Tämän tahtoisin lausuttavan Martti Servon soinnikkaalla ja karismaattisella äänellä ja puhenuotilla: Ihmiselämä se on yhtä loputonta kohtaamista, rinnalla kulkemista, ja eroamista. Välillä sitä luulee löytäneensä aarteen, mutta tulikin noukkineensa mukaansa tahmean roskan. Toisinaan ohittaa ylimalkaisella mulkaisulla jotakin, minkä toteaa vasta myöhemmin, ah, liian myöhään, aarteeksi. Tuskin nämä kohtaamiset ja eroamiset ovat sattumanvaraisia saatikka merkityksettömiä. Jossakin mahtaa olla se suuri Vaihteen Vaihtaja, joka sovittelee näitä meidän elämänpolkuja yhteen ja erilleen. Ehkä arvokkainta ei ole se, jatketaanko yhtämatkaa sinne kauas horisonttiin asti, vaan kenties se, mitä reissussa huomattiin - siinä rähjääntymisen ohessa. "Ei hyvää matkaa, vaan MATKAAN, matkamies." Joku sanoi noin. Ja elämä on katkeransuloinen herkku.

Leevi and the The Leavings: En Tahdo Sinua enää
http://www.youtube.com/watch?v=UEDnMDpLXww