Mikseri.net

#2 kirjoitettu 01.04.2005 22:45

Rauha Schuldinerin sielulle.

Kaverini tutustutti minut kyseiseen bändiin pari vuotta sitten. Sitä ennen en ollut kuullutkaan ko. bändistä mitään. Muutenkin ilmeisen vähälle huomiolle mielestäni jäänyt, vaikka pioneereja olivatkin.

Itselleni parhaiten kolahtavat The Sound of Perseverance, Symbolic ja Leprosy. Keskivaiheen levyt ovat jääneet hieman vähemmälle kuuntelulle, mutta miellyttävät kuitenkin.

Mikäli Death uppoaa, kannattaa tutustua Schuldinerin toiseen bändiin Control Deniediin, jolta ehti ilmestyä yksi levy ennen Schuldinerin kuolemaa (korjatkaa jos muistan väärin). Eli eikun metsästämään levyä The Fragile Art of Existence.

Jatkokysymyksenä tällainen että mitä pidätte Mokoman Open Casket coveroinnista (eli Avoin hauta kappaleesta)? Toimiiko se kunnianosoituksena vai onko se mielestänne biisin pilaamista?

Mielestäni Open Casket toimii hyvin myös Mokoman versioimana ja Marko Annala on onnistunut kappaleen suomennoksessa hyvin.

#3 kirjoitettu 02.04.2005 01:08

Ron Stone kirjoitti:
Death oli ensimmäisiä deathmetal bändejä mitä oli,


Miksi luulet että sitä kutsutaan DeathMetaliksi?
Koska nämä kaverit vittu loivat koko käsitteen..

Rauhaa sulle Chuck... Muistosi elää ikuisesti...

#4 kirjoitettu 02.04.2005 12:20

Monophobic kirjoitti:
akhi kirjoitti:
Ron Stone kirjoitti:
Death oli ensimmäisiä deathmetal bändejä mitä oli,


Miksi luulet että sitä kutsutaan DeathMetaliksi?
Koska nämä kaverit vittu loivat koko käsitteen..

Rauhaa sulle Chuck... Muistosi elää ikuisesti...


nyt oot kyl kyl kännis.. tuli niin syvällisesti.. eikö..


Pari lasia ihan vaan lääkeeksi otin...

#5 kirjoitettu 02.04.2005 12:46

Ensikosketukseni tuohon loistavaan bändiin koin muutama vuosi sitten kesällä, kun radiosta kuului biisi Open Casket. Se räjäytti pääni, ja oli selvää, että Leprosy -lätty oli hankittava. Näin tein, ja syksyllä taskuun lasahti myös Human. Näiden kahden klassikon hankkimisesta lähtien bändi on ollut yksi suurimmista suosikeistani. Schuldinerin riffit olivat aina tunnistettavia. Ne olivat hyvin simppeleitä, mutta todella iskeviä ja etenkin mieleenpainuvia.

Death olikin aina selvästi Chuckin ikioma lapsi, sillä miehistö muuttui lähes jokaisella levyllä kokonaan. Bändin musiikkikin kehittyi vuosien saatossa ollen lopulta täysin erilaista kuin alussa. Scream Bloody Gore on primitiivistä ja rässäävää originaalidöödsiä pääosin verisillä sanoituksilla, ja Leprosy jatkaa samaan malliin, mutta kaikin puolin kypsempänä. Spiritual Healing jatkoi kehitystä, mutta siitä tuli Deathin vähiten suosittu lätty. Humanilla bändi saavutti mielestäni huipun, sillä levyllä yhdistyvät ässäriffit, jumalallinen rumputyöskentely sekä massiivinen tuotanto. Individual Thought Patternsilla bändi ei jyrää yhtä lujaa, ja materiaali on entistäkin melodisempaa ja harmonioilla koristeltua. Ässälevy sekin. Symbolicilla biisit tuntuvat jo jotenkin väsyneiltä, mutta hienoja hetkiä silläkin on. The Sound of Perseverance oli viimeinen ja sävellyksellisesti hiotuin ja melodisin tuotos Deathilta. Sitä pidetään ilmeisesti nykyään klassikkona, mutta minulle se ei koskaan ole oikein kunnolla kolahtanut.

