehkä jopa hienot voxut enemmän kuin mitkään adrenaliinirymistelyt.

#8 kirjoitettu 21.04.2005 20:34

Tekijä kirjoitti:
Downtempo on ollut pitkään minun mieleeni, dub on hieman vieraampi.


st germain - dub experience II

tuossa on aikalailla kiteytettynä dubin peruselementtejä ja -soundeja.

#9 kirjoitettu 21.04.2005 22:23

A forest mighty black ja Nuspirit Helsinki ovat aiemmasta tuttuja, ja erittäin hienoja orkestroja ovatkin. Jazz-maisessa musassa viimeaikoina olen palannut St. Germainin levyjen(ja varsinkin Touristin) pariin, kerrassaan mesevää muzaakkia. Suosittelen. Myös Craig Armstrongin ilmavat tuotokset ovat jotain niin hienoa.

#10 kirjoitettu 21.04.2005 22:29

Niin, ja jos joku ei vielä kuuntele Soma FM:n Groove Saladia, niin tässäpä linkkiä: http://somafm.com/listen/ Myös Beat Blender toimii hienosti. Kannattaa kuunnella.

#11 kirjoitettu 21.04.2005 22:48

Dub. O.T.T.. Naminami. Blumenkraft-albumi on nannaa.

#12 kirjoitettu 22.04.2005 11:11

Olen myöskin ihan sekaisin näiden nujazz/downtempo/trip-hop/dub/tiesmikä -genremäärittelyjen kanssa mutta kaikki mainitut maistuu niin mitäs siinä sitten ihmettelemään.

Tällä hetkellä kovassa soitossa on mm. Thievery Corporationin mainio uutukainen "Cosmic Game" ja Afterlifen loistava "Sunrise".

Tämän/näiden lajityyppien edustajia ei suomesta tahdo oikein löytyä, mikserissäkin kovin vähän tarjolla...

#13 kirjoitettu 22.04.2005 12:05

Shoganai kirjoitti:
bze kirjoitti:
Matalatempo ja dub on sydäntä lähellä, myös tuo ihka-aito jazz. Nyyjazzia vierastan kun meininki yltyy välillä niin kliiniseksi ja sliipatuksi snobailuksi että hirvittää.


"Tämä on minunkin mielipiteeni ja yhdyn siihen täysin."
Hieman itsekin karsastan nu-jazzia juuri tuosta syystä. Poikkeuksiakin toki on.

Mutta yleisesti ottaen vastaukseni tämän ketjun ydinkysymykseen on: Pidän.


Itsekin pidän "aidosta" jazzista, mutta sen verran laaja on tuokin genre, etten voi sanoa varsinaisesti diggailevani suuremmin jazzista, sillä genren sisältä löytyy samalla tavalla täysin minun korviini kuuntelukelvotonta materiaalia, kuin nujazzista löytyy näitä "taiteellisia" pläjäyksiä.

Nujazzissa usein huonon toteutuksen korvaa kuitenkin miellyttävät electrosoundit!

#14 kirjoitettu 22.04.2005 12:38

Selvennetään käsitteitä hieman, moni tuossa valitteli ettei tiedä määritteistä mitään. Lähteenä oma tietämys, muutaman kolon paikkasin wikipedialla.

Nujazz
Progressiivisuus, kokeellisuus, jazz-elementit, housesoundi. Yksinkertaisesti ilmaistuna vie homman hieman tyylikästä veljeänsä acid jazzia pidemmälle. Acid jazz taasen on ns. puoliakustista ja vauhdikasta jazzia, perinteisten instrumenttien lisäksi bändeistä löytyy yleensä samplerisankareita tai kosketinsoittajia. Nujazzissa homma on päinvastainen, levyllä saattaa vierailla esim. basisteja tai pianisteja mutta artistinimen taakse piiloutuu yleensä parin hepun tuotantotiimi.

Downtempo
Muistuttaa chillout-musiikkia ja ambienttia mutta vetää kuitenkin paljon vaikutteita mm. rumpubassosta, hiphopista, funkista, jazzista ym. Yleensä sähköistä, hidasta paksua biittimattoa yllätyksellisillä elementeillä ja rikkailla äänimaisemilla. Saa tiettyjen artistien käsissä jopa hieman agressiivisia ja ahdistavia muotoja. Tätä voi joskus jopa tanssia mutta toimii silti parhaiten kotikuuntelussa.

Dub
Reggaesta itsenäiseksi kehittynyt musiikin muoto. Pitkä historia mutta lähti 90-luvulla kehittymään uusiin suuntiin mm. junglen ja teknon vaikutusesta. Paljon kaikuja, toistoa, suuria matalia bassoja, matala tempo. Harvoin lyriikoita, suosii hokemia ja huutoja. Itsenäisenä genrenä imo aika tylsää (alan pioneereja pitää silti vähän kumartaa) mutta dubista muihin genreihin imetyt vaikutteet yleensä piristävät kummasti.

(Triphop)
Kuuluu myös 90-luvun suuriin keksintöihin, downtempo ei putoa kauas tästä ja vice versa. Triphopille tyypillisiä elementtejä ovat melodisuus, dramaattisuus ja vahvat tunnelmat. Vaihtoehtorockista ym. on paljon vaikutteita, pohjautuu silti suurimmaksi osaksi breakbeattiin, souliin, bluesiin ja jazziin. Ei ole kovin yllätyksellistä löytää taitavia vokalisteja triphop-levyiltä.

--

Jazzista tosiaan löytyy valinnanvaraa, olen muutaman vuoden tutkinut mutta tuntuu että matkaa on kertynyt pari metriä kilometrin taipaleelta. Ihmetyttää että laji on pysynyt niin elinvoimaisena lähestulkoon sata vuotta, useat modernit teokset vetävät tyylikkyydessään maton alta.

#15 kirjoitettu 25.04.2005 08:01

toki maistuu.