Olen saavuttanut tärkeän vaiheen elämässäni: levyhyllyni käsittää nyt sata(100) levyä. Enkä tarkoita mitään seedeeärriä tai Mustamäen torilta hankittuja piraatteja, vaan ihan kaupasta kotiin kärrättyjä laillisesti hankittuja levyjä. Luku olisi saavutettu jo aiemmin, mutta omanarvontuntoon liittyvistä syistä olen jättänyt joitain varhaisvuosieni lättyjä laskematta; anonyymejä levyjä jotka käsittävät esim. venäläistä tyttörokkia, amerikkalaista white-trash -räppiä ja suomalaista elektroa. Nimiä en mainitse, mutta ne jotka osaavat päätellä mistä bändeistä on kyse: hävetkää itseänne!