Kuulija

:nergal: | 24.09.2009 | Black Metal
10:24
9.00   169 kuuntelua

Kappaleen sanat

Job 3:4-9

Runomuodossa rakkauden, tuulen henkäisyssä suru-uutinen, haudasta kaivettu ruumispahanen.
Raiskattu päivänvalossa jo kertaalleen, kyynelehtien uudelleen. Henkäisyssä syksyn sateen,

Job 3:10

Kylmänkosteassa kohdussaan, jälleen hän odottaa. Riemu joka riistettiin, saa vihan syttymään
palamaan sisällä tummana, vanhuuden raiskaamat luut kuulaana.

Päivänä jona saisi hän mietiskelyjään jatkaa, ilman ihmisyyden sanoja yläpuolelta kuuluvaa saastaa
silloin olisi riemu, ilo ja karkelo. Olla hiljaa kohdussa, katsoa ikuisuuden portista,
kuulla ilo ja suru kadotuksen, vaiheet tuonen, runouden kalmiston.
Uskoo hän ja luottaa.

Job 3:11-13

Kommentit

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

9
Windywalk 12.02.2018
Upean dramaattinen veto. Tää kietoo itsensä kuuntelijan ympärille hyvinkin tiiviisti, ja pitää tiukasti kiinni loppuun asti. Vahvaa, synkkää fiilistä ja vaihtelua niin että ei huomaa edes biisin pituutta.
+2   +1 +2
 
Ravana 27.02.2011
Kymmenen minuuttia aikaa reflektoida päivän tapahtumia. Kaikkea sitä tuleekin luvattua. Lohkoperunat ja kalapuikot olivat kyllä maukasta.

1:38-1:50 mietin mitä ihmettä se naapuri taas siellä tekee, mutta sehän kuuluikin miun kajareista. Hauskoja saundeja ja hämää totaalisesti, kun yläkerrassa asuu tuollainen.

Ui ui, rauhallinen osio. Tässä olisi ollut mainio väli laittaa hieman pidempikin tuollainen melankolinen melodia kehiin, mutta meneehän se näinkin. Sanoituksista onneksi en tajua yhtään mitään (siis, että niistä ei onneksi saa selkoa enkä niitä tajua muutenkaan), paitsi että mies lukee Raamattua. Tosin tuo teksti vaikuttaa kyllä merkilliseltä, jos se tosiaan on Raamatusta. Noh.

Äänimaailma vaikuttaa aikalailla sellaiselta, mitä odotinkin siun aiempien viisujen perusteella. Karu meno. Reverbiä piisaa, ehkä vähän turhankin kanssa. Vokaalit myös ajoittain ovat valtaisan särötyksen takia miusta liian kovalla. Silleen iskevät, että tekee mieli laittaa hiljemmalle. Mutta ne osuudet eivät kestä hirveän kauaa, joten eihän tuo häiritse. Ja dynamiikkaahan on kiva olla. Noissa särökitarattomissa osioissa tuo reverbi sopii kuvaan kivasti. Luo sellaista... *sellaista* tunnelmaa.

Mutta miksaus muuten... Ei tästä juuri muuta erota keskimäärin kuin kitaran ja vokaalit. Ihan kuin välillä tulisi sellainen virvelipauk, mutta voisi olla vaan vanhat nivelet yhtä hyvin. Enhän mie kovin kovalla tässä kuuntele, että volyymia lisäämällä saisi taatusti esiin ne rummutkin. Muuten vaikuttaa hieman bassopuutoksiselta. Mutta tähän voisi saman laulun vetää kuin aina, että oonkin varmaan tottunut vaan elektroniseen.

Tuo 3:00-4:30 osio on miellyttävä. Vielä silloinkin kun särökitara tulee mukaan. Taiteilija on selvästi hakenut sellaista kohdun turvan ja Jobin kärsimysten kontrastia tässä näin... Jotenkin vaan en oikein noita sanoituksia osaa yhdistää tähän fiilikseen. Tuntuisi istuvammalta kertoa esimerkiksi isovaarin viimeisestä matkasta kylän kauppaan, kun sydän petti kesken paluumatkan. Maanläheisempiä sanoituksia. Se tuntuisi istuvalta ajatuksena.
+2   +1 +2
 
9
J-Salminen 05.03.2010
Tässä liikutaan hiukan samoilla linjoilla kuin "Cthäat Aquadingen":n kanssa.

Kappale on hypnoottinen ja vaikka kestääkin yli 10 minuuttia niin ei käynyt tylsäksi (harvasta kappaleesta voin niin sanoa).

Tämä vaikutti jotenkin tasapainoisemmalta ja hiukan valmiimmalta kappaleelta kuin "Cthäat Aquadingen". Se mikä "CA":ssa ärsytti, ei enää tässä ärsyttänyt (tai en vain enää huomannut ;))

Parasta tässä oli (samoin kuin Cthäat Aquadingen:ssa) tunnelma. Kylmyys ja se pohjoisen karu olemus, juuri sitä mitä itse mustassa metallissa etsin ja kaipaan. Mikään muu musa tyyli ei sitä oikein osaa "oikein" ilmaista.
+2   +1 +2