Hymni Nykyajalle

Orjalauma liikkuu taas tänä aamuna
ei katso ympärilleen, hypnotisoituna
pää painuksissa nousee junaan hiljaisten
kantaa kädessään laitteen
jolle antaa kaiken rakkauden, on sen.

Koiraa kummastuttaa laps' ei leiki kanssa sen
videoo hän vain tuijottaa tuo zombie pikkuinen
äiti noutaa lastaan tarhasta känny korvallaan
tyttö lähtee treffeille ja
päätyy pojan sänkyyn twiittaamaan, tunteistaan.

kertsi

Oot läsnä rinnallain
silti poissa tarinastain
viestivirroissa
tai työmaailmoissa.
Et huomaa että
olen elämässäs, online
koska viimeks' juteltiin
ääneen kasvokkain?


Onko kaikki sanat jo sanottu niin monesti
ei ehdi yhtä hellää kun piippaa uusi viesti
ehkä mieluummin päiväs' nettiin jakelet
ahdistaa tää epätietoisuus,
miksi mua enää huomaa et, vaikenet

kertsi