Olen kuullut tarinan, jonka mukaan The Sound of Perseverancen kannessa olevan Death-logon risti on oikein päin siksi, koska Chuck tiesi kuolevansa lyhyen ajan päästä. En tuosta tiedä, mutta se ainakin on mielestäni suorastaan surullisen ironista, että viimeinen biisi, jonka bändi soitti viimeisekseen jääneellä tallenteella (Live in L.A.) oli Pull the Plug.

"Pull the plug
Let me pass away
Pull the plug
Don`t wanna live this way"

#6 kirjoitettu 02.04.2005 12:53

HollowOne kirjoitti:
Jatkokysymyksenä tällainen että mitä pidätte Mokoman Open Casket coveroinnista (eli Avoin hauta kappaleesta)? Toimiiko se kunnianosoituksena vai onko se mielestänne biisin pilaamista?


Annalan sanoitukset ovat oikein hyvät, eikä hänen äänensä ole suuremmin sopimaton biisiin. Olen kuullut tuon coverin vain televisiosta tulleessa Tuska-koosteessa, ja siinä he soittivat sen liian hitaasti. Ei muita moitteita.

#7 kirjoitettu 02.04.2005 17:24

Minä tutustuin kyseiseen yhtyeeseen heidän ensimmäisen levynsä Scream Bloody Goren kautta.
Olen sitä mieltä, että Death on ollut suunnannäyttäjänä muissakin kuin death metal piireissä. mielestäni Scream Bloody Gore on edelleenkin se paras(osin johtuu varmasti myös siitä että oli minulle ensimmäisiä kuulemiani deathmetal-levyjä).
Chuckin lauluääni tuntuu olevan myös jotakin, mitä tuntuisi olevan vaikeaa jäljitellä.... Varsinkin Scream Bloody Gorella kähinä kuulostaa siltä kuin mies olisi tukehtumassa?
Erittäin hieno yhtye, ja Chuck Schuldiner myöskin erittäin hieno muusikko. On hyvin sääli,että tällaiset lahjakkaat ihmiset usein tavalla tai toisella riistetään keskuudestamme.
R.I.P. Chuck, R.I.P Death.

#8 kirjoitettu 02.04.2005 17:49

en oo kuulu tästä bändistä mitään onks se saksalainen death metal bändi

#9 kirjoitettu 02.04.2005 20:13

Death on yks parhaimmista death metal bändeistä. sanoisin että Deathin paras levy on Scream Bloody Gore vaikka paras biisi on The Sound Of Perseverancelta eli Spirit Crusher.
siitä vielä että death metal nimi kyseiselle genrelle tais ennemminkin tulla vuonna 85 ilmestyneen Possessedin Seven Churches albumin Death metal nimisestä biisistä. mutta eihän sitä varmuudella tiedä. yhtä hyvin se on voinu tulla myös Deathiltä.

#10 kirjoitettu 03.04.2005 11:47

Itse en alkuun (95-96) ymmärtänyt kyseistä bändiä niin että olisi kolahtanut. Kun rupesin ymmärtämään jotain progen päälle niin sitten kolahti. Eniten moshausta aiheuttavat Human, ITP ja Symbolic. Vanhempi tuotanto ei niinkään.

#11 kirjoitettu 04.04.2005 09:44

Viisi viimeistä pitkäsoittoa löytyy hyllystä, kirkkaimpana timanttina Individual Thought Patterns. Levy on ehkä vähiten raskas kaikista bändin levyistä sekä musiikillisesti että tuotannollisesti, mutta sävellykset, sovitukset ja soitto ovat mielestäni täydellisimmillään juuri tuolla levyllä. Biisit ovat erittäin koukeroisia ja progeen päin kallellaan, mutta kestävät silti vain kolmesta neljään minuuttiin. Kaikki turha ilma ja tyhjäkäynti loistaa poissaolollaan ja kappaleet kestävät sen verran mitä kantavat tai oikeastaanpa alle.

Ja DiGiorgion kipeät sooloilut nauhattomalla bassolla, LaRocquen soolojen elämää suurempi vibrato sekä mainiot harmoniansa ja Gene Hoglan, jonka rumpuraidat voisi kuunnella yksistään ilman minkäänlaista kyllästymistä.

