Kannattaisi mennä ehkä Taikkiin
Suomalaista humppaa, jonka aiheena on Taideteollinen korkeakoulu Helsingissä. Yritin ansaita opiskelupaikan itselleni tässä jalossa koulussa viime vuonna, mutta siipeni kantoivat lopulta vain haastatteluvaiheeseen asti. Laatimani ennakkotehtävät kelpasivat karsinnassa siivittäen minut arvokkaan haastatteluraadin tentattavaksi.
Lopullinen läpimurtoni jäi tekemättä, koska jähmetyin suolapatsaaksi haastattelutilanteen luomassa henkisessä paineessa, eli mokasin mahdollisuuteni liian jännittävässä tilanteessa tyypilliseen perisuomalaiseen tapaan. Emme kaikki ole sosiaalisia staroja, supliikkeja puhemiehiä tilanteessa kuin tilanteessa. Olin kökkö kuin Könnin kuokkamies. :o)
Sellaista elämä on, enkä päässytkään opiskelemaan. Kostonhimoissani päätin tehdä laulun hienosta koulusta ja sen maneereista, hyvällä maulla höystettynä tietenkin. Hakuprosessi oli hieno kokemus ja se tapahtui rehdin pelin merkeissä. Onnittelen vilpittömästi kaikkia hakijoita, jotka valittiin opiskelemaan syksyllä 2005 alkaneisiin linjoihin. Olisinpa kanssanne siellä.
Instrumentit: basso, urut, piano, kitara ja torvet soitettu syntikalla, rummut tehty Fruity Loopsilla. Olen soittanut itse kaikki instrumenttiraidat. Allekirjoittanut laulaa kappaleensa itse käyttäen AKG:n halpaa mikrofonia. Saundit ovat Korg N5:n ja Yamaha DGX-305:n preset-saundeja. Äänityksessä käytettiin Cubasea ja miksauksessa Wavelabia.
Aki Silventoinen
Kappaleen sanat
Kannattaisi mennä ehkä taikkiin
silloin tekee vaikutuksen kaikkiin
Arabianranta kukoistaa
ja taiteilijat toiveikkaiksi saa
Taideteollinen karsii jyvät akanoista
samanveroista en tunne koulutusta toista
Seulonta on siellä aikamoista
ja leikit maksamme kai veroista
Aina kun mä kuulen nimen sen
Arvostetun Taideteollisen
Mietin, miten sinne pääsee sisään
Taas välivuoden suunnitelmiini lisään
Taideteollinen, vallankumouksellinen
mutta taide tappoi sen
Taideteollinen, sinne vielä menen
sitten olen onnellinen
Sitten olen taiteellinen
sitten olen onnellinen
sitten olen, ja kaikki tietää sen
Taiteen teollinen vallankumous on ivaa
Toisille se sopii, koska koulutus on kivaa
Tutkinnosta joku ehkä hyvän mielen saa
silti luonnolapset maailman valloittaa
Helsinki on taiteen trampoliini
ja Taikissa on helppo olla fiini
kun karsittiin ja karsittiin ja sinut valittiin
niin Sampo jälleen kerran taottiin
Vieläkö mä tahdon taiteilla?
Karsinassa turvakaiteilla?
Kannattaisi ehkä vaihtaa alaa
jos Taikista me unelmoimme salaa
Taideteollinen, vallankumouksellinen
mutta taide tappoi sen
Taideteollinen, sinne vielä menen
sitten olen onnellinen
Sitten olen taiteellinen
sitten olen onnellinen
sitten olen, ja kaikki tietää sen
Taideteollinen, vallankumouksellinen
mutta taide tappoi sen
Taideteollinen, sinne vielä menen
sitten olen onnellinen
Sitten olen taiteellinen
sitten olen onnellinen
sitten olen, ja kaikki tietää sen
Taideteollinen, vallankumouksellinen
mutta taide tappoi sen
Taideteollinen, sinne vielä menen
sitten olen onnellinen
Kommentit
Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään
|
8
|
|
Vaivaisukko 19.10.2006 Hyvin perinteistä ja mukavan reipasta musisointia hauskalla sanomalla. :) Kuullostaa hyvältä. Kertosäe on erityisen iskevä. |
|
|
|
10
|
|
Kisha 21.09.2007 Aivan mahtava humppa!! Selvästi parhaiden humppien joukossa ikinä!! |
|
|
|
Rahkiss 08.06.2006 Hellyyttävä tarina tosi elämästä. Ei ole helppoa housuissasi varmastikaan. Oletkohan onnellinen ja taiteellinen jonain päivänä? Se jää nähtäväksi. Kaikkea parasta valitsemallesi tielle Taikkiin! |
|
||
|
Elijah Fore 28.03.2006 Hyvä Aki, teit sen taas! Tästä biisistä on kovin vaikea sanoa yhtään mitään, siinä on kenties kuuluisaa taideteollisen kritiikinohittamistaikaa. Päällimmäisenä kappaleesta jää mieleen harmoninen kokonaisuus. Mielestäni komponentit tukivat toisiaan ja palvelivat kaikki samaa tarkoitusta. Humpahtavassa melodiankuljetuksessa tuntuu sanojen rytmiikalla olevan hyvin keskeinen sija; sen sovittaminen sisällölliseen laatuun lienee humppabiisin tekemisen vaikeus. Se on myös "Kannattaisi ehkä mennä Taikkiin" -biisin selviä ansioita. Tekstin lämmin ironia puhutteli niin ikään minua. Tosin itse kappaleen viesti tuntuisi koko lailla katkeroituneemmalta ilman projekti-sivulla olevaa kontekstia. Kumpikohan heijastaa paremmin alkuperäistä tunnetilaa; itse veikkaan sitä kitkerämpää... Musiikillisesti asiasta voi lähinnä sanoa sen, että humppa kuulostaa humpalta. Positiivisesti erottui bridge-henkinen (?) pätkä (aina kun mä...) temponpuolituksineen kaikkineen. Itse kuulin mielessäni tässä kohdin myös alaspäin kävelevän bassolinjan. Oiva teos kaiken kaikkiaan!! |
|
||
