Aurinko korkealla jo. Ei valaissut,
lämmittänyt jäätä sulavaa.
Jäässä maisemat halki vuosikymmenten,
hiljaisuutta henkien, hiljaa vaan.

Laaksosta ylös huippuihin katse kauas haravoi.
Puut katkenneet muistona tuulen entisen.
Kerroin ilmaan pistävään sanat jotka mieleen jää.
Sanat toiset ehkä jäävät elämään.

KERTOSÄE
Matkaan kun pakenet,
hyvästiin kauneimpaan saapunut et milloinkaan.
Aikaan ensimmäiseen hävitettyyn,
lohduttomaan lausun sanat jotka haavoittaa.

Roviosta savu kohoaa ilman tulta polttavaa.
Mieli lentää kauas jos haluaa.
Kerrot sanat ensimmäiset. Vielä kerran kuuntelen.
Kädestäsi elon heität kauas valon taakse sen.

Would you like to comment? Create an account or

Kirjaudu