W.O.E.: Lokakuun kymmenes


Mä ajattelen kuolemaa
Kuten usein tähän vuodenaikaan
Ahdistaa ja masentaa
Elämänhalu katoaa

Aurinko taas tänään saa
Kaiken loistamaan
Luonnon värit hehkumaan
Mut mä nään vain harmaata

Ja mä tiedän että rakastat kun pimenee
Ja mä tiedän että rakastat kun viilenee
Ja mä koitan esittää että niin minäkin
Vaikka oikeasti pois vaan täältä tahtoisin
Mä oon kuullut tää ei ole niin vakavaa
Otan itteeni niskasta kiinni vaan
Tai ehkä voisin mennä talviunta nukkumaan
Älä herätä ennenkuin on huhtikuu

Mä ajattelen maailmaa
Ja kuinka me se tuhotaan
Mitä meidän jälkeen jää?
Miten täällä selvitään?

Ajatukset synkkenee
Samalla kun päivät lyhenee
Kuka yhtä ees kaipaa
Meit on muutenkin liikaa

Ja mä tiedän että...

Mä ajattelen elämää
Ja miten sitä eletään
Kun ei voi vain lähteä
On jäänyt liikaa jälkiä

Ja mä tiedän että...