Siitähän musiikissa on kyse hyvin pitkälti, eikös vain... Kierrättää voi tosin sekä hienovaraisesti että ei niin hienovaraisesti, ja raja kierrätyksen ja plagioinnin välillä on veteen piirretty viiva.

Esimerkki selkeästä kopioinnista:

Chicago: 25 or 6 to 4 (1970)
http://ca.youtube.com/watch?v=WLiuMkGCOC4

vs

Green Day: Brain Stew (1995)
http://ca.youtube.com/watch?v=o9r8AgYALHQ

Ilmiselvimmän yhtenäisyyden eli sointukierron lisäksi kappaleilla on muutakin yhteistä, sillä kummankin laulun sanat kertovat ajatuksista mitä päässä liikkuu kun valvoo unetonta yötä. Green Dayn kappaleen säveltäjäksi on mainittu Green Day, eikä Chicagoa ole mainittu. Pitäisikö olla?

Toinen, ei ehkä ihan niin selkeä esimerkki:

Jim Croce: Time in a Bottle (1972)
http://ca.youtube.com/watch?v=ILf-54Smv9M

vs

Sting: Until (2001)
http://ca.youtube.com/watch?v=TY4Zl8TeP8g

Hätkähdyttävin yhteneväisyys on fraasi millä laulut alkavat: "If I coul'd save time in a bottle.." (Jim Croce) "If I caught the world in a bottle..." (Sting), mutta muitakin yhteneväisyyksiä on. Minun korviini "tunnelma" on hyvin samankaltainen kummassakin kappaleessa. Molemmat ovat sanoituksiltaan rakkauslauluja joissa rakkaus on ikuista laatua, molemissa leikitellään ajatuksella ajasta ja ikuisuudesta. Molemmat ovat valssipoljentoisia mollibiisejä joissa näppäillään herkästi kitaralla. Vahvasti epäilen että Time in a Bottle on ollut innoituksena/esikuvana biisille Until, sitä ei vain mainita missään.

Pitäisikö inspiraation antamisesta antaa kunnia sille kenelle se kuuluu, vai monimutkaistaisiko se tekijänoikeuksien laskemista liikaa?