Kuolemankello
Kuolemankellot soivat
ja kalman kansat karkeloivat,
kun pesii meihin vaivat
ja saapuu manalan laivat.
Pidäty veri vuotamasta,
ruiskimasta rinnoilleni.
Veri, seiso kuin seinä.
Asu hurme kuin aita.
Kuin miekka meressä seiso,
saraheinä sammaleessa.
Paasi pellon pientareessa,
kivi koskessa kovassa.