Turun keikalle lähtö tapahtuu sekavissa tunnelmissa. Biisejä on jouduttu sovittamaan osittain uudestaan yhdelle kitaralle Roopen estyttyä työkiireiden takia pääsemästä keikalle ja kaikilla jännittää ja hermostuttaa ainakin vähän. Tilannetta ei kevennä ainakaan se, että huomaamme arvioineemme ajomatkan keston Turkuun alakanttiin moottoritien yhtäkkiä muuttuessa lähes kinttupoluksi. Perille ehdittäisiin vasta puoli yhdeksäksi, kun kahdeksasta oli puhe. Oskari, joka saapui Turkuun jo viideksi, maalailee tuttuun tapaan piruja puhelimen välityksellä seinille. Nyt emme ehtisi tehdä soundcheckiä koska ovet avataan jo yhdeksältä, ja lisäksi Down Townin henkilökunta ja koko Turku tulisivat vihaamaan meitä koko loppuelämämme ajan. Pikainen puhelu Down Towniin selvittää, että miksaaja saapuukin paikalle vasta yhdeksältä ja tilanne on jälleen hallinnassa.

Perillä tuomamme vähäiset tavarat puretaan (suurin osa kamoista on paikan puolesta) ja ehdimme vielä ottaa yhdet oluetkin. Miksaaja ilmestyy yhdeksältä paikalle, ja teemme ehkä aikatehokkaimman soundcheckin ikinä. Miekkonen vääntelee noin neljässä minuutissa napit kohdalleen ja soundcheck-kappaleen aikana voimme vaan todeta että kylläpäs kuulostaa muuten hyvältä. Tarvetta jatkosäätämiselle ei kenenkään mielestä ole, joten poistumme lavalta toisiamme selkään taputellen ja painelemme viereiseen Dennis- pizzeriaan nauttimaan pizzaa ja kanasalaattia. Lasse yrittää tilata lasten menusta mutta ikää on valitettavasti liikaa.

Porukkaa ei ole hirveän paljoa paikalla, mutta tarpeeksi ettei tule tunne tyhjille seinille soittamisesta. Ensimmäinen setti menee erittäin sulavasti lävitse lukuunottamatta mikrofonin hajoamista setin puolessa välissä. Yli tunnin tauon jälkeen seuraa toisen setin vuoro, joka menee vielä sulavammin siitäkin huolimatta, että se sisältää kaksi uutta kappaletta joita on treenattu vasta kolmen viikon ajan. Encorebiisiä meille ei jäänyt kaikki kappaleet soitettuamme, mutta vedämme uudestaan ykkössetin aloituskappaleen Back Against the Wall, koska porukkaa on tullut sen esittämisen jälkeen melkoisesti lisää.

Virvokkeita tiskiltä noutaessani törmään uskomattomaan näkyyn. Demoläjän luona on jono. Yhdeksän mukanamme tuoneista kymmenestä demosta menee hetkessä kaupaksi. Portsarikin tulee ostamaan yhden. Hetken ihmeteltyämme että osasimmepa melkein täydellisesti laskea menekin, tulee ostaja viimeisellekin demolle. Ostaja ei ollut kuullut keikkaa, mutta hänen kaverinsa olivat kehuneet sitä sen verran että ostopäätös oli syntynyt. Nyt on helppo hymyillä! Kasailemme tavaramme Seitan Saksasta tuotuun mersuun ja suuntaamme kohti Helsinkiä. Down Towniin tulemme kyllä uudestaankin, ja ensi kerralla toivottavasti viikonloppukeikalle.