Jälleen pääsi sunnuntai livahtamaan käsistä. Mutta tässä toisiksi viimeinen runomme:
(yhteyden aitoihin ihmisiin ovat silkkaa sattumaa.)


Anonyymit Runoilijat esittävät:



Mannen tarina:



Manne puukotti toista:

-" Mahasihan on voista!"
"Halpaa rasvaa pirulainen!"
Manne valutti rasvaa
ja piilotti voiveitsensä.
Vei rasvakipot kauppaan,
ojensi antavaa kättänsä
-" Osta punaista voita!"
-" Mikä on rasvaprosentti?”
--"Täyttä rasvaa on"
Kauppias kokeili kädellään,
rasva oli ensiluokkaista.
Manne sai setelinipun,
-" Olokkee hyvä"- sanoi.
Hän hoilotti margariinipolkkaa,

auton karvanopat heiluivat.
Mannen Mazda pysäytettiin,
siviilipoliisi oli edessä.
Kauppias vilkaisi ikkunasta,
Manne alkoi kiihdyttää
ja kone kolisi,
hetken päästä sammahti.
Poliisi lähestyi autoa.
Manne halusi paeta,
joten mukiloi kojelautaa,
sitten auto räjähti.


" Ootkos sie donitsimiehiä?",
kuului hetkeä ennen
voiveitsen uppoamista donitsirasvaan,
joka olikin kokeellinen fuusioreaktori.
Hälytysääni täytti ilman.
Ikkunat särkyivät laajalti.

Rasva vyöryi ulos.

Lieskat olivat korkeat.
Yksi käkätti varjoissa,
hän ei kuollutkaan.