Huonoa levyähän bändi ei tullut tehneeksi, mutta Human ja Symbolic ovat Individualin jälkeen ne rakkaimmat.

#12 kirjoitettu 04.04.2005 09:51

NapalmHead kirjoitti:
Olen kuullut tarinan, jonka mukaan The Sound of Perseverancen kannessa olevan Death-logon risti on oikein päin siksi, koska Chuck tiesi kuolevansa lyhyen ajan päästä.


Ristihän ei ole oikeinpäin, vaan vaakaosa on nostettu symmetrisesti keskelle, koska mistään saatanallisuudesta ei bändin lyriikoissa ollut (ainakaan enää pitkiin aikoihin) kyse. Risti on samanlainen jo kymmenen vuoden takaisella Symbolic-levyllä, joten tuskin Chuck ihan tuolloin vielä osasi kuolemaansa ennustella.

#13 kirjoitettu 04.04.2005 23:12

Silloin kun joskus kuuntelin death metallia enemmänkin, piti tietysti tutustua tähän yhteen genren kantaisistä. Eikä kysessä todellakaan ole turhaan jalustalle nostettu poppoo. Henkilökohtaisesti minulle kolahtaa enemmänkin tuo wanha Death-matsku, "Scream Bloody Gore" on ehkä lempparini bändin tuotannosta. Loppupään kama on toki mainiota tuokin, mutta en kovin aktiivisesti jaksa moisenlaista kuunnella.

#14 kirjoitettu 17.11.2006 22:28

Ehdottomasti yksi tärkeimmistä bändeistä minulle. Kuuntelen tässä juuri nyt pitkästä aikaa Humania. Kerrassaan täydellinen albumi, ei voi muuta sanoa. RIP Chuck

#15 kirjoitettu 17.11.2006 22:57

venomic kirjoitti:
Kaikki studio cd:t löytyy ja muutama vinyyli ja DVD on tullut kans hamstrattua. Mainio orkesteri oli kuin myös Control Denied, jossa Charles "Chuck" Schuldiner vaikutti.


Tuo Control Denied pitäisi kyllä ehdottomasti ottaa kuunteluun. Sitä en vielä toistaiseksi ole kuullut.

#16 kirjoitettu 19.11.2006 13:23

Todella tiukka bändi oli aikanaan!!!

R.I.P.

#17 kirjoitettu 19.11.2006 13:45

Tuli käytyä katsomassa Lepakossa (R.I.P.) joskus 1990-luvun alkupuolella eli likimain Human-levyn julkaisun jälkeen.Vaikka usein Gene Hoglan nostetaan alan rumpaleiden aateliseksi, voin sanoa, että Humanilla soittava Sean Reinhart (jotenkin noin, en jaksa tarkistaa levyltä) oli sellainen kokemus livenä, että oksat pois. Erityisen ilahduttavaa oli hänen rumpusetissään tehokkaassa käytössä ollut humppasplash-pelti.

Keikka on edelleenkin TOP 10-jengissä ja pysyy...

#18 kirjoitettu 19.11.2006 14:46

milvus kirjoitti:
Tuli käytyä katsomassa Lepakossa (R.I.P.) joskus 1990-luvun alkupuolella eli likimain Human-levyn julkaisun jälkeen.Vaikka usein Gene Hoglan nostetaan alan rumpaleiden aateliseksi, voin sanoa, että Humanilla soittava Sean Reinhart (jotenkin noin, en jaksa tarkistaa levyltä) oli sellainen kokemus livenä, että oksat pois. Erityisen ilahduttavaa oli hänen rumpusetissään tehokkaassa käytössä ollut humppasplash-pelti.


Sean Reinert. On ollut suosikkirumpalini siitä lähtien, kun kuulin tuon Deathin "Human" -levyn ja Cynicin "Focus" -platan. Tarkkaa, omaperäistä ja erittäin intuitiivista rumputyöskentelyä!

Deathistä vielä sen verran, että kyllä "The Sound Of Perseverance" oli ehdottomasti monimutkaisin levy soitannollisesti. Olihan ko. levyn lopetusraita varsin mallikas versiointi Judas Priestin "Painkiller" -kappaleesta---itseasiassa koko biisihän ampui rankasti yli niin vokaali- kuin kitarasuoritusten osalta.

