Sekava ja huonosti miksattu. Kitarasoolot toimii hyvin, muu on sellaista soittelua.

Jokseenkin yllätyksetön ja bluesinkin mittakaavassa laiska veto. Urkusaundi ja kappaleessa käytetyt värikkäät kitarasaundit auttavat kuitenkin jaksamaan loppuun asit. Kappaleen parasta antia ovatkin kitarasoolot, joissa fiilistä on enemmän kuin kappaleen muissa kohdissa yhteensä. Eikai mukaan (ei siis sooloihin) ole eksynyt pari pientä soittomokaa?

Bändin ja biisin nimi näytti lupaavalta mutta vähän petyin kun biisi alko. Taimivirheet ja soundeissa lähinnä rumpujen tumppuisuus häiritsi. Mutta sooloilussa oli mageita hetkiä ja tarkemmin toteutettuna tää vois toimii mainiosti =)

Fiilis jäi ohueks johtuen pienistä mutta paikkaan nähden merkittävistä timevirheistä. Ääntäminen ainaki meikäläisen korvaan hivenen tönkköä. 69-eyes tyylin laulu ihan ok. Vois toimia suomeksi paremmin? Kokonaisuutena kehityskelpoinen 6.

Truly blues. Laulaja ei turhaan hifistele, mikä sopii biisiin erittäin hyvin. Ja oliko se haitari jota olin kuulevani? Summer blues indeed.

Laulu menee tommoseksi mömisemiseksi. Ajatus vetää coolisti matalalta on jees, mutta karismaa ei ole vielä ääneen löytynyt ihan niin paljoa kuin soisi. Laulaja ei nyt oo bändin keulalla. Biisi musta tommonen perushyvä. Selkeet soundit.

Tässä on meininkiä, minä tykkään! Ja laulut toimii juuri tuollaisenaan.

Laulu on epäselkeää, artikulointi voisi olla huomattavasti parempaa. Biisi on saundipuolelta suht ok. Kiipparit ovat erittäin hyvät. Skittasoolo oli hyvin soitettu. Outro on melko pitkästyttävä, tuhoaa hyvän poljennon.

Vähän mörinäks menee laulut. Soittimisto taas kärsii siitä, että kaikki on eri maailmasta. Gatetettu rummusto, hämytuplauslaulu, suht stretti kitara ja basso ja urkukin nappaa kaikuun vielä muita terävämmin. Dan Tigerstedt sanois että soittimet on eroteltu eri tiloihin. Samaan pieneen koppiin hikoilemaan ja livenä purkkiin = bluesin salaisuus. Suomeks olis kiva kuulla bluesia joskus.

Iha jees bluessii, vähä vois ehkä selkeyttää soundeja