Pakko taas avautuu, ottaa malja tytölle
joka liian aikaisin meni taivaanporteille
sitä on vaikea uskoa, en mä haluaisi
joka ilta mä mietin sua, kuulen sun sanasi
itken katson kuvaasi, ja mua sattuu
miten aina kaikki saa mun haavani avautuun
mä olin onnellinen sillon sun kanssasi
nyt oon surullinen, haluan silti kulkea kanssasi
mä odotan ja odotan vaan sitä hetkeä milloin taas kohdataan
juoksien tuun silloin sut syliini ottamaan
me vietettii koti iltaa, palovarotin alko soimaan
juostiin pihalle, huomasin sua ei ollut missään
juoksin takas sisään, se huone missä olit,
se huone minne jäit, sen huoneen peitti liekit
mä syöksyin sisää, jos lähet mä tuun mukaasi
löysin sut lattialta, ja mä otin sut mukaani

Ei sitä voi selittää, en löydä sanoja tähän
se sattuu niin paljon, menetit elämän
menetit paljon, me menetimme sut
koskaan ennen ei ole mua niin paljon sattunut

Sain sut pihalle, yritin sua herättää
et herännyt, mä aloin itkemään
huusin että hei tulkaa nyt auttamaan
tää tyttö ei oo enää tajuissaan
lääkärit tuli, koitti sua elvyttää
ne lopetti, tajusin ettet enää
jaksanut taistella vastaan
halasin sua pitkään, en halunnut irroittaa
mun maailma pysähtyi, miten kävi näin
hetki ennen paloa, sut hymyilevän näin
sä elät ikuisesti mun sydämessä
vietän aikani istuen tässä
sun haudalla, sytytän kynttilän
nyt joudun toteuttaan unelmamme yksistään
älä unohda että sä oot se jota mä rakastan
pitää vaan odottaa, kyl me viel tavataan

Ei sitä voi selittää, en löydä sanoja tähän
se sattuu niin paljon, menetit elämän
menetit paljon, me menetimme sut
koskaan ennen ei ole mua niin paljon sattunut

Usein yöllä herään, joku pitää mua kadestä
avaan silmäni, en nää ketää mun vieressä
mutta tiedän, että sä pidät mua kädestä
silität mun hiuksia, ja annat mun uuteen aamun herätä
--------------------------------------------------------------------------------
Vielä vähän aikaa sit, mä kuljin yksin täällä
pelkäsin että mun kohtalo on yksin jäädä
mä katsoin taivaalle ja, pyysin apua
missä on se tyttö, joka tois pimeyteen valoa
katsoin karttaa missä ei ollut määränpäätä
tiesin että sä oot siellä, sateenkaaren päässä
odottaisit mua, vaik et sitä tietäisi
kiitän kohtaloo, joka johdatti luoksesi tieni
halusin vaan sanoo, sen mitä mun on sanottava
en saanut auki suutakaan, ryhdyin sanottamaan
paljon sanottavaa, mitä nyt pitäisi sanoa
tyttö mä rakastan sua, ja sen mä nyt haluan
tuoda ilmi tässä, otetaan ilo irti tästä elämästä
tästä hetkestä, tyttö pidäthän kiinni kädestä
sä oot mun ja mä oon sun, eikä mikään mee pieleen