#19 kirjoitettu 22.11.2006 15:00

90-luvun alussa tuli kuunneltua paljon spiritual healingia. Tykkäsin kovasti. Mutta koko metallimatkani oli vasta niin aluillaan tuolloin että aika nopeasti alkoivat kolahdella muut bändit. Tuli mieleen Deiciden Legion. Tämän jälkeen alkoikin bläkki kolahtaa.
Vasta viime vuosina olen palaillut jälleen bändin pariin. Eniten on kolissut Perseverance...

#20 kirjoitettu 22.11.2006 15:09

Mainiota tavaraa tuli, itse pidän eniten viimeiseksi jääneestä lätystä. Löytyyhän noita muitakin hyllystä mutta Perseverance iskee vaan koviten. On siinä sen verran siistejä juttuja kaikin osin. Lempparina tolta levyltä onkin avausraita.

#21 kirjoitettu 24.11.2006 13:32

Omia suosikkejani. Chuck oli todellakin hyvä kitaristi. Paras levy ehdottomasti on Scream Bloody Gore.

Everking muokkasi viestiä 13:34 24.11.2006

Onkohan siitä Suomen keikasta mitään taltiointia tehty/jäljellä?

#22 kirjoitettu 26.11.2006 15:57

Kuuntelen. Ihan sairaan kova yhtye. Omasta mielestäni Deathin paras levy on Human. R.I.P Chuck

#23 kirjoitettu 08.12.2006 17:45

Death on aivan vitun hyvä bändi. 'The Sound of Perseverance' on yksi parhaita levyjä koskaan, ja kuuluukin mun omalle top10-listalle. Symbolic on kanssa jumalainen albumi, vähän tiukkaa noiden välillä tekee. Ei Deathilla huonoa albumia olekaan, uskomaton orkesteri.

#24 kirjoitettu 05.01.2010 20:42

Joo ny kun ollaan paljon viisaampia kuin tuohon aikaan niin olen hommanut bändin koko tuotannon SBG:sta TSOP:siin. Enemmän kyllä pidän leprosy albumista ja symbolicistä, mutta koko tuotannon levyistä iskee just tuo ensimmäinen.

#25 kirjoitettu 05.01.2010 21:20

Anteeksi kaikille, Death on paskaa.

#26 kirjoitettu 05.01.2010 21:26

Sunt1o kirjoitti:
akhi kirjoitti:
Miksi luulet että sitä kutsutaan DeathMetaliksi?
Koska nämä kaverit vittu loivat koko käsitteen..

Rauhaa sulle Chuck... Muistosi elää ikuisesti...

Tavallaan, mutta death metal on kyllä esiintynyt ennen tätäkin bändiä, en tiedä paljon deathilla on ollu tekemistä tän sanayhdistelmän vakiinutumisen kanssa, mut esim. helloweenillä on ollut joskus sen niminen levy.

No ei vitus mikkä Death sitä käsitettä luonut.

Uh!

#27 kirjoitettu 06.01.2010 00:50

BVR kirjoitti:
Anteeksi kaikille, Death on paskaa.


Anteeksi, olen samaa mieltä. :(

Voi tieten olla, etten ole vain kuunnellut tarpeeksi. Tai sitten en vain ymmärrä.

#28 kirjoitettu 06.01.2010 19:37

Tuli kuunneltua nuorempana jonkin verran Deathia, kopioin jotain levyjä kasetille kaverilta. Olihan se ihan ok musaa siihen aikaan. Hitto en tiennyt että Deathin pääsäveltäjä on kuollut!

#29 kirjoitettu 06.01.2010 19:58

Pari kovaa biisiä, kovimpana 'Open Casket', loppu on fwiw imo vitusta

#30 kirjoitettu 06.01.2010 20:34

Kuulunu ihan 80-luvulta suosikkeihin

#31 kirjoitettu 07.01.2010 00:03

Mukiinmenevä bändi, josta tuli hiukan enemmän mukiinmenevä yhden levyn ajaksi, mutta josta tuli lopulta jonkinlainen legendojen legenda Schuldinerin kuoltua.

...mutta Control Denied taas on yksi kovimpia juttuja metallissa ikinä