Jonnekin aor-ajoille mennään.

Kuplettityylinen ralli

Päätin, että seuraavasta ideasta teen valmiin kappaleen.

Laulu jostain kauan sitten unohtuneesta.

Piti vielä miksata kertaalleen...Tämä vanhempi biisi sai muodon ja asun.

Nuoren pojan heräämistä aikuisuuteen, ankkurinappien irtoamisen ja leijojen Helsingin yllä lentelyn aikaan. Sävellys on menneen kesän rämpyke, jossa yhdistyy kaksi melodiaidistä. Sähkörummut soitettu risukepeillä. Sanoissa pyrin nostalgiseen impressionismiin, siis häh, tänks!

Tämä laulu oli kuin ruotsin läksyt aikanaan, aina tekemättä. Nyt, neljän vuoden jälkeen, sain sen tähän jamaan. Pakko nostaa handut pystyyn ja siirtyä eteenpäin...

Tässä laulussa liikutaan aamuöisellä kadulla, kun yksinäisyys nousee pintaan. Laulu ei ole omakohtainen, näitä tarinoita irrallisuudesta on vaan kuullut ympäriltä. Melodia viime kesän satoa.

Nonni, vuosien jälkeen kokeilin sähkörumpujen äänittämistä ja päädyin tähän. Toivottavasti joku saa tästä voimaa.

Biisi kertoo äiti-poika suhteen moninaisuudesta.

Kiva pikkubiisi löytyi koneeni uumenista. Sanat on Kirsi Hasun. Ehkäpä jonkinlaista vulkaanista musatoimintaa havaittavissa kaukana horisontissa, let´s see :-)