The Stane: Hiutale


Lapsi yksin tietä kulkee,
yö on vetänyt verhon ylleen.
Äiti lapselle suunnan näytti,
mutta tuuli vei hiljaa mukanaan.
Olen kuin syksyn lehti,
joka piikkilankaan takertuu.
Ei yksin irti pääse,
täytyy turvautua tuulen puuskaan.

(chorus)
Lumihiutale kasvoillani voin nähdä vapauden,
se hiljaa leijailee niin kauas vapauteen.
Sieltä pitkä matka on päästä maahan jaloilleen,
kun sun hiutale perillä on se sulaa hiljalleen.

Lapsi yritti suunnan löytää,
tuuli puhalsi toiseen suuntaan.
Koskaan äiti kertonut ei,
että myötätuuleen pitäisi kulkea.
Lumihiutale sulaa hiljaa,
se nousee pilviin takaisin.
Tästä alkaa matka uus,
niin elämä jatkaa kiertoaan.

Chorus